Väsynyt mutta onnellinen. Kirjoitan jutun huomenna, nyt pitää saada
unta kaaliin. Jos olisi säie missä puhutaan "Rikki-merkkisistä" niin Harald
on aika rikki nyt.

Tuuliraportti:

Helsinki Harmaja 28.05 klo 18:15 13.7 °C lännestä 10.5 m/s
Helsinki Harmaja 28.05 klo 19:15 12.3 °C lännestä 9.1 m/s
Helsinki Harmaja 28.05 klo 20:15 11.8 °C lännestä 8.7 m/s
Helsinki Harmaja 28.05 klo 21:15 11.2 °C luoteesta 8.1 m/s
Helsinki Harmaja 28.05 klo 22:15 10.7 °C länsiluoteesta 8.0 m/s
Helsinki Harmaja 28.05 klo 22:15 10.7 °C länsiluoteesta 8.0 m/s
Helsinki Harmaja 28.05 klo 22:15 10.7 °C länsiluoteesta 8.0 m/s
Helsinki Harmaja 28.05 klo 22:15 10.7 °C länsiluoteesta 8.0 m/s
Helsinki Harmaja 28.05 klo 22:15 10.7 °C länsiluoteesta 8.0 m/s
Helsinki Harmaja 28.05 klo 22:15 10.7 °C länsiluoteesta 8.0 m/s
Helsinki Harmaja 29.05 klo 04:15 8.6 °C länsilounaasta 1.8 m/s
Helsinki Harmaja 29.05 klo 05:15 8.3 °C lounaasta 2.7 m/s
Helsinki Harmaja 29.05 klo 05:39 8.3 °C lounaasta 2.0 m/s
Helsinki Harmaja 29.05 klo 07:15 8.0 °C etelästä 2.8 m/s
Helsinki Harmaja 29.05 klo 08:15 8.0 °C idästä 2.4 m/s
Helsinki Harmaja 29.05 klo 09:15 7.9 °C itäkaakosta 3.0 m/s
Helsinki Harmaja 29.05 klo 10:15 8.3 °C idästä 4.5 m/s

Tulokset:

http://htps.info/kilpailut/tulokset.php ... .2005.kisa

Kovaa on isot luokat menneet, taisi tyyntyä vasta heidän maaliin-
tulon jälkeen. Trimaraani alitti 7h ajan!

Ratahan oli tuon näköinen:

No niin, aamun työkiireet siivottu pois edestä.

Ennen starttia ajoimme ympäriinsä ja katsoimme miten edellisten
luokkien lähdöt meni. Päätimme lähteä keskeltä hyvänä kompromissinä.
Emme halunneet juuttua styyran veneitten alle emmekä halunneet jäädä
toisten alle.

Startti meni kerrankin loistavasti Charlottalta. Suuri kiitos Aleksille (keula)
joka päättäväisesti sanoi että täyttä vauhtia. Minä rajoittunein näkymin
epäilin kovasti (eihän kippari näe sitä viivaa kun purjeet on edessä) ja
ajattelin että syteen tai saveen. Aleksi sitten hymyili kun jälkeenpäin
kysyin kuinka läheltä viivaa oltiin paukun tullessa. Hymillen hän sanoin että
"ehkä metrin tai vähemmän". Huhhuhh.. Täydessä vauhdissa tuo metrin
matka taittuu alle sekunnissa joten aika nappiin meni startti.

Välittömästi startin jälkeen katsottuani taaksepäin totesin että muu fleetti
oli noin parin veneemitan verran takana rintamassa joten hyvinhän se
startti meni.

Tämä kisa oli kuin toisinto viime vuodesta. Tuulta oli vain enemmän.
Ajattelimme ajaa hiukan korkeutta ja sitten nostaa spinnu mahdollisimman
nopeasti kustaan miekkaa kohti. Tässä kostautui kiireeliiset valmistelut
huonosti tai pakaamattoman spinnun muodossa. Ensin tuli tiimalasi eikä
sitä saanut selvitettyä ennen kuin spinnu laskettiin ja nostettiin uudestaan.
Kukaan muu luokasta ei tässä ajanut spinnulla vaikka minusta legi oli
selvästä niin avonainen että kannattaisi.
Tässä samassa fallin lukko rikkoontui joten Aleksi joutui solmimaan
fallin kiinni. Kun vihdoinkin saatiin spinnu vetoon oli ohi puikahtanut
Marea ja Aquila luun puolella. Marea näytti että leen puolelta ohi ja
jouduttiin sitten laskemaan reilusti alle että ohi päästiin. Kustaan miekassa
oltiin sitten jo ekana. Tässä tuuli odotetusti nousi vastaan ja Aquila oli
hiukan paremmassa asemassa ja pääsi taas kerran ohi. Sans Rival
oli tässä vaiheessa jo kintereillä myös.

