Levankiin säädöt

FE-vene ja yhdistys / FE-båten och föreningen

Moderators: Petri, harald

KaleviHarkonen
luti
Posts: 533
Joined: Fri Oct 21, 2005 09:15 am
Location: Espoo

Levankiin säädöt

Post by KaleviHarkonen »

Ensi kaudeksi olisi tarkoitus tuunata levankiin säädöt. Alkuperäisen levangin toppareiden siirtely peräsinpinna polvien välissä saa jo jäädä.

Helppo tapa olisi kai virittää säätököydet nykyiseen levankivaunuun. Onkohan tästä ratkaisusta kenellä kokemuksia ja galleriassa mahdollisesti referenssikuvia toimivista toteutuksista?

Tai sitten voisi tehdä Rytsölät ja ostaa kokonaan uuden levangin?

Kommenteista kiitos.
Artsi
luti
Posts: 662
Joined: Fri Sep 07, 2007 08:12 am
Location: Naantali
Vene: Daniela

Post by Artsi »

Kuvan mukaisen viritin nopeasti heti veneen oston jälkeen ja on edelleen käytössä

http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... d=IMG_2126

terv. Artsi
Panu
hyperaktiivi
Posts: 2287
Joined: Tue Apr 06, 2004 21:33 pm
Location: Espoo

Re: Levankiin säädöt

Post by Panu »

KaleviHarkonen wrote:Ensi kaudeksi olisi tarkoitus tuunata levankiin säädöt. Alkuperäisen levangin toppareiden siirtely peräsinpinna polvien välissä saa jo jäädä.

Helppo tapa olisi kai virittää säätököydet nykyiseen levankivaunuun. Onkohan tästä ratkaisusta kenellä kokemuksia ja galleriassa mahdollisesti referenssikuvia toimivista toteutuksista?

Tai sitten voisi tehdä Rytsölät ja ostaa kokonaan uuden levangin?

Kommenteista kiitos.
Tervehdys

Tuo vakio levangin vaunu oli meillä niin huonossa hapessa, että ostin Haraldilta tarpeettomaksi jääneen Pfeifferin vaunun. Tämä uusi vaunu on kolmatta kesää ollut käytössä enkä kaipaa sitä takertelevaa vanhaa ollenkaan.

Tuo Artsin viritys on hyvin toimiva. Erityisesti tuo kolminkertainen välitys säätököysissä on luksusta. Itselläni on vain kaksinkertainen välitys, millä kyllä pärjää, jos on pienenä pudonnut pataan...:roll:

Ongelmaksi muodostuu tuossa asennuksessa noiden rapulukkojen ja taittoplokien kiinnitys laitaan. Anopinkotelon puolelta asennus käy helposti, mutta pistopunkan puolelta tarvitaan hieman päättäväisempiä oteita kun on sahattava kattoon reikä, mistä saa mutterit ja kunnolliset aluslevyt asennettua. Ilman aluslevyjen laittoa ei hommaan kannata ryhtyä. Muuten kovemmalla kelillä tulee ilkeästi ruuvit lasikuidusta läpi ja ikävä takaisin rantaan :roll:.

Rytsölöitä ei tarvitse tehdä. Se ei kannata. Se johtaa vain varattomuuteen. Voit kyllä tehdä Haraldit ja voittaa palkinnoksi lahjakortin, jonka kanssa voi sitten mennä kauppaan neuvottelenaan :wink:
Ystävällisin veneily terveisin PR
User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald »

Ilman muuta pitää levangissa olla köysisäädöt. Vene vastaa puuskissa
tähän säätöön hyvin, ja se on paljon helpompi pinnamiehen ajettava
kuin skuutti tai hekki.

