Tervehdys

Herättäisin keskustelua rikki menneistä veneilytarvikkeista. Niistä meillä kaikilla lienee kokemusta. Olipa kysymys purjeista, elektroniikasta, vene WC:stä jne. niin tiedosta on varmasti jollekin muulle hyötyä. Eli keräämällä kokemukset yhteen ei muiden tarvitsi kompastua samoihin ongelmiin.

Ei kun rohkeasti kirjoittamaan...

Autohelm 1000+, uusi 2002.

Tein 2kn nopeudessa AutoTack eli vendan. Pilotin mielestä liian hidasta
ja se veti peräsimen tappiin mutta yritti sieltä vielä ohi. Raks-raks-raks
ja tämä oli Gullkronan kohdalla. Appiukko autopilotiksi Hangossa, kotiin-
matkalla kun oltiin.

Takuuhuolto pelasi hyvin mutta epäillyttää kun tuossa ei vieläkään ole
minkäänlaista mahdollisuutta rajakytkimelle ja pilotti on kykeneväinen
tuollaiseen itsemurhaan...

No, hyvä pilottihan tuo. Mutta älkää tehkö autovendoja jos vene ei
käänny..

Muuta ei muistaakseni ole itsestään rikki mennyt. Mitä nyt kaidetolppia
Panu tuossa on katkonut

Yanmar 1GM

Joku matkalla isän ja äidinsä kanssa lomapurjehdukselle. Porkkalan
tyvenestä tulee puhelinsoitto "kone seis". Minä tuon uuden vesilukon/
äänenvaimentimen sekä impellerin Barösundiin. Nokea riitti konetilan
seinillä ja pohjalla... vettä pilssissä myös, ja nokea, ja nokea.

Jos impelleri menee rikki kuumat pakokaasut sulattavat ensin vesilukon
ja tämä jälkeen kumiletkun ja tämän jälkeen ehkä veneenkin.

Joten pitäkää silmänne ja korvanne auki ajaessanne koneella. Jos ääni
"kellossa" muuttuu niin jäähdytysvettä ei enää tule. Pysäyttäkää silloin kone.

Kannattaa myös tarkistaa tuo impelleri välillä.

Tämä oli omaa tyhmyyttä. Ensimmäisen kevään purjehdukset omistajana.
Ei osattu tarkistaa eikä varoa tällaista ominaisuutta.

Ison Falli

Kaveriporukka, tuulta 10+, tullattu ulos suomenlinnasta, illalla pimeässä.

Ulos lähtiessä ison falli karkaa kädestä. Ainoa tapa saada falli takaisin
on ajaa koneella takaisin suomelinnan altaaseen.

Älkää päästäkö sitä fallia irti! -kele.

Kölipalkit

Syksy, erittäin pimeä ilta, mastonhuippua viiltävät sadepilvet.

Juuri ennen kapeaan paikkaan tulemista vaihdetaan pinnamies, skuuttaaja
ja navigoija, yhtaikaa.

Muutama minuttti jälkeenpäin ollaan kivellä.

Oppi: Pitää ennakoida vaihdot niin että kukin saa tutustua tehtäväänsä
ennen tiukkaa paikkaa.

Oppi2: Kyllä se punainen viitta näyttää vihreältä jos sen valaisee vihreällä
kulkuvalolla. Vai oliko se toisinpäin.

Oppi3: Kyllä Veritas ja SelBoat on hyvä yhdistelmä!

Tässä tapauksessa huonoin varuste oli kippari, kuten aina.

harald wrote:Ison Falli

Kaveriporukka, tuulta 10+, tullattu ulos suomenlinnasta, illalla pimeässä.

Ulos lähtiessä ison falli karkaa kädestä. Ainoa tapa saada falli takaisin
on ajaa koneella takaisin suomelinnan altaaseen.

Älkää päästäkö sitä fallia irti! -kele.