Ohitettiin Vallisaari Aquilan perävedessä ja Aquila luun puolella hiukan
takana. Spinnu ylös ja Aquila leikkasi aika paljon kun me pystyimme
jollatyylilllä venettä luuhun kallistamalla ajamaan melkein suoraan
kohti merkkiä. Tuultahan oli 10m/s joten erittäin alas voi ajaa ilman että
vauhti tippuu. Sans Rival ajoi aikamoisen kaarroksen ja jäi tässä hiukan.

Varmistimme monta kertaa ordereista mikä e-poiju piti kiertää ja
tullessamme kohti sitä oli jo Aquila takana mutta pyrki tuulen puolelle.
Merkin kohdalla olimme jo hyvissä asemissa luokan johdossa ja
Aquila oli ohittamassa merkkiä väärältä puolelta, autoin heitä hiukan
sanomalla että tämä on se merkki.

Näin päästiin nostamaan tiukalle spinnustrekille kohti Kuivan ja Mustan
Hevosen välistä salmea. Hevosten kohdalla Aquila sitten pikkuhiljaa
hivuttautui ohi luun puolelta, reilu välimatkan päässä kuitenkin.
Kaulaa Aquila ei kuitenkaan saanut aikaiseksi vaan hyvin pysyttiin
iskuetäisyydellä.



Onaksen porttia lähestyttäessä takaa lähestyi mm Sans Rival, Nereida II ja Hennuli (?). Olimme hiukan epävarmoja spinnujen väreistä ja ainakin
jollakin veneellä oli väärä numero spinnussa eikä ordereissa ollut
tästä mainintaa. Edessä oli Albin Express (joka siis lähti 10 min meitä
edellä).



Onaksen jälkeen oli vuorossa tiukahko spinnustrekki kohti Hakasalon
kaakkoiskärkeä. Tässä tuulta 9-10m/s ja apparenttikulma meillä n 110°
joka on aallokossa kivaa tällä veneellä. Life begins at 20knots (of wind)?

Hakasalon merkin kohdalla jouduimme hiukan tappelemaan tuulesta
em Albinin kanssa, Aquila muutama sata metriä edessä. Erittäin puuskikas
(maatuulen johdosta) kryssi kohti Emäsalon P-kärkeä. Ainakin Aquila
ja Albin eivät ajaneet tätä legiä kuin kryssiä vain joutuivat tekemään
vendan salmen kaventuessa. Näin teki myös s/y Sofie (LYS2, maestro
31) joka ohitettiin kun he olivat väärällä halssilla.

Pohjoiskärjen kohdalla oli enää Aquila 200m edessä, ja Sofie vierellä
Albin takana.

Siltaa lähestyttiin vähenevässä tuulessa ja juuri ennen silta ajoi Sofie
meidän tuulen puolelta ohi ja me vuorostamme ohitimme seisovan
Aquilan heidän tuulen puolelta. Silta alitettiin muistaakseni 23:58.

Aukko sillan jälkeen on paha, kapea, kjivinen ja pimeääkin on. Tässä
kryssittäessä jäi Sofie jonkin verran mutta heti kulmien auottua kohti
sipoon selkää meni Sofie menojaan. Aquila ajoi hiukan lähempänä
länsirantaa mutta pysyi tuon 200m takana. Sans Rivalista ei havaintoa
tässä vaiheessa mutta osattiin odottaa että etenkin vähenevässä
tuulessa he sieltä kyllä tulevat.

Onaksen pohjoispuolella ajoimme sitten tiukkaa strekkiä (yhden halssin
kryssiä) kohti sipoon selän p-puolta. Aquila ohitti meidät tässä leen
puolelta ja myös Sans Rivali vauhditteli leenpuolelta ohi.