Itse viritin alkuperäisestä alunperin, mutta tästä ei jäänyt kuvia. Riki-
albumissa on jotain kuvia miten se on toteutettu meillä (toteutus
sama vaikka vaihdoin sittemmin Harkenin levankiin):

Image

Image

Kuten tuossa Panu kertoikin, on melkein pakko sahata reikä pisto-
punkan kattoon jotta pääsee prikkoja sekä Nylok (suosittelen!)
muttereita asettamaan. Artsi oli asentanut lukon ja plokin niin
eteen että hän pääsi prikat laittamaan hanskalokerosta. Ei varmaan
huono ratkaisu tämäkään, toimivuudesta kertoo varmaan Artsi itse?

Suosittelen rullan Kevlar-teipin ostamista Maritimista (voin osallistua
kustannuksiin) ja tällä suojaat rotan yläpuolella olevan gelcoat-
reunan. Muuten köysi syö itsensä tosi helposti gelcoatista läpi.
Meillä on syvät urat tällä hetkellä, pitäisi varmaan gelkkaroida urat,
ja suojata kevlar-teipillä keväällä sitten.

Gallerian pääsivulla on muuten haku-ruutu, kirjoita siihen "levanki"
niin löytyy kyllä paljonkin kuvia. Foorumistakin "levan*" haulla.
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald »

Ota niin ohut köysi kuin sielu sietää, se kulkee paljon paremmin
noitten ohuitten plokien läpi. Tee säätököydestä päättömän, eli
toinen pää päätetään kiintopisteeseen, köysi kulkee koko taljaston
läpi, ja päätetään sitten toiselle puolelle. Näin voit aukaista leen
puolen lukon vetämällä keskiosasta ylöspäin. Pituuden säädät niin,
että keskiosan roikkuessa vapaana se on juuri ja juuri sitloodan
pohjan yläpuolella (ettei kerää roskia plokeihin sitloodan pohjalta).

Periaatepiirros:
Image
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
KaleviHarkonen
luti
Posts: 533
Joined: Fri Oct 21, 2005 09:15 am
Location: Espoo

Post by KaleviHarkonen »

harald wrote:Suosittelen rullan Kevlar-teipin ostamista Maritimista (voin osallistua kustannuksiin) ja tällä suojaat rotan yläpuolella olevan gelcoat reunan. Muuten köysi syö itsensä tosi helposti gelcoatista läpi.
Meillä on syvät urat tällä hetkellä, pitäisi varmaan gelkkaroida urat,
ja suojata kevlar-teipillä keväällä sitten.
Rotta???
harald wrote:Gallerian pääsivulla on muuten haku-ruutu, kirjoita siihen "levanki" niin löytyy kyllä paljonkin kuvia.
No niinpä näkyy, tätä en ollut huomannutkaan.
User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald »

Meillä on nykyään kolminkertaisella välityksellä, suosittelen heti vaikka-
kin periaatepiirroksesta tulikin kaksinkertaisella. Tarvitset siis kaksin-
kertaisen plokin laitaan kiinni. Esim Harken # 220:

Image

Tuossa kuva meidän kolminkertaisesta. Jossa tosin liian paksu köysi
vieläkin...
Image
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald »

KaleviHarkonen wrote:Rotta???
Rapulukko :)
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Guest

Post by Guest »

Haraldin kuvissa näkyvä rapulukkojen edessä oleva köysiohjuri on tarpeeton ja tuo vaan taas pikkuriikkisen lisää kitkaa. Joissain tilanteessa "tavallinen" ploki on näppärämpi kuin Haraldin kuvissa oleva kiinteään asentoon asennettava ploki, levankia pystyy silloin kiristämään myös etu/takaviistosta tarvittaessa (tosin aika harvoin tarpeen).

Mutta ylipäätään perusratkaisuna tämä on Se Oikea. Harkenin windward sheetin car kuulemma toimii, mutta on pirun kallis. Muut semmoiset viritykset missä levangin lukot on kiinni siinä levangissa on ihan pebasta. Yhtälailla syvältä on viritykset, joissa lukko on levangin päässä ja köyttä on tarkoitus kiristää vaakatasossa eteen- tai taaksepäin.