Tervehdys

Oli kesäinen viikonloppu ja olimme saaneet perheen ja tavarat viikonloppureissua varten veneeseen. Moottorilla satamasta ulos ja vetämään purjeita ylös. Olin jo hetken purjehtinut hyvällä mielellä, kun huomaan ikävän näköisiä ryppyjä isossa purjeessa. Ei kun poika pinnaan hetkeksi ja kiristämään fallia. No "naru" jäi vetävän käteen ja purje laskeutuin automaattisesti "puolitankoon". Vene ympäri ja satamaan tutkimaan mitä on tehtävissä. Falli oli poikki vaijerin alkupäästä kohdasta missä se kääntyy taittoplokilta kohti nostinvinssejä ja köysilukkoja.

Hetki meni päätä raapiessa ja sadatellessa. Enkö per...le huomannut keväällä, että taittoploki oli jumissa ja falli oli syönyt itsensä pulttiin asti ja kulutanut itsensä poikki.

Muistin siinä, että minun oli pari vuotta aikaisemmin pitänyt vaihtaa toinen genoan falli uuteen, mutta sainkin vanhan vielä pelittämään ja vara falli olisi jossakin. Seurasi penkomista ja tavaroiden siirtämistä, kunnes löysin varafallin "jemma" nimisestä paikasta. Mitenhän tämän saisi mastoon ja riittäisiköhän pituus?

Kiipesi mastokraanaan ja ujutin pleissauslankaa, johon oli sidottu pieni ohut ketjunpätkä painoksi, mastoon topista alaspäin. Tulihan se lanka vihdoin maston läpi ja sidoin siihen uuden fallin. Langalla vetämällä sain fallin mastoon ja ei kun takaisin vesille. Touhuun ei mennyt kuin hieman toista tuntia aikaa hukkaan ja viikonloppu "pelastui". Vähällä selvisin.

Opetus 1 : Jos olet liikkuvalla työpajalla liikkeellä, niin pidä työkaluja ja varaosia ja muuta tarpeellista aina mukanasi...

Opetus 2 : Mikään ei ole niin pysyvää kuin väliaikainen. Sama genoan falli on veneessä edelleen ison fallina. Onneksi se ei itse tiedä olevansa väärässä paikassa...

Köli:

viime syysseilauksessa luovimme mentaliteetilla "...tästä ollaan menty aiemminkin ja niin mennään nytkin...". No, kaiussa alkoi lukemat pienenemään ja ehdittiin tekemään hätävenda ennen kuin karahti. Siihen jäätiin. Älä luota muistiin vaan karttaan.

Autopilotti (Autohelm ST 1000):

toimintahäiriöitä ja paljon. Käytin vehkeen Muijalassa asti huollettavana, ei löytynyt vikaa. Lopulta paikallistin vian sähköihin. Pilotin virranotto oli tehty sinne päin, johtoliitokset kiinni teipillä Kukahan ammattilainen lie tehnyt. Vedin piuhat uusiksi ja ongelmat katosivat saman tein.

1. kaudella ihmettelin häiriöitä samassa apparaatissa, kesti vähän aikaa ennen kuin tajusin ottaa peltisen jerrykannun pois autopilotin alta

Niin, hävettää kertoa seuraavaa: Olemme matkalla Helsingistä Turkuun toukokuussa 2004. Vene on meille uusi, ja käyttäytyminen sen mukaista. Ajamme moottorilla Suomenlinnan tuolle puolen, jossa vihdoin katsomme tarpeelliseksi nostaa purjeet (vieraat vedet; enemmän, kuin riittävästi tuulta jne.). Syntyy hässäkkä, jonka suurimpana syynä ovat suunnista a ja b tulevat Helsinki-Tallinna-Helsinki - kiiturit. Moottori on syytä sammuttaa nopeasti (miksi ihmeessä, sitä en vieläkään tiedä, mutta kiire oli silloin - ehkä siksi, että voi keskittyä purjehtimiseen ), joten sammutusvaijerista vedetään jämäkästi. Vaijeri jää siis vetävän käteen, ja akselin pyöriminen antaa virheellisen vaikutelman siitä, että moottorikin käy yhä (huom. vene oli vielä vieras...). Äkkiä kiinni koneen kylkeen, jossa huomaan, että vaijeri on tosiaan irti, moottori sammunut, ja POLTTOAINELETKU LÄHES PUHKI. Jostain syystä siis sammutusvaijerin tynkä oli ajan saatossa syönyt polttoaineletkua vähän kerrallaan. Sopivasti kääntyneestä letkusta moista viiltohaavaa en ollut huomannut.
No, matka jatkuu Porkkalanselän yli reippaassa tuulessa (puuskissa 18 m/s, kakkosreivi ja nessu keulassa). Illaksi pääsemme rauhalliseen ankkuripaikkaan, jossa uskaltaa taas kävellä keulaan ankkuria kaivamaan. Ote paapuurin ylävantista on vähällä heittää mereen; vanttiruuvista on "poistunut" lukitussokka ja vantti on niin löysällä, että yhä mietin, miten olemme selvinneet siinä tuulessa ilman takilavaurioita.
Opetus: Älä lähde vieraalla/uudella veneellä kotivesiä kauemmas - varsinkaan silloin, kun ei ole ollut aikaa käydä KAIKKEA ajatuksella läpi. Tyhmyydestä sakotetaan...