Sipoon Selällä sitten Sans Rival vauhditteli edelleen kohti väylän päätä
joka tuulen nähden alempana. Aquila tähtäsi suoraan kohti Hevosten
salmea ja me perässä. Hevosten kohdalla sitten Sans Rival teki vendan
ottaakseen takaisin vauhdittelussa menetettyä korkeutta ja me ohitimme
heidät tässä heidän tullessa paaralla. Sans Rival asettui parin veneen-
mitan verran meidän tuulen puolelle ja taakse. Ohitse eivät tässä (vielä)
päässeet koska mosquiton vauhdit eivät riittäneet meidän ohittamiseen.
Etenkin kun varovaisesti ajettiin pitkän tähtäimen nousua ajatellen. Ei
voida mitenkään puhua nostoskabasta kuitenkaan. Pois se minusta.



Eteläjääpoijua lähestyttäessä auringonnousu lähestyi ja tuuli jatkoi
tyyntymistään. Juuri ennen e-poijua takaa otti kiinni Albin Express ja
Sans Rival putkahti kryssillä ohi. Tuuli kääntyi juuri ennen merkkiä
joten vendasta tuli vain 20°-nen ja paaralla ajoimme kohti vallisaaren
e-kärkeä.




Edessä Sans Rival ohitti Aquilan vauhdittelemalla mutta me pysyimme
kryssi-säädöissä ja ajoimme kohti vallisaaren e-puolella olevaa kiveä.
Sans Rival ja Aquila kääntyivät tässä vendalle etelään ja ohitimme
heidät parin metrin (siltä tuntui) päässä em kivestä. Sans Rival
vauhditteli kohti Kustaan Miekkaa ja Aquila meidän perälaudassa kiinni
mekin nostimme spinnun.

Takaa Harmajan suunnalta tuli kaksi Finnlinesin konttilaivaa josta
ensimmäinen töräytteli koko kaupungin hereille varoittaakseen meitä
(Sans Rivalia?). Sans Rival oli 100m edessä ja tuuli oli aivan nollassa.

Istuimme sitten melkein tunnin salmen itäpuolella olevan pystysuoran
kallion e-nurkan vieressä kunness huomasin että vauhtia on 1kn lokissa,
GPS näyttä 0.00 ja ranta ei liiku yhtään. Huomasin että vene kääntyi
herkästi joten salmessa oli 1kn vastavirta, etenkin sen itälaidalla jota
vastaan olimme taistelleet (myös laivojen pelossa).

No, rohkea rokan syö ja teimme jiipin ja leikkasimme 90° väylän poikki
ja vastarannalla 100m päässä oli jo jonkin verran tuulta. Aquilan spinnu
täyttyi myös hiukan takana. Spinnupuomi oli meillä alareiässä (ison
puomin korkeudella) ja spinnu roikkui.

Rantaa pitkin saimme jopa 2.5kn verran nopeutta Sans Rivalin seisoessa keskellä väylää.
Tässä aloimme jo hiukan uneksia maalipaukusta .

Ajoimme rantaa pitkin sukellusvene Vesikon ohi ja kiersimme seuraavankin
niemen tosi läheltä. Tässä kuitenkin tuuli saapui idästä/itäkaakosta ja
Kruunuvuoren selällä osoittatui Sans Rivalin ohittaminen aika
mahdottomaksi koska tuuli kääntyi koko ajan vastaan eikä täyttynyt
takaa kuten olimme toivoneet. Keskityimme tässä vaihessa varmistamaan
voitto pyymällä Sans Rivalin vanavedessä jottei eri meidän kesken
kasvaisi yli 20 minuutin joka on noin ero mikä on sallitava jotta voitto
pysyisi meillä.

Vaikeaksi meni mutta maalissa oltiin kuitenkin 6min Sans Rivalin
perässä ja onnellisia mutta väsyneitä oltiin. Kolmas kerta toden sanoo!
2003: 1 Aquila, 2. Charlotta
2004: 1 Sans Rival, 2 Charlotta, 3 Aquila
2005: 1 Charlotta, 2 Sans Rival, 3 Aquila



Jess!!! Nyt se on voitetttu ja putki pysyi päällä. Toivottavasti pystymme
pitämään putken auki myös IMS-skaboissa.