Ville
Petri
FE-junkie
Posts: 3931
Joined: Thu May 29, 2003 01:17 am
Location: Espoo

Post by Petri »

Anonymous wrote: Muut semmoiset viritykset missä levangin lukot on kiinni siinä levangissa on ihan pebasta.

Ville
Tähän voi yhtyä, ei ole mitenkään harvinaista että joka kerta kun levankia löysää, niin skuutti lukittuu ja sitten kun olisi taas tarkoitus vetää levankia ylöspäin, vaunu ei liikukaan mihinkään suuntaan. Ongelmalta voisi välttyä, jos lukituksen pystyisi avaamaan myös luun puolella haikatessa, mutta valitettavasti ko. veneessä se ei ole mahdollista.
Guest

Post by Guest »

Anonymous wrote: Mutta ylipäätään perusratkaisuna tämä on Se Oikea. Harkenin windward sheetin car kuulemma toimii, mutta on pirun kallis. Muut semmoiset viritykset missä levangin lukot on kiinni siinä levangissa on ihan pebasta. Yhtälailla syvältä on viritykset, joissa lukko on levangin päässä ja köyttä on tarkoitus kiristää vaakatasossa eteen- tai taaksepäin.
Miksi lukot vaunussa ovat syvältä? Systeemillä on monta etua. Välitys on selkeästi suurempi samalla ploki- ja köysimäärällä, kitkaa on vähemmän, säätö onnistuu muualtakin kuin kiskon pään kohdalta ja vetosuunta on paljon parempi.

Edellisessä veneessä oli systeemin, jossa on yksi köysi laidalta vaunuun, jossa plokillinen clamcleat. Välitys on tuolloin käytännössä 2-kertainen, koska köydestä vedetään vaunua ylöspäin. Toimi aika hyvin ja olisi toiminut erinomaisesti, jos lukot olisivat olleet paremmat. Lukot eivät tahtoneet aina pitää ja toisaalta toista puolta ei saanut helposti auki.

Joakim
User avatar
harald
Hallitus
Posts: 11021
Joined: Thu Sep 19, 2002 14:32 pm
Location: P-helsinki
Vene: Charlotta
Contact:

Post by harald »

Tuo köysiohjuri ei välttämättä ole tarpeeton, helpottaa kummasti kun
ei tarvitse jalkovälistä katsoa että missä se naru nyt on. Totta tosin,
että se lisää kitkaa. Parempi olisi että köysiohjuri olisikin toinen
vastaavanlainen ploki, sillä esim. tuulen puolelta kiristäessä joutuu
säätököysi tekemään aikamoisen mutkan tuon leenpuoleisen ohjurin
ympäri.

IMHO windward sheeting car ei ole niin hyvä hintaansa verrattuna.

FE:ssä tuo ison skuuutti on niin takana, ja levankikin muun miehistön
sijoitukseen nähden niin takana että käytännössä pinnamies ajaa
sitä ison skuuttia (paitsi ehkä ala-merkinkierroissa) ja etenkin levankia.
Tällöin on tosin harvoin tarvetta jakaa levanki-vastuuta kellekkään
muulle. Sitäpaitsi näillä uudemmilla latteammilla purjeilla harvoin
(ainakaan me enää) ajetaan levankia tuulen puolelle vaan perus-
asento on keskellä. Puuskissa lasketaan hiukan, mutta myös rusti-
rautojen leveyden johdosta on mielestäni toiminut sailplani
kokonaisuudessaan paremmin mikäli iso on skuutattuna kovemmin
levanki keskellä, kuin että tekisi paljon twistiä isoon. Tämä on tosin
sellainen kehitysjuttu siinä mielessä että meillä on ties monennenko
generaation purjesetti. Purjeet tahtovat erilaisia trimmejä.
Kokonaisuudessaan tykkään tästä mallista missä levanki on ok
keskiasennossaan, ja skuutilla hoidetaan enimmät. On helpompi
delegoida :)
FIN-2674 s/y Charlotta [Mielipiteet on mielipiteitä] GSM: +358 50 594 1020
Guest

