FE 741??

FE-vene ja yhdistys / FE-båten och föreningen

Moderators: Petri, harald

Ana

FE 741??

Post by Ana »

Ensi kaudeksi pitäisi saada uusi vene. Millainen on tuo FE 741? Mikä on sen LYS-luku ja purjehdusominaisuudet verrattuna vastaavankokoisiin ja tyyppisiin veneisiin?

Kyllähän FE 83 ois vielä parempi, mutta kun......

Oma veneeni on vielä vedessä. Ensi viikonloppuna Saimaan saaristoon viettämään kiprakkaa syyspäivää.

Antti
pjtuomaa
kokelas
Posts: 137
Joined: Tue Aug 26, 2003 16:08 pm
Location: Waterloo, Belgia

Post by pjtuomaa »

Itse en aiheesta paljon tiedä, mutta täällä on jonkun verran kirjoiteltu fe74:stäkin. Klikkaapa tuota Haku- toimintoa ja kirjoita siihen fe74 niin jotain tietoja löytyy.
Perttu, satunnainen purjehtija
Panu
hyperaktiivi
Posts: 2287
Joined: Tue Apr 06, 2004 21:33 pm
Location: Espoo

Post by Panu »

Tervehdys

Käyppä katsomassa http://www.fe83.org/gallery/view_album. ... e=album110 , missä scannattu esite FE741 veneestä.

Venehän on kokoisekseen varsin tilava ja korkea. En ole koskaan kyseiselä veneellä purjehtinut, joten purjehdusominaisuuksista en voi kommentoida. Veneen suunnittelijana on aikansa kuuluisimpia Ron Holland. Pelkkä suunnittelijan nimi ei vielä takaa mitää. Kaikkihan riippuu millaisia suunnittelun ehtoja ja rajauksia on tilaajalta on veneelle asetettu.

Tiedän että näitäkin sivuja lukee säännöllisesti FE714 purjehtijoita, jotka voisivat varmasti auttaa antamalla oman panoksensa keskusteluun.
Ystävällisin veneily terveisin PR
rpuustin
kokelas
Posts: 224
Joined: Mon Feb 17, 2003 16:25 pm

Post by rpuustin »

Hei,

meillä on ollut viisi kautta FE-741:n ja olemme olleet siihen varsin tyytyväisiä. Joka kausi olemme viettäneet vesillä 600-900 mailia, kolmena kesänä kiertäen kesälomalla Ahvenanmaan ja seikkaillen Turun saaristossa neljästä viiteen viikkoon. Eli, vene on varsin asuttava ottaen huomioon sen koko. Harvassa vastaavan kokoisessa veneessä on niin monipuoliset asumistilat kuin 741:ssä. Toki 185 cm elävää pituutta tarkoittaa, että seisomakorkeutta minulla ei ole kuin luukun kohdalla. Mutta, eipä se parranajoa häiritse, vaikka naapuriveneilijät sitä seuraavatkin.

Vene on eloisa so. vauhdikas ja reivikynnys alempana kuin 83:ssa, LYS -luvun ollessa 1.05.

Chara on hankittu lähinnä matka- ja perhepurjehdukseen, joten kilpailukokemuksia ei ole ainakaan vielä hankittu.

t. Raimo
Raimo Puustinen (WAFI)
FE-741
S/Y Chara
L-7414
Ana

Post by Ana »

Kiitos vastauksesta. Osaatko mainita mitään 741:n tyyppivikoja/kompastuskiviä, joihin tulisi kiinnittää huomiota, jos käyn venettä katsomassa? Lisäksi kiinnostaa missä kunnossa noin yleisesti on -84 yanmar 1gm, joka on ikänsä ollut meriolosuhteissa? Pitääkö varautua vaihtoon/remppaan heti?

Mielenkiintoinen vene kaiken kaikkiaan. Jos LYS=1,05 niin sehän on enemmän kuin monella saman kokoisella.