Lisää kuvia ja tunnelmia albumissa:

http://www.fe83.org/gallery/view_album. ... e=album159

Olisin erittäin kiitollinen jos muuta mukanaolijat myöskin kommentoisivat
tässä kokemuksiaan. Tämähän ei ole minun henkilökohtainen forumini
vaikka siltä välillä vaikuttaa

Niin, ja FE83 "luokassa" maaliintulojärjestys oli sama kuin FE-regatassa.
1 Charlotta
2 Nereida II
3 Hennuli
4 Anneli
5 Kumiankka II

Harmi että Kumiankka keskeytti. He taisivat juuttua aivan pahimpaan
pläkään. Valitan. Parempi onni ensi kerralla?

Lisättäisiin vielä että paljon oli (uuden) elektroniikan kanssa ongelmia.

Melkin selällä huomattiin että paikka hyppii rajusti MeriCD:n päällä. Kytkentä
meillä siis niin että Silvan Server on kiinni läppärissä USB-rs232 konvertterin
avulla ja läppäri sekä serveri keskustelevat Silvan omaa nopeampaa FDX
-
protokollaa keskenään. Race-softa sitten luo (windowsiin, yäk) virtuaalisen
sarjaportin jonka sitten vuorostaan MeriCD kuuntelee. Sitä, mitä NMEA-
versiota tuo virtuaalisarjaportti puhuu ei ole tullut selväksi vielä.

Lokin kalibrointi heittää. Tietenkin Emäsalon p-päässä sekä kustaan
miekassa oli vastavirtaa mutta muutenkin vaikutti siltä että ainakin
yksi ellei kaksikin kymmenystä näyttää liikaa. No, tähän ei auta kuin
koneajo-kalibrointi tyynessä eikä sellaisti keliä ole vielä sattunut eteen.

Sitten oli uusi tuulianturi ja sen kalibrointi. Muuten näyttää ihan ok vaikka
ei A-virhettä ole ehditty korjaamaan. Tämähän on anturin poikkeama
keskiviivasta. Anturin mukana tuli kyllä kalibrointikortti mutta epäilen
vahvasti että sen arvojen syöttämisessä on tapahtunut jotain epämääräistä
koska paaran strekki/kryssillä tosituulen suunta on tuulimittarin mukaan
tosituulen suunta vinosti takaa ja tuulen nopeuskaan ei mene oikein.
Vai mitä mieltä olette 4.5 solmun venevauhdista kryssillä jos tuulen
nopeus on 3.5-4 solmua Hiukan optimistista tällä veneellä kuitenkin

Loppujen lopuksi vene siis ajettiin melkein pelkästään GPS:n laskeman
SOG (speed over groundin) avulla. Kait tämä sitten kertoo että perse
on jonkin verran kehittynyt (parempaan suuntaan)

Tervehdys

Seuraavassa meidän "meriselitys"

S/y Annelin Emäsalonlenkki 2005

Annelin kevät kunnostus jäi pienten selkävaivojen ja työkiireiden takia hieman myöhäiseksi. Venytin kuitenkin aikaa sieltä ja täältä, että sain ”kölihomman” tehtyä ja veneen melkein ajoissa valmiiksi. Venehän lopulta valmistui kisaa edeltävä iltana muutaman mutkan jälkeen yhdeksän aikoihin illalla.

Lauantai alkoi heti lupaavasti. Sain Ristolta tekstiviestin, että hän on kipeä ja ei pääse osallistumaan . Hmm… Pientä ajattelua ja kävin läpi netistä kaikki mahdolliset gastipörssit. Ei tuntunut nappaavan, kunnes löysin Kopun sivuilta viime kesältä ilmoituksen, jonka oli jättänyt 15v vanha miehen alku. Soitin tälle Rikulle ja hän kertoi löytäneensä itselleen kisaveneen, mutta yllätykseksi he eivät osallistu Emäsaloon ja hän lupautui meille gastiksi vajaan 2 sekunnin harkinnan jälkeen. Jees jees… .

Nyt oli siis miehistö kasassa, minä ja poikani Jani (15v), vanha tuttuni Jouni ja nuorimies Riku (15v), miehistö oli siis keski-iältään varsin nuori ja muodoltaan junnut ja äijät.