Onko Navman-elektroniikka RikkiMenevää ,vai olisiko ihan Toimivaa?
antti

Awassa on Navman Multi -loki-kaiku-yhdistelmä, ihan toimiva ollut. Ainoana häikkänä viime kesänä temppuillut kaiku, mutta saattaa myös johtua partahauen iskusta pohjaan.. Ja ensi kesäksi näprään Navmanin 5500 Tracker -plotterin. Sen näkee sitten, jotta toimiiko. Syytä olisi.

Minulla oli viime kesänä purkkarissa lainassa uudehko Navman 5500i, sisäisellä antennilla siis. Asennettuna väliaikaisesti sitloodaan. Laite oli kaikkea muuta kuin toimintavarma, hukkasi satelliitit vähän väliä ja parhaimmillaan etsi niitä tuntikausia. Vieressä oli Garminin käsi gps joka toimi moitteetta kokoajan. Ilmeisesti puomi ja masto oli liikaa tuolle navmanille. Ulkoisella antennilla saattaa tietysti tuo navmanikin toimia.

Itse hankin tälle kaudelle näiden kokemuksien, sekä DN testin siivittämänä Raymarine 435 plotterin ulkoisella antennilla. Saapas nähdä toimiiko.

Anonymous wrote:Minulla oli viime kesänä purkkarissa lainassa uudehko Navman 5500i, sisäisellä antennilla siis. Asennettuna väliaikaisesti sitloodaan. Laite oli kaikkea muuta kuin toimintavarma, hukkasi satelliitit vähän väliä ja parhaimmillaan etsi niitä tuntikausia.

Tervehdys

Kaverilla on uisteluveneessä kovan katon alla Garminin kartta plottauksella varustettu käsi GPS. Kesäsin se toimii kuin unelma, mutta syksyllä ilmojen jäähdyttyä alkaa kuvaamasi tyyppisiä ongelmia esiintyä, ei yhteyttä satelliittiin ja jos jonkin satelliitin löytääkin niin hukkaa sen hetken kuluttua.

Ongelma poistuu jos aurinko alkaa lämmittää taikka laitetaan veneen lämmitin päälle. Olemme tulleet siihen tulokseen, että katoksen ulkopintaan tiivistynyt koskeus on GPS:lle liikaa. Kun aurinko lämmittää tai lämppäri saa katoksen kuivaksi niin taas pelittää kuin enkeli. Ulkoinen antenni olisi varmasti ratkaisu. Ei Garmin ole laitettaan edes suunnitellut katoksen alle sijoitettavaksi, mutta kun kesällä se toimii hyvin... .

Eli ei laitteen tarvitse olla rikki kun se ei toimi. Riittää kun käyttää sitä väärin .

Panu wrote: Tervehdys

Ongelma poistuu jos aurinko alkaa lämmittää taikka laitetaan veneen lämmitin päälle. Olemme tulleet siihen tulokseen, että katoksen ulkopintaan tiivistynyt koskeus on GPS:lle liikaa. Kun aurinko lämmittää tai lämppäri saa katoksen kuivaksi niin taas pelittää kuin enkeli.