Antti
rpuustin wrote:Hei,

meillä on ollut viisi kautta FE-741:n ja olemme olleet siihen varsin tyytyväisiä. Joka kausi olemme viettäneet vesillä 600-900 mailia, kolmena kesänä kiertäen kesälomalla Ahvenanmaan ja seikkaillen Turun saaristossa neljästä viiteen viikkoon. Eli, vene on varsin asuttava ottaen huomioon sen koko. Harvassa vastaavan kokoisessa veneessä on niin monipuoliset asumistilat kuin 741:ssä. Toki 185 cm elävää pituutta tarkoittaa, että seisomakorkeutta minulla ei ole kuin luukun kohdalla. Mutta, eipä se parranajoa häiritse, vaikka naapuriveneilijät sitä seuraavatkin.

Vene on eloisa so. vauhdikas ja reivikynnys alempana kuin 83:ssa, LYS -luvun ollessa 1.05.

Chara on hankittu lähinnä matka- ja perhepurjehdukseen, joten kilpailukokemuksia ei ole ainakaan vielä hankittu.

t. Raimo
Guest

Post by Guest »

Hei,

tyyppivioista minulla ei ole tietoa. Venettä ostaessasi neuvoisin kiinnittämään huomiota, kuten yleensäkin, seuraaviin seikkoihin:

- mittaa/mittauta rungon kosteus vesirajasta alaspäin. Näin varmistut, että et joudu tekemään mittavaa remonttia pohjan lasikuiturakenteisiin. Eli, kunnossa oleva vedeneristys on ehdoton ja takaa pitkän käyttöajan. 80- luvun alun primerit ja niiden käyttö ei ollut saman tasoista kuin nykyisin.
- raakavesijäähdytteisen moottorin kannen jäähdytyskanavat menevät tukkoon 20 vuodessa, sanovat asiantuntijat. Charan kansiremontti jouduttiin tekemään tarkalleen tuolloin, jäähdytyskanavien ollessa piripintaan saakka täynnä kaikkea mahdollista moskaa. Pelkkä, jäähdytyslitkujen sisäänajo ei auta, vaan kuten Harald on muissa kommenteissa todennut, kunnollinen makeavesihuuhtelu on ehdoton juttu. Itse esim. käytän moottoria n. tunnin makealla vedellä noston jälkeen ja sen jatkeeksi laitan sitten 50%:sen pakkasnesteen estämään paikkojen jäätymisen. Eli, kysy mm. kuinka talvihuolto on tehty ja onko esim. kansi- tai peruskunnostusremonttia tehty.

Muuten normaali tarkka läpikäynti yleisen kunnon ja hinnan määrittämiseksi on luonnollisesti paikallaan.

t. Raimo
elmo
kokelas
Posts: 159
Joined: Thu Aug 12, 2004 13:05 pm
Location: Kaarina

Kosteus mittaus

Post by elmo »

Tämä kosteus mittaus ,millähän mittarillla siitä saa luotettavan tuloksen.Olen sellaisen käsimittarin kanssa juossut usean veneen pohjia mittaamassa telakalla,hyvin erillaisia tuloksia tulee vaikka varmasti moni pohja oli varmasti kunnossa.kannattaisi ehkä silmämääräisesti etsiä niitä kuuluisia rakkuloita ja sisällä haistella.
rpuustin
kokelas
Posts: 224
Joined: Mon Feb 17, 2003 16:25 pm

Post by rpuustin »

Hei,

olet oikeassa vanhojen konstien toimivuudesta. Eli, kyllä silmämääräisesti pystyy luomaan varsin hyvän kuvan pohjan kunnosta. Eli, rakkulat näkyvät hyvin silmämääräisellä tarkastelulla. Kannattaa kierrellä talvisäilytyspaikoilla silmäillen veneiden pohjia. Pienen kierroksen jälkeen minäkin amatöörinä pystyn melko hyvin tunnistamaan hyvässä kunnossa olevan pohjan huonokuntoisesta.