Hain Rikun ja totesin tämä mukavan ja vaatimattoman oloiseksi pieneksi miehen aluksi. Ensivaikutelmani ei paljoa olisi voinut mennä pieleen, sillä kaverihan paljastui aivan täysimittaiseksi puoliammattipurjehtijaksi, joka oli selkeä vahvistus tiimiimme. Kiitoksia siitä Rikulle .

Pääsimme veneelle ja poistimme heti ylimääräistä kuormaa, ei keveyden vaan ihan mahtumisen ja selkeyden takia. Veneen myöhäisen valmistumisen takia oli veneessä turhaan kaikkea kevään kunnostukseen liittyvää rompetta. Äkkiä teimme mastolle ”kovantuulen trimmin” ja kiireellä kohti lähtöaluetta, jonne kerkisimme juuri puolituntia ennen lähtöä. Matkalla (vajaa 5 mailia) ehdimme tehdä kaikki tarvittavat trimmaukset ja harjoittelut??? No ei aivan, mutta kerkisimme sentään vetää kerran spinnun salkoon .

Lähtö oli Pyysaaren edustalla ja tuuli oli selvästi edullisempi alamerkillä. Jostain syystä ei lähdöstämme kukaan uskaltanut lähteä alalipulta, emme mekään. Ajatuksemme oli pysyä poissa ruuhkasta, mutta emme tainneet olla ainoat, joten ruuhkaan me kuitenkin jäimme. Paukun kajahtaessa olimme noin veneen mitan linjasta myöhässä. Ei paha, jos vertaa viime syksyiseen FE regatan lähtöön. Kaikki FE-83:t olivat lähdössä täydellä isolla ja Genoa 3:lla. Kovassa tuulessa laivue kiisi Kruunuvuoren selkää 6-7 solmun vauhti kohti Kustaanmiekkaa. Charlotta oli ainoa (edelliset lähdöt mukaan lukien) kaikista näkemistäni veneistä, joka veti tälle sivutuuliosuudelle spinnun ylös. Taisivat olla välillä sen kanssa hieman hankaluuksissakin, siltä ainakin näytti.

Kustaanmiekkaan saavuimme kaikki hyvin kassassa. Hennuli oli kaksi ja Kumiankka yhden veneenmitan edellä, mutta edelleen täysin iskuetäisyyden päässä. Hennulilla esiintyi pientä ”vapaaohjelmaa”, ehkä Pasi osaa kertoa miksi. Charlotta ja muut FE:t pääsivät livahtamaan selvästi vaivattomammin Kustaanmiekan salmesta läpi, kuin me. Onnea vai ammattitaitoa? Mene ja tiedä.

Salmen läpi ja Vallisaaren eteläkärjen kierrettyä spinnu ylös ja kohti Santahaminan kaakkoispuolen etelämerkkiä. Merkin jälkeen kurssi nousi juuri sen verran ettei meidän spinnu jaksanut enää vetää ja jouduimme nopeasti vaihtamaan keulaan kolmos Gennyn sijaa mylar ykkösen ja repimään spinnun alas. Vene oli hetken täynnä töminään, käsiä ja touhua. Tänä aikana ajauduimme liikaa etelään ja muut meinasivat päästä karkuun. Kisa sijoituksista oli siis ohi. Seurasi pitkä sivutuulijakso (meille) Genoalla. Ihmettelimme selkeästi hitaampien veneiden hyvää vauhtia. Heti kun kurssi hieman laski kuiva- ja mustahevosen jälkeen saimme spinnun vetoon, alkoi tilanne osaltamme parantua verrattuna muihin peränpitäjiin. Kokeilimme siirtää painoa eteenpäin joten siirsimme kaksi miestä (minä ja Jouni) maston kohdalle laidalle istuskelemaan ja junnut puikkoihin. Näin saimme veneen perää ylös vedestä jarruttamasta ja vauhti parani silmissä. Nyt alkoivat hitaammat veneet jäädä. Ihmettelimme Maxi Fenix Ellin kovaa spinnuvauhtia. Heidän purje oli nätti ja sen hartiat avautuivat selvästi enemmän kuin omamme (vm-81) ja profiililtaan se oli selvästi latteampi. Fenix otti meitä kiinni kuin varkain ja yrittivät päästä peittämään. Emme antaneet yllättää ja nostimme ”ikävästi” kurssia väylän yläreunaan. Elli ymmärsi, ettemme antaudu suosiolla. Seuraavaksi he yrittivät alapuolelta ohi. Se nyt ei vaan ole helppoa kapealla väylällä, jolla ei voi hakea alapuolelta vapaata tuulta. Kisasimme varmaan toista tuntia vene venettä vastaa spinnulla kovalla tuulessa välillä johtaen ja välillä hieman perässä ajaen. Eivät päässeet meidän peitosta karkuun. Kun väylä viimein Onaksen jälkeen antoi myöden Fenixille hakea alapuleltamme kauempaa vapaata tuulta, pääsivät he meistä ohi. En tosin usko Fenixin lukemeen (ainakaan tarkasti) kilpailuohjeita, koska he oikaisivat Onaksen jälkeisen reittimerkin väärältä puolelta. Sain tästä oikaisusta hyvin edustavan digikuvan mahdollista protestia varten. Elli veti rakoa yli puolen mailin verran meihin kovassa sivutuulessa spinnulla. Fenix broutsasi komeasti muutaman kerran (meitä useammin ) ennen Hakasalon saarta ja reitin kääntymistä vastaiseksi. Me vedimme spinnun vajaa mailin ennen Elliä alas ja pääsimme leikkaamaan lähempää Hakasaloa Fenixin ajautuessa turhan kauaksi spinnu manöövereissään. Pääsimme sisäpuolelta täpärästi ohi. Nyt oli WB ykkös mylar Genoa voimissaan vaikka on jo ikää on jo kunnioitettavat 15 vuotta! Vastaisella ei Fenix enää päässyt niskan päälle, vaan jäi sekä vauhdissa että korkeudessa (kiitos ehkä kevään kölihomman). Pari taktista oikein ajoitettua vendaan Emäsalon itäpuolella ja pystyimme 7-8 mailin matkalla repimään noin mailin kaulan ! Kuka sanoikaan FE:tä hyväksi kryssillä?

