Yhden rikaajan mielestä pitäisi vaihtaa vantteja n 15v välein. Charlottassa
on jo 23v vanhat (kai?). Nyt on kiikarissa Dyform vantit. Dyformit on
vähän jäykempiä (25%) ja omaavat n 30% suuremman murtolujuuden
vastaavassa koossa.

Dyform on läpileikkaukseltaan tuon näköinen:



http://www.s3i.co.uk/1x19Dyform.php

Olen neuvottelemassa sellaista pakettia että FE-purjehtijat saisivat tuollaisen
setin hiukan edullisemmin. Pysykää kuulolla niin palaan asiaan.

Ronstanin asteikolla varustetut ruuvit tai Bluewaven vastaavat voisivat
olla kivat myös. Ainakin päävantteihin. Eihän nuo mitenkään välttämättömät
ole mutta ovat niin race-henkisiä

http://www.bluewave.dk/default-marine.asp?ID=387

Ronstanin vastaavaan saa ainakin taittokahvan.

http://ronstan.com.au/catalogue/A_P13-17.pdf

harald wrote:Yhden rikaajan mielestä pitäisi vaihtaa vantteja n 15v välein. Charlottassa on jo 23v vanhat (kai?). Nyt on kiikarissa Dyform vantit. Dyformit on vähän jäykempiä (25%) ja omaavat n 30% suuremman murtolujuuden vastaavassa koossa.

Tervehdys

Joo ja Annelin vantit täyttävät siis jo 24v. En ole huomannut vanteissa juurikaan venymistä. Vanttiruuvit näyttävät kiristyvän aina samoille jäljille ja vantit tuntuvat aina vaan "sopivan" kireiltä.

Uskon että materiaalitkin väsyvät, mutta 15 vuoden jälkeen vantit vaihtoon tuntuu jo hieman varmuuden maksimoinnilta (kauppamiehen suositus?). Jos veneen riki kiristetään joka kesä niin, että se soi kaksiviivaisen A:n ja veneellä revitellään runsaasti kaikissa keleissä reiveistä välittämättä, uskon vanttien käyttöiän tästä käytöstä lyhenevän.

Me jotka emme lähde koskaa ulos purjehtimaan jos tuuli ylittää säällisen 6m/s rajan, voimme hyvällä omantunnolla jatkaa vanttiemme käyttöä... ehkä... .

Oikeasti jos olet vantteja vaihtamassa, niin laitetaan vanhat vanttisi palasiksi ja tutkitaan miten huonossa kunnossa ne loppujen lopuksi olivat. Tästä voisi olla muilekin hyötyä vanttien ikää / vaihtoa arviotaessa .

harald wrote:Ronstanin asteikolla varustetut ruuvit tai Bluewaven vastaavat voisivat olla kivat myös. Ainakin päävantteihin. Eihän nuo mitenkään välttämättömät ole mutta ovat niin race-henkisiä
Ronstanin vastaavaan saa ainakin taittokahvan.

Race henkisiä kylläkin. Kovissa yksityyppiluokissa, kuten FE83 ei kun H-vene, olen tuollaisia nähnyt. Taisi Botnia Marin varustaa kisa H-veneet vakiona juuri kahvallisilla ja asteikoilla varustetuilla ruuveilla. Tätä muistaakseni perusteltiin juuri rikin säädettävyyden helpottumisella.

Panu wrote: Oikeasti jos olet vantteja vaihtamassa, niin laitetaan vanhat vanttisi palasiksi ja tutkitaan miten huonossa kunnossa ne loppujen lopuksi olivat. Tästä voisi olla muilekin hyötyä vanttien ikää / vaihtoa arviotaessa .

Hohoo, gradun yhteydessä tullaan tutkimaan puolijohdekomponenttien kiderakennetta ja voisikohan samaan iskeä sitten vanttien ominaisuuksien tutkimisen.

Vähänkö voitaisiin leijua purjehduspiireissä, jos meidän vanttien vakanssit/epäpuhtaudet ja hilarakenne olisi tiedossa!

Tosiasiassa on vaikea uskoa, että vanttien vaihtoraja olisi noin lyhyt, jos kerta >20 vuotisissa vanteissa ei ole kulumisen merkkejä.
Tosiasiahan on, että metallit ovat onneksi sellaisia materiaaleja, joissa pituussuuntainen rasitus tapahtuu hiljakseltaan ja ennen kriittistä rajaa, pitäisi olla jo suht selkeitä merkkejä siitä, että vantit ovat venyneet liikaa.
Oikeastaan luulisi, että ottaen huomioon teräksen? (kait ne vantit on tehty siitä) elastisuusmodulin, niin niitä säikeitä varmaan alkaisi katkeilla siinä vaiheessa, kun aletaan mennä kriittiselle alueelle stress/strain-käyrässä.

Petri wrote:...Tosiasiahan on, että metallit ovat onneksi sellaisia materiaaleja, joissa pituussuuntainen rasitus tapahtuu hiljakseltaan ja ennen kriittistä rajaa, pitäisi olla jo suht selkeitä merkkejä siitä, että vantit ovat venyneet liikaa...

Tervehdys

Nuo vantit ainakin Dyformin web esityksen mukaan tehty AISI 316 haponkestävästä teräksestä, jonka kiderakenne on austeniittinen. Juuri tuon kiderakenteen ansiosta ne kestävät uskomattömia venymäsuhteita, murtovenymän ollessa luokkaa 70-90%.

On tosin myös huomioitava, että AISI 316:n myötöraja on 400-600Mpa:n luokkaa, mutta langanvedossa sen kiderakenne muokkaislujittunut varmasti hieman. Maksimissaan AISI 316:n myötöraja on jossain tuolla 1600 MPa:n huitteilla.

En oikein jaksanut arvioida Dyformin lankojen poikkileikkausen pinta-aloja, todelisten myötölujuuksien laskemistavarten (lujuudet ilmoitetaan kullekin vaijerin paksuudelle). Oletan sen kuitenkin olevan selvästi alempi kuin tuon "teoreettisen" maksimin.

Em perusteluin yhdyn käsitykseesi, että veyy ensin ja paljon ja vasta sitten paukkuu...