Ns. wicking ilmiö, jossa kuitukerroksiin on jäänyt pieniä ilmakuplia, peittyy kuitenkin primer- ja myrkkymaalikerrosten alle eikä niitä välttämättä näe silmämääräisesti. Ko. kuplien kautta kuitukerroksiin imeytyy vähitellen kosteutta, joka ajan myötä muuntuu rakkuloiksi so. osmoosiksi. Em. mainitun ilmiön myötä runkoon imeytynyttä kosteutta pystyy parhaiten mittaamaan hyvätasoisella kosteusmittarilla. Mittaustulosten tulisi olla ns. vihreällä ja korkeintaan keltaisella alueella. Em. riippuu mittarin kaliboinnista ja asteikosta, mutta selviää mittarin käyttöohjeista. Eli, rungon ei tarvitse olla täysin kuiva.

Ulkona säilytettäessä talvipakkaset kuivaavat rungon hyvin ja keväisessä mittauksessa mittausarvojen pitäisi viimeistään olla normaalilla tasolla.

t. Raimo
Raimo Puustinen (WAFI)
FE-741
S/Y Chara
L-7414
juhanil
kokelas
Posts: 88
Joined: Mon Oct 03, 2005 20:47 pm
Location: Vantaa
Contact:

Rungon kosteus

Post by juhanil »

Suoritin viime viikolla kopun telakalla muutamien veneiden runkojen kosteus mittauksia. Löytyi runkoja, joissa mittarin neula ei värähtänytkään - näitä oli uudenpia sekä myös joitakin 70-luvun veneitä. Useissa 80-luvun rungoissa mittari hypähti keltaiselle ja monissa jopa punaiselle alueelle. Kun lasikuitu imee vain max 5-8 % vettä, niin punaisella alueella (tietää yli 15%) hyppivä kosteus voitaneen tulkita ainakin alkavaksi osmoosiksi. Jos osmoosin on alkanut rungossa, sen pysäyttäminen (katso: hotvac.com) on erittäin vaikeata. Jotenka mittaa runkokosteus (esim. Tramex) ja ole varovainen!
Terveisin - jussi
Juhani Linnanoja
0500998443
SY Serenity
L-3436
Guest

Re: Rungon kosteus

Post by Guest »

Onko pursiseuroilla yleensä tällaisia mittareita? En usko, että täällä paikallisella seuralla on mittaria, jota voisin lainata. Kun kuulin ensimmäistä kertaa osmoosista ja lasikuiturutosta niin tsekkailin yhtenä keväänä Lappeenrannassa veneiden pohjia urakalla. Totesin silloin, että suurimmassa osassa veneitä on kuplia/rakkuloita pohjassa. Eipä se tunnu kenenkään menoa haittaavan. Harva varmaan edes tietää mistä on kyse.

- Antti
juhanil wrote:Suoritin viime viikolla kopun telakalla muutamien veneiden runkojen kosteus mittauksia. Löytyi runkoja, joissa mittarin neula ei värähtänytkään - näitä oli uudenpia sekä myös joitakin 70-luvun veneitä. Useissa 80-luvun rungoissa mittari hypähti keltaiselle ja monissa jopa punaiselle alueelle. Kun lasikuitu imee vain max 5-8 % vettä, niin punaisella alueella (tietää yli 15%) hyppivä kosteus voitaneen tulkita ainakin alkavaksi osmoosiksi. Jos osmoosin on alkanut rungossa, sen pysäyttäminen (katso: hotvac.com) on erittäin vaikeata. Jotenka mittaa runkokosteus (esim. Tramex) ja ole varovainen!
Terveisin - jussi
Guest

Runkokosteudesta

Post by Guest »

Hei Antti, Olen kuullut viisaammiltani, että Suomen oloissa haitallisen osmoosin raja kulkee siinä, onko rakkuloita näkyvissä. "Piilevä" osmoosi tuskin ketään hetkauttaa - ja meidän oloissa piilevät harvoin edistyvät näkyvän tasolle toisin kuin lämpimissä vesissä. Muuten suolavedellä on osmoosia hidastava vaikutus. Osmoosi murentaa lasikuiturunkoa ja jos se etenee riittävän pitkälle voi rungon lujuus olla vaakalaudalla :wink:
Post Reply