Tuuli alkoi jo antaa merkkejä hiipumisesta ja Tolkkisen sillan ja Nesteen jalostamon kohdalla vauhtimme oli hiipunut vajaan 2 solmuun, kun keskinopeutemme lähdöstä Emäsälon pohjoiskärkeen GPS:n mukaan oli yli 6 solmua! Heikkenevässä sivutuulessa ajoimme alas kohti kääntöä Sipoonselälle. Tässä vaiheessa kipparilta katkesi filmi pariksi tunniksi, kun menin sisään ”lämmittelemään ”. Junnut ja Jouni tekivät kaikensa. Fenixin ohi tullut H-vene otti meidätkin kiinni. Fenix jäi kaiketi johonkin privaatti pläkään, emmekä nähneet sitä, kuin vasta maaliintulon jälkeen ajaessamme kotiin moottorilla . Sipoonselän keskivaiheilla nousin ylös ”virkistyneenä” ja kävimme kävimme taistoon H:ta vastaan yhä hiipuvassa tuulessa. Pääsimme yllättämään H:n, mutta he korjasivat tilanteen piakkoin. Vendailimme kilpaa ja lähestyimme 1-2 m/s tuulessa Villinkiä ja Santahaminaa. Tässä vaiheessa H oli muutana sata metriä meidän edellä, mutta teki taktisen munauksen ottaen pitkän halssin ulos etelään. Totesin Rikulle, ettei tuosta voi seurata hyvää, koska ulkoväylä oli Isosaaren suojissa ja muut veneetkin siellä seisovat melkein paikoillaan. Lisäksi totesin rannan tuntumassa ajamisen vievän lähemmäksi maalia. Tuuli moinasi, juuri ennen viimeistä kryssiä etelätikulle (kääntämerkki). H oli meistä jo yli mailin takana ja kauhean ulkona. Tuuli kääntyi hiljalleen myötäiseksi. Olimme ensimmäinen spinnu ylhäällä ja saimme hurjan 0,0 – 0,5 solmun vauhdin, jolla pääsimme kiertämään e-merkin ja jiippasimme muiden perään kohti Vallisaarta ja Kustaanmiekkaa. Tuuli pyöri ja sammahteli kuin humalainen konsanaan. Edimme tehdä useamman jiipin heikossa tuulessa ennen vallisaaren eteläkärkeä ja kääntöä sivutuuleen. NF-30 oli pari sataa metriä edellämme tullessamme Kustaamiekan salmeen. Jotenkin NF vain liukeni pyörivässä tuulessa salmen läpi ja jätti meidät ihmettelemään. H-venekin oli saanut itsensä liikkumaan ja lyhensi johtoamme vaarallisesti.