Post by Guest »

Miksi lukot vaunussa ovat syvältä? Systeemillä on monta etua. Välitys on selkeästi suurempi samalla ploki- ja köysimäärällä, kitkaa on vähemmän, säätö onnistuu muualtakin kuin kiskon pään kohdalta ja vetosuunta on paljon parempi.
Öh, tuota, kyllä se välitys on täsmälleen sama. Esimerkiksi tuossa edellisen veneesi tapauksessa välitys on yhä kaksinkertainen, vaikka se köysi johdettasiin plokin jälkeen lukon sijaan uudelle taittoplokille ja vasta sitten lukkoon. Kitkaa tietysti tulee jokaisesta ylimääräisestä mutkasta.

Lukot vaunussa ovat syvältä seuraavista syistä:
1) Lukko liikkuu levangin mukana. Silloin kun levanki on alhaalla lukkoa on (ainakin joissain virityksissä) melko mahdotonta käyttää tuulen puolen laidalta.
2) Jos levangin säätököyttä ei pidä kädessä, se lojuu jossain sitlooran pohjalla. Yhdistettynä kohtaan 1 säätököyden onkiminen käteen voi olla melkoinen operaatio.
3) "Turhan puolen" lukkoa ei saa avattua köyden avulla tuulen puolelta. (Tjaa, mikä ettei periaatteessa voisi yrittää yhtenäisen köyden viritystä?)
4) Yleensä lukot sojottavat kiskon suhteen hieman etu- tai takaviistoon. Levankia voi siis asennustavasta riippuen käyttää JOKO etupuolelta käsin (gasti) TAI takapuolelta käsin (pinnamies), ei molemmin päin tilanteesta riippuen.

Suurin ongelma keskilevangissa on mielestäni se, että lukkoa joutuu kaivelemaan sieltä keskiveneestä missä se nyt milloinkin sattuu olemaan. Itse pidän siitä, että kun olen pinnassa, puuska hoituu heilauttamalla vasenta rannetta 20 cm reidestäni sivussa, minkä paikan löydän irrottamatta katsettani purjeista. Strooran skuuttaajalta sama onnistuu oli sitten jalat sisällä tai veneen ulkopuolella, lukko löytyy aina samasta paikasta sen kaverin kohdalta, jonka sitä on tarkoitus käyttää.

Nämähän ovat tietysti asioita, jotka riippuvat hyvin paljon veneen sitlooran muotoilusta ja varustuksesta, veneen käyttötavasta ja miehityksestä. Ja omasta mausta myös. Jos esim. cruisailee yksin ja tykkää istua sitloorassa sisällä eikä laidalla, voi ihan erilainen viritys olla toimiva kuin jos pinnamies vaan ajaa ja ylenpalttinen määrä gasteja istuu jalat ulkona. Ja tietysti myös tottumiskysymys, oma viritys tuntuu aina omalta.

Aivan oma asiansa on sitten tämmöiset rimpulalevangit, jotka on vaan liian vanhoja tai muuten vaan paskoja, laakerit lentäny pihalle vuosia sitten tms. Levangissa heloituksen laatuerot todella tulevat näkyviin. Tuollaisia lukot vaunussa -systeemejä olen ajanut sellaisia, jotka toimivat teknisessä mielessä kuin unelma ja toisaalta sellaisia, joita ei käytännössä pystynyt vauhdissa säätämään ollenkaan.

