Noniin, huomenna taas ihmettelemään mikä naru nyt olikaan missä ja vieläkö sitä taipuu puomin alitse.

Kolmoisvoitto tänään feneille!

Vakioporukka on kyl hieno asia, sillä talven tuomaa ruostetta ei ollut oikeastaan paljoakaan havaittavissa. Ainahan sitä jotain säätöä on, mutta oltiin aika normaalien rajoissa. Enemmän kanittavat fallit jäi ihmetyttään, pitää seurata tilannetta ensi viikolla.

Olin aivan varma että purjehdittais rata 2, joka olis ollut tälle tuulelle varmasti nappivalinta. Lautakunta laittoi kuitenkin meidän pienoiseksi pettymykseksi radan 5, luultalvasti ennusteen tyyntyvästä tuulesta johtuen. Arvaus oli että aika paljon sivutuulipätkiä olisi luvassa ja että menisi vesilinjakisaksi. Tuulen kulmat oli kuitenkin juuri sellaiset, että yhden kierroksen neljästä legistä kolme pystyi ajamaan tiukkaa spinnua ja yksi oli ekalla kierroksella streckiä ja toisella kierroksella sai jopa tehdä tikin.

Lähtötavoitteena oli ns. vihkreältä ulottuvalta tuulialueen reunaa ja mahdollisimman vähän muiden peitossa. Onnistui jotenkin. Hieman hämmennystä aiheutti viivaa pitkin paaralla tullut Pikku Myy, joka sitten jiippasi meidän eteen styyralle. Hieman meillä oli veneessä keskustelua sen jälkeen että olisiko vaan pitänyt ajaa suorempaa viiva kohti, jolloin Pikku Myy olisi ollut pakotettu tekemään jiipin meidän yläpuolelle, tai oliko nyt valitsemani reitti yrittää pysytellä Pikku Myyn yläpuolella parempi. Hieman oli sandwitch olo siinä hetken Pikku Myyn ja Ferian välissä kun Pikku Myy ilman spinnua nostatteli meitä muita spinnun nostaneita, mutta päästiin paremman vauhdin avulla vyöryttämään heidän yläpuolelta. Vihreälle mentäessä jo viive vuonna potentiaalia näyttänyt Albin Nova Aurora oli onneksi Minnamarin edellä ja nostatti Minnamaria, joka oli matalempaa kurssia lähempänä pohjoisrantaa päässyt tuikkaamaan kohtalaisen etumatkan meihin nähden. Pikku Myyhyn ja Feriaan oli meillä pieni etumatka, mutta molemmat hyökkäysetäisyydellä

Vihreältä poijulle oli vaan streckiä, joka lopuksi kääntyi kryssiksi niin että yhdellä tikillä leikkarilta poijun ympäri. Poijulta vihreälle tuulikulmat näytti suht tiukkaa spinnua, mutta kuitenkin spinnukulmaa. Pallo ylös ja varsin nopeasti perässä Pikku Myyssäkin nousi. Pohjoisviitalle tultaessa oltiin jo saavutettu pikkuluokan isommat veneet. Laskettiin spinnu, otettiin pientä yläbanaania ja sitten taas spinnu ylös kohti kääntömerkkiä. Mietittiin jopa hetken että lasketaanko spinnu normaalisti merkille tultaessa tai tehtäiskö mielenkiintoinen jiippii niin että voitais pitää spinnu ylhäällä koko matkan. Päädyttiin tekemään perinteinen lasku ja nosto. Spinnulla siis jälleen toiselle kierrokselle. Pikku Myy saavutti meitä tällä spinnulegillä ihan huomattavasti ja oli vihreälle saavuttaessa vain ehkä n. 1-2 veneenmittaa perässä. En tiedä johtuiko se siitä että silläkin legillä (kuten about kaikilla) jouduimme kamppailemaan Fuugan kanssa. Hieman ihmettelimme miksi Fuugassa ei genaakkeri noussut, olisi mielstäni ollut loistava valinta näille tuulikulmille.

Vihreän jälkeen tuuli oli kääntynyt itäänpäin vastaisemmaksi. Pikku Myy hengitti niskaan ja Fuuga ajeli hieman korkeampaa kurssia, eli oltiin ajautumassa heidän paskoihin. Yritettiin tähän väliin ottaa shifti ja tehtiin venda paaralle vapaisiin. Ilmeisesti tuo shiftin ottaminen onnistui (sen huomasi kyllä jo ajettavista kursseista melkein heti), sillä poijulle tultaessa oltiin onnistuttu kasvattamaan kaulaa Pikky Myyhyn. Poijulta spinnu ylös ja spinnulla pohjoisviitta kiertäen maaliin.

Mahtava keli ensimmäiseksi kisaksi, etenkin kun tuuli toisella kierroksella heräsi ennusteesta poiketen. Kiitos järjestäjille ja gasteille (Pertti, Sarlotta ja Ari)!

Yllättävän vaisua oli isompien perusmenestyjien esitys ei-FE-kelissä kun podiumipaikat menivät ns. "kotiin".

Taisi olla vähän liian tiukan spinnukulmat monelle isolle veneelle. Feneille täydelliset.

Takana edellisen viikonlopun noin 2 h DH-treeni lähes nollatuulessa, jossa testattiin lähinnä, että vene kelluu, masto pysyy pystyssä ja purjeet nousevat mastoon ja tulevat alas. Paistopisteen kautta rantaan Rouvan kanssa. Ferian puoliammattilaisteamin nopein ja voimakkain X-99 kippari X-Mikko aseteltiin naruja vetämään. Ikeakassimateriaalista valmistettu G1 laitettiin keulalle. Joku oli kirjoittanut numeron 7 skuuttikiskon yhden reijän viereen viime vuonna vihjeenä tulevalle minälle. Skuutit vedettiin vanhalla rutiinilla poikkeuksellisesti vanttien ulkopuolelta molemmilla puolilla. Ankkuriboksiin sullottiin varmuuden vuoksi punainen arkispinnu todennäköisesti revittäväksi ensimmäisessä nostossa.

Starttibaletti meni ihan ok seuraillessa paria saman näköistä venettä. Jotain tuulta oli viivan lähellä, syvemmällä ei juurikaan. Näyttävä FE-sandwich saatiin Pikkarin ohjaamana startin jälkeen. Solidaarisuuden nimissä on kohteliasta lähteä liikkeelle vasta kun kaikilla on spinnu ylhäällä. Ryhmäpurjehdusta kaiken näköisten veneiden varjossa karikon ohi vihreälle ja siitä skeidoissa/Hopottien häirinnässä orkkupallolle. Ekan kieken loppuosan spinnuarvuuttelun lopputulos oli, että ei vaikka kyllä olisi ollut tod näk oikeampi vaihtoehto. Hopotit häiriköivät.

Starttilipun kiertoa hopottien häriköidessä, samassa hengessä spinnulla kohti vihreää. Vihreän jälkeen heti paaralle hopottien skeidoista pois, hyvin veti, seuraava venda osui (zsägällä?) orkkupallon leikarille ja styyralla hopottien eteen. Yhden hopotin nostatus ja spinnua kaivamaan. Spinnulla maaliin 50 % tunnelmissa, että ei taas kulkenut oikein, mutta kyllä se sitten jotenkin kulki. Seuramestaruus ja kakkospalli olisi ollut ehkä saavutettavissa suuremmalla spinnuaktiivisuudella. Ihan kivaa vastinetta jäsenmaksuille.