Joakim wrote:En edes tiedä onko mun D1 mallia 6-8 mm vai 8-10 mm. Luultavasti ensimmäistä, sillä toistaiseksi ainoa huono puoli noissa on ollut köyden pujottaminen lukon läpi, joka oli ekalla kerralla varsin työlästä, mutta nyt on jo oppinut niksit.

Kerro nyt ne niksit tähänkin.

harald wrote:

Joakim wrote:En edes tiedä onko mun D1 mallia 6-8 mm vai 8-10 mm. Luultavasti ensimmäistä, sillä toistaiseksi ainoa huono puoli noissa on ollut köyden pujottaminen lukon läpi, joka oli ekalla kerralla varsin työlästä, mutta nyt on jo oppinut niksit.

Kerro nyt ne niksit tähänkin.

Jos köysi on hyvin päätetty (terävä päinen) ja kuori ja sisus samassa linjassa, menee läpi aikansa pyörittäen työntämällä. Hiukan voi avittaa yläpuolelta vaikkapa pitkähköllä pienellä ruuvarilla köyttä eteenpäin. Jolloin pinseteillä tms. voisi ehkä saada myös köyden päästä otteen, mutta Lethermanin pihdit eivät reiästä mahdu tarpeeksi aukeamaan.

Jos tilanne ei ole näin hyvä (esim. ydin hiukan karannut), voi käyttää apuna rautalangan pätkää, jonka päässä on koukku. Tämä rautalangan työntää lukosta läpi ja koukun köyden päästä läpi ja sitten vetää köyden läpi. Jos pää on paksu, tuo rautalanka köyden ulkopuolella ei ehkä mahdu läpi. Tällöin voi työntää rautalangan lukon keulanpuolelta köyden sisään ja työntää sillä köyden läpi.

Näillä menetelmillä ne seitsemän köyttä laittaa lukkoihin alle puolessa tunnissa. Ekalla kerralla meni kyllä useampi tunti.

Anonymous wrote: ...Tän hommanhan alullepanema voima on se, että mulla toinen genua falli jumitti toppiin tuossa kovemmalla kelillä.

Eikä purje tullut millään alas vaikka kolmeen äijään sitä merellä alas kiskottiin tai kiskotiin se mitä uskalletiin purjeesta vetää...

...Maanantaina näen mikä siellä on jumittanut, olisiko nyt tuoa Joakimin mainitsema pleissi pännissä....

Tervehdys

Onko siis veneessä kaksi genoan nostinta, joista toinen on nyt "jumissa". Jotenkin kuulostaa tutulta . Feneessä on alkuperäisenä asetuksena myös nuo kaksi fallia keulapurjeille ja Feneessäkin on esiintynyt jumiintumisia. Syynä jumittumiseen on yleensä ollut:

- Kuluneet / reunoiltaan rispautuneet alumiiniset rissapyörät. Kun "yhden" rissan paikalle laitetaan kaksi, pitää rissojen olla ohuita. Ohut rissa taas ei "ohjaa" vaijerifallia kunnolla kuin täysin ehjänä. Helposti falli hyppää rissan sivuun ja kanittaa sitten niin hemmetisti.
- Rissapyörien välisen jakajalevyn (rättipakeliittia) kuluma saa aikaan aksiaalista välystä ja taas on fallilla tilaa hypätä rissan sivuun ja kanittaa.

Ensimmäisellä kerralla pyöräytin rissapyörät kuntoon sorvissa ja tein uuden jakajalevyn jyrsinkoneella. Homma toimi ja tuli kuntoon pienillä kustannuksilla . Toisella kertaa (noin 10 - 12 vuotta myöhemmin) totesin, etten varmastikaan tarvitse kahta genoan nostinta, Kun sitä toista ei ollut käytetty 20 vuoteen, niin tuskin tulevaisuudessakaan.

Kävin sitten ostamassa Seldenin nylon rissan ja poistin toisen köysi-vaijerifalleista varaosaksi .