Ville
Guest

Post by Guest »

Harald wrote:Tuo köysiohjuri ei välttämättä ole tarpeeton, helpottaa kummasti kun
ei tarvitse jalkovälistä katsoa että missä se naru nyt on. Totta tosin,
että se lisää kitkaa. Parempi olisi että köysiohjuri olisikin toinen
vastaavanlainen ploki, sillä esim. tuulen puolelta kiristäessä joutuu
säätököysi tekemään aikamoisen mutkan tuon leenpuoleisen ohjurin
ympäri.
Yksi ploki riittää. Heivaat sen kiinteän taiton hittoon ja asennat vapaasti kääntyvän plokin puoleenväliin nykyisen taittoplokisi ja lukon väliin. Ja avot nyt voit heivata sen ohjurinkin pois, koska taittoploki on riittävän lähellä lukkoa niin että se köysi löytyy aina.

No ehkä edes minä en jaksaisi tuon takia lähteä kauppaan tai venettä poraamaan, joten ylläoleva on lähinnä tarkoitettu muille asiaa harkitseville kuin Haraldille itselleen. Ja teoreettinen optimointihan on toki antoisaa jo itsessään;-)

Ville
Guest

Post by Guest »

Anonymous wrote: Öh, tuota, kyllä se välitys on täsmälleen sama. Esimerkiksi tuossa edellisen veneesi tapauksessa välitys on yhä kaksinkertainen, vaikka se köysi johdettasiin plokin jälkeen lukon sijaan uudelle taittoplokille ja vasta sitten lukkoon. Kitkaa tietysti tulee jokaisesta ylimääräisestä mutkasta.
Tarkoitin siis sitä, että pitää ottaa välitystä laskiessa huomioon myös se vaunusta käteen tuleva köysi, jolloin saa sen viimeisen välityksen "ilmaiseksi" hela- ja kitkamielessä. Uskoisin, että aika moni luulee edellisen veneen systeemiä yksinkertaiseksi.
Anonymous wrote: Lukot vaunussa ovat syvältä seuraavista syistä:
1) Lukko liikkuu levangin mukana. Silloin kun levanki on alhaalla lukkoa on (ainakin joissain virityksissä) melko mahdotonta käyttää tuulen puolen laidalta.
2) Jos levangin säätököyttä ei pidä kädessä, se lojuu jossain sitlooran pohjalla. Yhdistettynä kohtaan 1 säätököyden onkiminen käteen voi olla melkoinen operaatio.
3) "Turhan puolen" lukkoa ei saa avattua köyden avulla tuulen puolelta. (Tjaa, mikä ettei periaatteessa voisi yrittää yhtenäisen köyden viritystä?)
Tottakai pitää olla yhtenäinen köysi, jotta alapuolen voi nykäistä auki yläpuolelta. Vaatii tietysti lukoilta ja niiden asennukselta enemmän kuin laidoille viety levankisäätö.

Lukkojen kulma pitää olla sellainen, että aina saa auki, mutta kiinni saaminen saakin mielestäni vaatia jalalla painamista tms.

Säätököysi pitää tietysti ottaa laidalle mukaan, kuten skuuttikin. Samassa paikassahan nuo pyörivät.
Anonymous wrote: 4) Yleensä lukot sojottavat kiskon suhteen hieman etu- tai takaviistoon. Levankia voi siis asennustavasta riippuen käyttää JOKO etupuolelta käsin (gasti) TAI takapuolelta käsin (pinnamies), ei molemmin päin tilanteesta riippuen.
Eiköhän tuossa käyttökulma ole suurempi kuin siinä laidalla olevassa lukossa, jota pitää käyttää juuri sen kohdalla (no sen lenkin korvaaminen kääntyvällä plokilla tekee saman. Tärkeintä lienee, että saa auki ja pystyy kiristämään mistä vaan, vaikkei takas lukkoon saisikaan kaikista kulmista. Ehkä räikkäplokikin olisi hyvä?

Valmiissa ratkaisuissa taitaa useimmiten tosiaan olla ~45 asteen kulmassa lukot, mutta mulla oli itse rakennetussa suoraan sivulle.

Joakim
Post Reply