Haukilahden keskarikisassa 2.9. oli tuulta sen verran, että kaiken muun lisäksi isopurjeen reivaaminen oli allekirjoittaneella mielessä vaikkakin varsinainen päätöksenteko oli ulkoistettu.

Tässä muutamia asioita (ilman oikeita vastauksia), joita tuli asiaan liittyen mieleen:

Lähtöalueella pärjää ilman reiviä, muuttuuko tilanne mahdollisesti radalla?

Jos reivaa jo ennen lähtöä olettaen, että reiviä tarvitaan vähän myöhemmin radalla, ottaako liikaa pataan alussa, jos kukaan muu ei reivaa vai ottaako pataan ollenkaan?

Kompensoiko reivattuna mahdollinen parempi balanssi ja vähäisempi kallistuma pienemmän purjepinta-alan?

Jos kukaan muu ei reivaa, niin miksi? Enemmän laitapainoa? Enemmän osaamista? Tuoreemmat purjeet?

Jos jättää startissa reivaamatta ja selkeä tarve tulee myöhemmin radalla, ottaako reivin ja ottaa hetken pataan vai rimpuileeko ja ottaa pataan seuraavalle merkille, jossa kurssi laskee?

Kuinka monta kertaa vene saa lähteä radalla käsistä ilman reiviä, jotta vene on silti nopeampi kuin reivillä?

Tältä pohjalta on helppo tehdä oikea ratkaisu ja saavuttaa maksimaalinen suorituskyky.

Peräsinpinnasta näkee hyvin jos kannattaa. Jos kaikki hengaa, isopurjeen takaliikkikin alkaa lepattamaan ja silti mennään kylkymyyryä ja peräsin on poikittain on hyvin todennäköistä että kannattaa.

Pataan ei tule paljoa, jos on vain harjoitellut tätä.

Tarve reivata on myös sidottu siihen että onko sille taktista tarvetta. Jos johtaa ilman reivattua purjetta eivätkä muut saavuta, en ottaisi reiviä. Jos olen kakkosena ja johtajalla on samalla miehistöpainolla vaikeuksia hallita veneensä saattaisin ottaa reivin ehkä nopeuttaakseni venettä sen verran että pääsisi ohi.

Riskinä starttialueella on myös hallinnan menetys, joka saattaa hidastaa ei vain toisen kylkeen ajetun kisaa merkittävästi.

Sen verran pitää olla tietämystä että ei pidä tehdä kuten kaikki muut. "Tekemällä samalla tavalla kuin muut, ei voi kuin päästä samalle tasolle". Joskus on hyvä kokeilla juttuja, ja huomata että on kiva vilkuttaa kaikille paaran halssilla.

Myötätuulella tilanne on eri, siellä on yleensä niin että enemmän on enemmän, kunnes sitä on liikaa

Kyllä itsekin lähestyn tuota pinnakulman kautta. Jokainen aste pois veneen linjasta on aina x.x solmua jarrua. Jos pystyy trimmaamaan purjeet niin että läski kunnolla laidalla tuottaa nollakulman peräsimeen, ei reiviä tarvita, näytti mittari mitä tahansa (tai erityisesti jos ei ole mittaria). Silläkin on kuitenkin oma vaikutuksensa hengaako miehistö vai istuuko väki laidalla.
Jos aalto on pientä, mitä se eilen oli krysseillä, kolmosta voi ajaa vielä aika tiukalla sisäskuutilla jos pystyy ottamaan puuskat levangilla/isolla ja tietenkin taas äärihengauksella. Silloin pääsee ylös ja kovaa, mikä tosiaan näkyi eilen hyvin.

Jos kryssi olisi ollut Rysäkarilta Melkille, on todnäk että reiviä olisi tarvittu, aallot olisivat etenkin paaralla varmaan tappaneet vauhtia pahasti joten olisi pitänyt ajaa enemmän vauhtia ja sitä kautta varmaan enemmän kallistavaa voimaa -> todnäk tossa kelissä täysi iso olisi jo liikaa, ihan perstuntuman pohjalta.

