Tänä kesänä on ikivanha spinnu ollut aika monasti ylhäällä ja joka kerta sitä pussiin pakkaillessa mietin, kauanko purje mahtaa kestää.

Mitä muuta eroa spinnuissa on kisojen ulkopuolella kuin että onko purje yhtenä vai useampana kappaleena? Omani on ehjä ja trimmautuu kelvollisesti niissä keleissä joissa sitä uskallan lennättää, mutta ei enää kahise eikä taatusti ole lähimainkaan ilmatiivis. En tiedä paremmasta; onko noilla tai joillain muilla tuoreen spinnun tuomilla ominaisuuksilla oikeastaan väliä kruisikäytössä?

Syksyllä sitä miettii kaikenlaista...

Hyvä venymätön spinnu jossa on litteämpi leikkaus kuin vanhoissa on käytettävissä huomattavan laajemmalla kulmalla. Toidella kevyessä kelissä voin ajaa jopa 90° tosituulen kulmaa, eli käyttöalue on 180°. Ja jos ajaa spinnulla sivumöytäistä on kiva jos se ei veny puuskissa, etenkin lomapurjehduksen aikana.

Uuden terveen spinnun uskaltaa nostaa vähän kovemmassa tuulessa, itse kun purjehdin yksin käytän yleensä spinnua 6 - 20 knotsin tosituulessa. Tuon skaalan yläpäässä voi ajaa vielä aika paljon sivumyötäisen puolelle. Tässä jos spinnu ei kestä sitä voi yksin olla vähän jännää.

Tosiaan! Erittäin hyvä pointti tuo tuulikulma-alue. Se on hyvin rajallinen nykypussukalla.

Hyvällä liiteähköllä spinnulla ja genoa kolmosella pärjää mainiosti koko kesän, genoankin voi melkein jättää kotiin.