Viimeinen pläkä oli järjestetty juuri ennen maalia Laajasalon varjostaen tuulia. Taas osasimme kärsiä tästä pahemmin, kuin takaan lujaa tullut H-vene. Maalissa olimme kuitenkin pari minuuttia H:ta ennen.

Laiturissa meitä odotti jo Haraldin Charlotta ja Nereida. Jutustelimme hetken ja lähdimme kotia kohti moottoroimaan väsyneenä ja onnellisina.

Lyhyt analyysi kisasta

- Vene kannattaa saada ajoissa valmiiksi
- Hieman suunnitelmallista harjoitusta ennen kisaa ei olisi ollenkaan haitaksi, jotta perustrimmit eri purjeille ja veneelle löytyisi helpommin. Samalla miehistö oppisi köysien paikat ja säätöjen merkityksen.
- Meillä esim. genoa 3 ei ole ollut 3-4 vuoteen ylhäällä ja skuttipisteen paikka arvattiin kiskolta. Osui muuten kohtuullisesti kohdalleen, toisin kuin genoa 1 jonka piste oli turhan takana. Purjeessa oli upea twist, mutta korkeutta se ei antanut riittävästi H-venettä vastaan. Pari pykälää skuuttipistettä eteenpäin ja a’vot alkoi Annelikin taas kulkea komeammin.
- Ammattilaiset menivät menojaan ja tavallisen kansan veneiden joukossa jouduimme kisaamaan. Joillekin hävittiin ja jotkut voitettiin. Toisilta taisi pettää jopa hermot pläkässä (Kumiankka?)
- Privaatti pläkää kannattaa varoa... .
- Omat tavoitteet saimme täytetyiksi: Kaikki terveinä kotiin, ei kalustetappioita ja pidettiin hauskaa.

PS Joillakin ollut scandiup spinnu on aikamoinen leija ja näytti todella isolta .

Panu, me lähdimme kyllä isolla ja G1:sellä. Eli aivan kaikki eivät kolmosella
lähteneet. Ehkä tästä syystä saimme hiukan kaulaa lisää kustaan miekassa
missä tyyntyi hiukan. Ja myös Kustaan Miekan jälkeen.

Luottakaa siihen kalvoykköseen, kyllä se toimii kovemmissakin keleissä

Oliko sijoituksenne FE-fleetissä mikä tuossa suoralla hevosten jälkeen?
Meidän perässä oli Nereida ja sen takana Hennuli. Koitan tässä selvittää
miten kisa meni meidän FEneilijöiden kesken ilman tuota lehdistö-
helikopterilaivuetta joka nyt näytti puuttuvan tässä kisassa

harald wrote:Panu, me lähdimme kyllä isolla ja G1:sellä. Eli aivan kaikki eivät kolmosellalähteneet...

Tervehdys

Anteeksi maalaisuuteni, muutan huomenna takaisin kaupunkiin...

harald wrote: Luottakaa siihen kalvoykköseen, kyllä se toimii kovemmissakin keleissä

Tiedän, tiedän mutta kauden eka purjehdus ja G1:sen ikä on sama kuin nuorimman gastimme .

harald wrote: Oliko sijoituksenne FE-fleetissä mikä tuossa suoralla hevosten jälkeen?

Kumiankka ohitti meidän Santiksen kaakkois e-merkin sählingin aikana ja menimme kumiankan ohi Hevosten ja Bodön välillä.

harald wrote: Meidän perässä oli Nereida ja sen takana Hennuli. Koitan tässä selvittää miten kisa meni meidän FEneilijöiden kesken ilman tuota lehdistö-helikopterilaivuetta joka nyt näytti puuttuvan tässä kisassa

Joo ei näkynyt edes MTV3:n uutistoimituksen loppukevennys reporttereitakaan...

Tervehdys

Laitoin Annelin albumiin Emäsalo 2005 kuvia nähtäville .

http://www.fe83.org/gallery/view_album. ... e=album160

Moi,

onnittelut kisan voittajalle ja muille feneilijöille hyvistä sijoituksista. Tarkoituksena oli kyllä jättää useampi FE83 taakse, mutta tällä kertaa ei oikein onnistunut, oli pläkätrimmi senverran hukassa . Kisan kohokohdaksi jäikin juuri tuo tiukka spinnukisa s/y Annelin kanssa.