Ja päätöksentekoon kyllä auttaa paljon polarien tavoitenopeudet. Jos meno on kylkimyyryä viiden solmun pintaan, raivaaminen on hyvin todnäk vmg:lle parempi jos nopeuden saa >5.5 vaikka vähän varmaan kulma kärsisikin. Jos taas vauhtia on targettien mukaisesti ja broachit ongelma vain vaikka joka kymmenes puuska, reivi tuskin hyödyttää.

Petri wrote: ↑Thu Sep 03, 2020 20:21 pm Ja päätöksentekoon kyllä auttaa paljon polarien tavoitenopeudet. Jos meno on kylkimyyryä viiden solmun pintaan, raivaaminen on hyvin todnäk vmg:lle parempi jos nopeuden saa >5.5 vaikka vähän varmaan kulma kärsisikin. Jos taas vauhtia on targettien mukaisesti ja broachit ongelma vain vaikka joka kymmenes puuska, reivi tuskin hyödyttää.

^Tämä. Speedi on kingi

Ei pidä myöskään pelätä sitä että pinna on tunnoton ja meno tuntuu paskalta. Jos vauhtia on kryssillä yli 5,5 kn ja nousukulma on sellainen että tuulen puolen langat nousee niin sen kun ajaa vaan ja nielee sen paskan tunteen.

harald wrote: ↑Thu Sep 03, 2020 20:49 pmEi pidä myöskään pelätä sitä että pinna on tunnoton ja meno tuntuu paskalta. Jos vauhtia on kryssillä yli 5,5 kn ja nousukulma on sellainen että tuulen puolen langat nousee niin sen kun ajaa vaan ja nielee sen paskan tunteen.

Juuri näin. Tämän opin itse 2017 luokkiksissa Antin opastuksella. Vene kulki suht suorassa, pinna oli lähes tunnoton, meno tuntui tahmealta ja tuntui siltä kun pitäisi hakea lisää vauhtia laskemalla kurssia. Mittareita kun katsoi, niin pakko se oli uskoa että sekä vauhti ja nousukulma olivat todella hyvät. Eli ei muuta kuin antaa mennä vaan siinä tapauksessa.

Kaidevaijereiden lukumäärä vaikuttaa myös olellisesti siihen miten laidalla saa olla käyttämässä ylivoimaa.

Samoilla linjoilla olen reivaamisen suhteen.
Jos purjeiden latistaminen maksimiin ei auta on seuraava operaatio reivaaminen. Tuo tulee Merellissä ajankohtaiseksi 11-12m/s tietämillä riipuen aallokosta sekä tuulen tasaisuudesta ja laidalla olijoiden määrästä. Avomerellä päätös on tietysti helpompi kun olosuhteet on tasaisemmat ja siellä reivikynnys on jonkin verran matalampi.
Vaikea sanoa olisiko reivistä ollut haittaakaan viime keskiviikkona... mutulla veikkaisin ettei. Muistan Merellin historiasta kaksi kisaa, joissa reiviä olisi käytetty (Syysseilaus ja Suursaarirace vuonna 2012).

Merellin iso latistuu melkoisesti kun ykkösreivin vetää sisään eli purjeesta lähtee voimaa ei pelkästään neliöiden mukana vaan myös muodon. Kakkosreivi on sitten jo aika hc-veto, jota tuskin kisoissa tarvitsee. Lomalla tilanne on toinen tänävuonna kakkosreivi oli käytössä ainakin kolmena päivänä kun tuulta oli +14m/s.

Viime keskiviikkona Merellin laidalta laskettiin sekunteja kun puuska lähestyi . Tällöin minun ei tarvinnut vahdata puuskia kokoajan vaan laidalla olijat tekivät sen puolestani. Laskennan alkaessa riitti kun vilkaisi mereen arvioidakseen mistä suunnasta puuska olisi mahdolisesti iskemässä. Tuo toimi aika hyvin eikä vene ollut kyljellään joka puuskassa vaan vene kulki aika tasapainoisesti.

Kaikkia esille tulleita asioita tullaan valitettavasti käyttämään maksimaalisesti kommentoijia vastaan radalla seuraavan tilaisuuden tullen.

Tämähän on itse asiassa tarkoituskin! Tällä tavalla opimme kaikki samalle tasolle, kunnes joku taas keksii askeleen lisää joka vuorostaan kehittää toisiamme taas.

