Olin melkein unohtanut miten hauskaa oli purjehtia Ponen kanssa kun hänen kanssa ei tullut purjehdittua viime vuonna. Nyt Pone teki come-backin, ja se sai luvan riittää. Kaksistaan olimme nimittäin menossa Charlottan kauden ekalle purjehdukselle.

Eilen illalla tuli kiristettyä vantit, vähän viime tingassa ehkä mutta eikös nämä mene aina näin?

Ykkönen heti keulille kun kerran tyyntyvää oli luvattu. Windguru / yr taisivat puhua 3 m/s tuulesta mutta onneksi oli aurinkoa, kuiva keli ja 5-6 m/s lounaasta. Kerrassan upea ilta aloittaa uusi tuleminen!

Lähtöalueella vatvottiin poijupään heikon tuulen tai rannan yliajetuksi tulemisen välillä. Valittiin nyt vähän joutumisenkin nojalla se poijupää, ja sopivasti jäi poijun ja Olgan välille tilaa lähteä kolmosrataa kiertämään. Vähän huonossa vauhdissa tosin, eikä aikomus ollut nostaa spinnu kauden ekassa startissa kaksistaan. Tämä suunnitelma lensi romukoppaan -30 s kohdalla ja kohta olikin nylonit salossa ja takaa-ajo aloitettu. Leviathan puikahti tässä noston aikana tuulen puolelta ohi (ja muistuttivat jostain kiertopalkinnosta?!) ja muut lähestyivät uhkaavasti.

Puolessa välissä vihreälle oli sitten tilanne niin, että Olga johti ja me olimme kakkosina. NF rannempana rinnalla, mutta joutuisi jäämään ulkokurviin.

Vihreällä ihan ok spinnun lasku sekä kryssille nosto kaksistaan. Ei jääty ainakaan huonommalle spoorille kuin muut.

Harmiksi sitten huomasimme pikkuhiljaa että seuraava poiju puuttui. Kiersimme plotterista katsottuna se sininen kieleke missä se yleensä on ollut, ja loppu olikin sitten laskettelua.

Käärmesaarten itäpuolella oli jotain tilanteita, joiden johdosta lähdimme kryssille lounaaseen ekana. Tämä johto piti maaliin asti, Lucky Toon ollessa ehkä lähimpänä uhkaamassa paukun saamista. Paukku ei sitten tullut, olikohan ehkä ruuti märkä?

Meni tuloksissa miten meni, hauska ilta oli. Meni jopa vähän urheilun puolelle.

Track tuolla: http://www.h-vene.net/h-vene/gpsar2/loa ... php?id=237

Tulokset: http://se.itmill.com/ilmoittautuminen/r ... esults=308

Joo, tää on just tätä, ensin väännän viikonloppuna Käärmesaaren poijun paikalle (ja nyt kun muistelen, Miessaaren poiju oli silloin paikalla) ja eikös sitten Miessaaren poiju katoa sillä välin.

Vähän meni säätämiseksi gastiliiton työvuorojen takia mutta onneksi Antti pääsi tulemaan avuksi ja neljänneksi löytyi vielä lippukunnan nuorempaa voimaa joten mikäs purjehtiessa.

Rata-alueella katseltiin hetken trimmejä ja todettiin että näyttää kulkevan, spinnumanooverien jälkeen mietittiin juuri tuota lähtöasemaa, lopulta se viimehetkellä tullut shifti vakuutti että poijun läheltä tahdotaan lähteä ja en viitsinyt turhaan yrittää sulkea poijua ja samalla riskeerata vauhdin kuolemisen vaan otimme sopivassa kohtaa alaspäin ja toivoin että hyvä vauhti lähdössä kannattaisi. No, mielestäni kannatti ja spinnu saatiin vetoon kauden toiseksi nostoksi kelvollisesti ja äkkiä kaulaa olikin jo kohtalaisesti.

Kryssi oli vähän vaikeaa, nousukulmat tuntuivat olevan rajusti Charlottaa huonompia ja loppu sitten menikin vähän plörinäksi kun mä päätin kiertää sen pisteen mihin tiesin poijun tiputtaneeni (15+ m/s tuulessa hitonmoisessa aallokossa viime viikolla), oli se sitten GPS-tarkkuudella oikea tai väärä, eipähän voitaisi syyttää että jätin merkin paikan kiertämättä
Siinä se teidän oikaisu taisi sen verran antaa kulmaetua että meidän pieni etumatka oli nopeasti kateissa ja lenssivauhti oli vähän tukkoista, kuitenkaan eipä siinä silti enää samoilla urilla suurta eroa päässyt syntymään. Kryssi sitten meni kohtalaisesti, päätettiin luottaa keskustaan ja se toimi varsin hyvin, Ariel jäi runsaasti ja Charlottan kohdalla ero pysyi aisoissa mutta "merkin" kierrossa oli taas vähän hapuilua kun Charlotta selvästi kiersi aiemman kiertopisteensä ja me oltiin jo menty siitä pisteestä vähäsen yli (tällä kertaa taas Ambitin navigoidessa meitä poijun ordereissa oleviin GPS-koordinaatteihin). Loppu olikin miltei tylsä, paitsi että maalisuoralla piti alkaa jo vähän taktikoimaan Leviathanin ottaessa pelottavaa vauhtia meitä kiinni hiljenevässä kesätuulessa.
Antti bongasi hyvin ulompaa tuulirajan ja otimme sitten rohkean tikin pois rannasta ja vaikka Leviathan kovasti hiipi rantaa myöten, tuo kovemman tuulen alue kyllä siivitti meitä sen verran kovempaa että maaliin pääsimme vielä ennen hopottia.

Oli tosiaan varsin kiva kisa, suurimmat fiilarit olivat oikeastaan kotimatkalla kun kummallisessa puuskassa menimme miltei 6 solmua tasaisessa vedessä spinnulla auringon paistaessa varsin lämpöisästi, tuollaista pitäisi purjehduksen olla aina.

Leviathan varmaan muistutteli siitä että WHC:n pienen luokan kiertopalkinto on varmaan yhä sun hyllyssäsi, unohdin itsekin vielä syksyllä erikseen kysyä sitä ennen palkintojenjakoa ja taisin juuri samana päivänä tsekkailla sen statusta sinulta.