No, ensikerralla ei olla ensikertalaisia, joten yritetään antaa tiukempi vastus.

Terveisin
Juhani, s/y Elli

p.s Se merkin kierto, täydellinen ajatuskatkos...

Kaikille pläkään joutuneena niin tiedän miltä tuntuu. Itse tuskaannuin hirveästi
tuosta alussa, oltiinhan tultu kisaamaan. Muutaman kisan jo ajaneena tiedän
että radalla mitataan monta osaaluetta miehistön osaamisesta. Tuuri,
tekniikka, valmistelut, veneen kunto, sosiaaliset kyvyt, team-rakentaminen,
navigointi, taktiikka, tekniikka, kärsivällisyys, nöyryys uusille asioille,
fysiikka, dynamiikka jne jne. Listaa voi jatkaa loputtomiin.

Lohdutukseksi voi sanoa että saman pläkän joutuu kaikki kokemaan, se
on vain erilainen tapa kilpailla tai siinä mitataan eri asioita kuin keski- tai
kovemman tuulen kisoissa. Kisaa sekin on.

Joten tsemppiä pläkään, kyllä se tuuli nousee vielä! Siihen voi mennä
tunti, kaksi, kolme tai enemmänkin. Se joka on paremmassa asemassa
silloin kun tuuli nousee taas on voittaja.

Pläkät on yleensä vielä erittäin merkittäviä sijoituksien suhteen. Pitkä
etumatka ajassa ja matkassa voi pienessä pläkässä hävitä olemattomiin
niin että takaa tulevat ovat kohta 100m päässä vaikka tunti sitten olivat
maileja takana. Usein tämä on vain niin sanottua kuminauhaeffektiä ja
tuo 100m vastaa tunnin purjehdusta. Joskus taas johtovene ajaa
reikään ja muut ohittavat keula kohisten muutaman sata metriä sivussa.

Tuuria, paikallistuntemusta, pläkätrimmiä, meteorologiaa, kokemus,
mikäköhän näistä ratkaisee? Mielestäni tässä jalossa lajissa vaaditaan
voittajalta hitusen kutakin. Tai oikeammin, hiukan enemmän kutakin
kuin vastustajalta. Osien summa ratkaisee.

Joten pläkät purjehditaan nykyään meidän porukassa. Se kasvattaa

Pläkästä vielä että kyllä tuo Seppo opetti meitä Hangossa miten pläkässä
tai erittäin kevyessä tuulessa purjehditaan: Pentex genoalla

Pasi voinee kertoa siitä miten muuten loistava mylar-genoakin lässähtää
kun tuulta on alle 3m/s. Ainakin minä voin kertoa, voin myös kertoa miten
kevyt purje pysyy lennossa 1m/s tuulessa. Voin myös kertoa millaisia
eroja tuolla saa aikaan mutta tuskin haluatte kuulla, niin karua se on.

S/y Annelin Emäsalonlenkki 2005

Lauantai alkoi heti lupaavasti. Sain Ristolta tekstiviestin, että hän on kipeä ja ei pääse osallistumaan . Hmm? Pientä ajattelua ja kävin läpi netistä kaikki mahdolliset gastipörssit.


Kiitos Panu tiedustelustasi!

Hienoa että gasti löytyi, näin jälkeenpäin ajateltuna olisi minun kannattanut tarttua tarjoamaasi tilaisuuteen, niin olisin yhtä spinnua rikkaampi.

Meiltä meni spinnu tuhannen päreiksi broachissa Kaunissaareen kohdalla, mutta nilkutimme sitten kuitenkin maaliin saakka.

Nyt on Espoo-Suursaari vaakalaudalla ellen löydä spinnua jostain, epätoivoinen neulomosoittokierroskaan ei auttanut...

Ville

Ville: Millä veneellä olit? Mitä spinnua haet?

Ajoimme LYS 2:sta Inferno 29:llä. Spinnuttomana en ole kovin vaativainen spinnun suhteen, eli mikä spinnu tahansa järkevästi alle Max mittojen (SL 10.50 ja SMW 6.25) parantaisi tilannetta huomattavasti.

Ville