Meillä nylon-rissa ei kestänyt, sen kevennysreiät kaatuivat sisään:


Tilalle sitten Marnelasta kevytmetallinen (kai), jossa poskissa kuulalaakerit. Kts kuva ja oma säie siitä aiheesta.

edit: Jos käyttäisi 6mm (kuorineen) dyneema-falleja, ja kuorisi kuoren pois yläosasta voisi ehkä vielä käyttää kahta fallia. Mutta ei meilläkään olla kaivattu sitä toista genoan fallia ikinä.

harald wrote:Meillä nylon-rissa ei kestänyt, sen kevennysreiät kaatuivat sisään:...

Tervehdys

Tuon Seldenin rissan eduksi lienee mainittavan, että se on umpi kamaa eli ei löydy mitään kevennysreikiä. Tuota samaa rissaa sitten käytetään (tai väitettiin käytettävän) kaikissa mastoissa Seldenillä läpi malliston. FEneen riki ei kuormitusten osalta taida olla isompien veneiden rikien tasalla, joten vielä löytyy uskoa rissan toimivuudesta.

Ei mitään niin hyvää, ettei jotain huonoa. Kys. rissan akselin reikä oli 1mm liian pieni Feneen genoan nostimen akselille. No porahan puree muoviin aika hyvin, joten esteeksi se ei päässyt muodostumaan.

Nordissa on kyllä alunperinkin tupla fallit ja niille paikat.

Rissat pyöräytin keväällä sorvissa kuntoon, koska ne ei pahassa kunnossa ollutkaan. Luulisin niiden olevan kunnossa, mut en tiedä.

Jotain mystistä.

Tuollaiset Haraldin laakeririssat olis kivat...täytyy tutkia olisko kokoja.

Tuli nyt sitten hankittua admirals racing dyneema 6 mm:ena. Ostimme 26 metriä, jonka pitäisi nyt riittää siihen että siitä voi pätkiä vaikka jalan verran pois kahdesti kaudessa.

26 metrinen falli ylettyy sitten fallilukon, mastojalan ja huipun kautta takaisin ruffin turkkilevylle asti eli jonkin verran siinä on silloin ylimääräistä. Jos falli on ylävantin kautta kierrettynä spinnurenkaassa jää fallilukon jälkeen vielä noin 3 kertaa käsivarsien pituuden verran ylimääräistä eli noin viitisen metriä ja tämä on silloin aivan minimi-minimi eli falli ei välttämättä silloin ylety purjeeseen kiinni sitä hiukan nostamatta.

Mitä teillä on Feneen spinnufallina, eli mitä materiaalia ja kuinka paksua?

Meidän on ollut 6mm, mutta materiaalista ei ole tietoa.

Polyesteri on kestänyt ihan hyvin 6 millisenä. Suosittelivat aikanaan Marnelassa, jotta olisi vähän joustoa.

Kuvien perusteella Charlotassa näyttäisi olevan 8mm polyester?

Taitaa olla enää 7 mm, voi olla alkuperäinen. Senkin voisi tosiaan vaihtaa tässä joskus. Itse laittaisin 6 mm polyesteriä. Näin joku paikka ainakin joustaa vähän kun spinnu tyhjenee ja täyttyy taas. Samasta syystä meillä on ylägaija polyesteriä.

Osaako joku sanoa kuinka isoista voimista on kyse Feneen spinnun suhteen juuri tuossa "flap" täyttymisvaiheessa?

Tuskin. Ainakaan noin vähillä tiedoilla

6 mm dyneemaskuutti kestää. Alkuperäinen (?) 8 mm polyesterifalli kestää. Spinnusta irtoaa skuuttikulma.

6mm Sirius 500 polyesterköysi näytti kestävän n. 1150kg. Se on sama minkä Marlow antaa sellaiselle vanhan-tyyppiselle karvaiselle 8mm polyester-köydelle. Eli olen kallistumassa tuohon 6mm Sirius 500:seen.

FE:n saa kyljelleen vetämällä n. 150 kg spinnufallista kohtisuoraan sivulle. Toisaalta suoraan lenssillä 12 m/s apparentissa spinnuun tulee n. 600 kg voima, josta voisi ehkä puolet eli 300 kg tulla falliin.

Tuollaisia suuruusluokkia voisi siis olla jatkuvat voimat. Nykäyksissä on varmasti 2-3 kertaisia voimia. 6 mm polyesteri kuulostaa aika vähältä. Yleensä köysissä on varsin suuret varmuuskertoimet.