Kooko foorumin idea itse asiassa.

asalovuo wrote: ↑Fri Sep 04, 2020 12:35 pm Muistan Merellin historiasta kaksi kisaa, joissa reiviä olisi käytetty (Syysseilaus ja Suursaarirace vuonna 2012).

Tervehdys
En halua arvostella muistiasi, mutta muistaakseni Kopun karvalakissa -16, kun olin Merellissä mukana laitapainona ja köysissä roikkumassa. Oli kova itätuuli (17m/s) niin vasta tullessa takaisin Rysäkarilta maaliin, taidettiin ottaa hetkeksi reivi 1, joka sitten kohta purettiin Melkin selällä...

Merellin pitkäiskuinen turboskuutti toimii ilmeisen hyvin myös päästötilanteissa missä normilukossa on niin paljon vetoa, että sen hallittu avaaminen on lähinnä arpapeliä.

Panu wrote: ↑Fri Sep 04, 2020 15:52 pm

asalovuo wrote: ↑Fri Sep 04, 2020 12:35 pm Muistan Merellin historiasta kaksi kisaa, joissa reiviä olisi käytetty (Syysseilaus ja Suursaarirace vuonna 2012).

Tervehdys
En halua arvostella muistiasi, mutta muistaakseni Kopun karvalakissa -16, kun olin Merellissä mukana laitapainona ja köysissä roikkumassa. Oli kova itätuuli (17m/s) niin vasta tullessa takaisin Rysäkarilta maaliin, taidettiin ottaa hetkeksi reivi 1, joka sitten kohta purettiin Melkin selällä...

Joo muisti on huono... eikä oltu edes kisarapsaa kirjoitettu
Kyllähän minä tuon nyt muistan eli pitää paikkansa.

olpalon wrote: ↑Fri Sep 04, 2020 14:26 pm Kaikkia esille tulleita asioita tullaan valitettavasti käyttämään maksimaalisesti kommentoijia vastaan radalla seuraavan tilaisuuden tullen.

Siksipä vähintään puolet kerrotusta on aina epätotuuksia jolloin nettohyöty jää vähäisemmäksi, perävalotakuu peitetyin perävaloin jne.

Lys-aikahanahan oli aina riski jos luokka kokonaisuudessaan pärjäsi, siitä rankaistiin tasoituksen nostolla. Nähtäväksi jää minkälaisen subjektiivisen kertoimen FR tuo mukanaan

Petri wrote: ↑Fri Sep 04, 2020 18:16 pm Lys-aikahanahan oli aina riski jos luokka kokonaisuudessaan pärjäsi, siitä rankaistiin tasoituksen nostolla. Nähtäväksi jää minkälaisen subjektiivisen kertoimen FR tuo mukanaan

Tervehdys

Eikö tuossa FR tasoituksessa ole juuri se subjektiivinen kertoimen osuus, jonka suuruutta voi vähentää hankkimalla sen mittakirjan...

Panu wrote: ↑Tue Sep 08, 2020 18:29 pm

Petri wrote: ↑Fri Sep 04, 2020 18:16 pm Lys-aikahanahan oli aina riski jos luokka kokonaisuudessaan pärjäsi, siitä rankaistiin tasoituksen nostolla. Nähtäväksi jää minkälaisen subjektiivisen kertoimen FR tuo mukanaan

Tervehdys

Eikö tuossa FR tasoituksessa ole juuri se subjektiivinen kertoimen osuus, jonka suuruutta voi vähentää hankkimalla sen mittakirjan...

Niinhän se taitaa olla. Pelimaailmasta tuttu Freemium-malli on tullut myös purjehdukseen, kaikki pääsee mukaan ilmaiseksi mutta pärjätäkseen on pakko ostaa lisäosia mikromaksuilla. Vielä kun tuon rakentaisi kätevän sovelluksen päälle ja voisi vähän päivän kelin mukaan hakea esim. spinnuvapautuksen (1€), dynaamisen miehistöpainon (gastit vaa-alle aina ennen kisaa)(2€) jne. niin tuossahan olisi sopivasti mahdollisuuksia liiketoiminnalle.