Eli ei laitteen tarvitse olla rikki kun se ei toimi. Riittää kun käyttää sitä väärin .

Jaa-a, GPS:n taajuuskaista on n. 1,6 GHz, jonka pitäisi vielä kyllä läpäistä vettäkin ihan riittävästi ts. en usko että tuo katoksen märkyys on syy ongelmalle. Pikavilkaisulla tuollaisen pitäisi läpäistä parikin senttiä vettä, joten millin vesipinnoite ei mielestäni ole riittävä vaimennin...itsehän en ala vaimennusyhtälöitä laskemaan, mutta epäilisin että syy on jossain muualla.
Periaatteessa myöskään 1800 MHz kännykän ei pitäisi toimia tuon katoksen alla, eri asia miten tuota sitten voi testata.

Petri wrote:Jaa-a, GPS:n taajuuskaista on n. 1,6 GHz, jonka pitäisi vielä kyllä läpäistä vettäkin ihan riittävästi ts. en usko että tuo katoksen märkyys on syy ongelmalle. Pikavilkaisulla tuollaisen pitäisi läpäistä parikin senttiä vettä, joten millin vesipinnoite ei mielestäni ole riittävä vaimennin...itsehän en ala vaimennusyhtälöitä laskemaan, mutta epäilisin että syy on jossain muualla.
Periaatteessa myöskään 1800 MHz kännykän ei pitäisi toimia tuon katoksen alla, eri asia miten tuota sitten voi testata.

Tervehdys

Kyllä voit epäillä aivan rauhassa jotain muuta selitystä, mutta kuinka selität se että jos kyseiset pinnat kuivataan rätillä, niin GPS alkaa taas toimimaan ?Kyseinen katos on umpikoppi ja se on tehty lasikuidusta. Ainespaksuus lieneen noin 4-6 mm?

Tunnettuahan on, että GPS:n signaali on erittäin heikko. Muistan kerran saaneeni Lowrancen GPS:n sekaisin ottamalla kädellä tukea katolla olevasta ulkoisesta antennista. Signaali ei päässyt sormista läpi. Lisäksi muistan alan lehdistössä aikanaan erästä tuotetta arvostellun se huonosta toiminnasta peitteisissä maastossa, eli puiden katveessa. Puiden lehdet olivat kuulema liikaa...?

Panu wrote: Tervehdys

Kyllä voit epäillä aivan rauhassa jotain muuta selitystä, mutta kuinka selität se että jos kyseiset pinnat kuivataan rätillä, niin GPS alkaa taas toimimaan ?Kyseinen katos on umpikoppi ja se on tehty lasikuidusta. Ainespaksuus lieneen noin 4-6 mm?

Tunnettuahan on, että GPS:n signaali on erittäin heikko. Muistan kerran saaneeni Lowrancen GPS:n sekaisin ottamalla kädellä tukea katolla olevasta ulkoisesta antennista. Signaali ei päässyt sormista läpi. Lisäksi muistan alan lehdistössä aikanaan erästä tuotetta arvostellun se huonosta toiminnasta peitteisissä maastossa, eli puiden katveessa. Puiden lehdet olivat kuulema liikaa...?

Jaa-a, tuollainen lasikuitukerros toki voi tehdä tepposensa, mutta vaikea kuvitella että se alta millimetrin vesikalvo voisi olla ratkaiseva pala. Mielessäni näet ensin kuvittelin tilanteen kastuneeksi sprayhoodiksi
Kuitenkin jos ratkaisu on tuon vesikerroksen poispyyhkiminen niin signaalin vahvuus ei voi luontaisestikaan olla erityisen voimakas, vaan enemmänkin juuri toimivuuden rajoilla.
Lasikuidun vaimennuskerroin on toki vettä suurempi ja... 4-6 mm lasikuitu toki voisi olla riittävä vaimennin signaalille, et satu muistamaan minkälaista signaalivoimakkuutta gps on toimiessaan näyttänyt.


Tokihan ihmisliha ja luu vaimentaa SM-säteilyä, energiasta riippuen, pysähtyyhän valokin jo lihaan.