Tervehdys

Nyt löytyi youtubesta joukko videoita, joissa yhteisenä tekijänä on hurja vauhti. Ei ihme, että Ari Huuselakin valitsi kyseisen venevalmistajan, eli POGO:n.

Pogo:lla on näitä "punkkarille kelpaavia" hyppykeppejä monta kokoa. Yhteistä niille on äärimmäinen keveys yhdistettynä valtavaan leveyteen ja vesipainolastitankkeihin, jotka yhdessä saavat veneet melkein "lentämään" aalloilla. Veneet ovat toki hieman "askeettisia", mutta hyvin käytännöllisiä.

Pogon netti sivuilta löytyy nuo veneet, jotka taittokölisinä avaisivat Suomen saaristossa monta luonnonsatamaa, minne ei suuremmalla syväyksellä ole mitään mahdollisuutta mennä. Lisänä tulee tuo älytön suorituskyky.

Pogon löydät netistä: http://www.pogostructures.com/en/

ja Youtubessa esim.:

Pogo 30 downwind sailing http://www.youtube.com/watch?v=QF57y3qGVX4
pogo 10.50 fast sailing in 30 kts with GOPRO http://www.youtube.com/watch?v=G_dHDaSpDDQ
Convoyage Pogo 40 S3 St Marine -- Lorient http://www.youtube.com/watch?v=osFEjGyXMZI

Onko kellään parempaa tai ensikäden kokemusta kys. valmistajan paateista?

Panu wrote:Onko kellään parempaa tai ensikäden kokemusta kys. valmistajan paateista?

Koitas nyt vain haaveilla se Anneli vesille, ei se vaihtamalla parane...

Me oltiin maaliskuussa Kreikassa purjehtimassa 12.50:llä. Täällä tarinaa ja AV materiaalia:

http://pontiskoski.fi/sherekhan/kahjusa ... ikan-meri/

Sairaan makea paatti. Ja noissa Pogon cruising puolen veneissä askeesi on jo aika maltillista. Tuossakin oli kaikki retkiveneen mukavuudet, kaasuhellasta lämminvesivaraajaan. Kunnon lämppäri kuitenkin puuttui, niinkuin etelän veneistä yleensäkin.

Jos noita haluaa mennä kokeilemaan, niin voi todella suositella Michaliksen puljua. Eli osoite on www.fastsailing.gr. Hinta ei maaliskuun alussa ollut todellakaan paha, kelit välimerellä oli minusta lämpimämmät kuin kesäkuussa Suomenlahdella.

Tervehdys

On oikeastaa hauska huomata, miten tietyt perusajatukset veneistä ovat juurtuneet syvälle mieleen. Usein kaikkea erilaista vierastetaan eikä uudet ideat aina pääse leviämään näennäisestä eduistaan huolimatta.

Muistan 80-luvun lopun venenäyttelyssä nähneeni videoesittelyt suuresta perhevene uutuudesta Eurekasta, jonka suunnitteli itse Ben Lexcen. Esittely taisi olla Baltic Steel Craf veistämön standilla. Tämä noin 9,5 metrinen vene erosi sen aikaisesta "avance mallin" perheveneideologiasta (kauhea yhdyssana ), eikä saanut juuri tuulta purjeisiinsa täällä kotomaassa. Rumanakin tuota uutuutta pidettiin. Ausseissa veneitä kaiketi on enemmänkin.

Eureka oli ajatukseltaan radikaali sen ajan mittapuun mukaan. Sen suuri leveys yhdessä syvän bulbikölin kanssa tuotti runsaati oikasevaa momenttia ja siten kantoi runsasta purjealaa. Veneen jollamainen, leveä, pystykeulainen ja kevyt runko sekä älyttömän suuri toppispinnu sai veneen avotuulilla plaanaamaan aivan esteettä. Veneessä oli sen ajan mukaan erikoinen takaa avoin istuinlaatikko . Lexcenin ajatuksena olikin videon mukaan, ettei veneen tarvitse kallistua ja olla epämukava ollakseen nopea. Leveys tuo tukevuutta ja kantopintaa, keveys ja runsas purjeala suorituskykyä.

Nykyiset uutuusveneet muistuttavatkin yllättävän suuresti tätä Lexcenin luomaa ideologiaa. Oikeastaan vain nykyveneiden tuplaperäsin jäi tästä esikuvasta uupumaan. Aika kova suoritus 80-lukuilaiselta desingilta, kun kesti yli 20 vuotta ennen kuin ajatus alkoi yleistymään ja saamaan hyväksyntää. http://yachthub.com/brokers/boatbrokers ... p?de=68380

Panu wrote:On oikeastaa hauska huomata, miten tietyt perusajatukset veneistä ovat juurtuneet syvälle mieleen. Usein kaikkea erilaista vierastetaan eikä uudet ideat aina pääse leviämään näennäisestä eduistaan huolimatta.

Näen asian niin, että vene on niin monen pienen ja ison asian summa, että parasta on että tarjolla on jokaiselle omanlaisensa paatti. 70-80-luvun tyyli sopii minulle parhaiten. Eureka tai Pogo tuskin olisi minulle "the Vene", koska ymmärrän kovan purjevauhdin hurman vain osittain.
Ensiksikin se kova purjevauhti nyt on sellainen, että mantereen puolella fillarillakin pääsee lujempaa. Tykkään kyllä purjehtia hyvässä tuulessa runkonopeuksia hipoen, mutta aika sama vaikka menisi tuplasti lujempaa - purjehtiminen on silti edelleen hidas tapa liikkua.
Toinen on, että todellinen vauhtipurjehdus on armotonta painonvartiointia, kun jokainen ylimääräinen sata kiloa vie väistämättä ominaisuuksia joten matkapurjehdusvarusteita täytyy karsia ja samalla veneen hinta erikoisinen materiaaleineen karkaa köyhille tavoittamattomaksi. En ehkä jaksaisi vahdata veneen varusteiden painoa. Kaikki mukaan vaan, jos vaikka tarvitsisi matkan varrella.
Kolmas, että syvä köli voi olla jees syvien merien rannalla ponttoonisatamissa, mutta maailmassa on mahdottoman monta paikkaa (saaristoja, kanavia, vuorovesialueita, matalia lahtia) missä matala syväys tai parhaimmillaan nostoköli/taittoköli on ehdoton. On vähän outoa, ettei niitä ole täällä enemmän. Nykyinen oma 1.5m syväys on oikein hyvä, mutta jos sen saisi pudotettua 1.0:ksi , avaisi se vielä lisää retkeilymahdollisuuksia. Sitähän siis pogossa taitaisikin olla tarjolla?
Neljäs on tällaiselle lähivesipurjehtijalle se, että kovalla vauhdilla meremme loppuu kesken ennen kuin loma. Nytkin kesälomalla pitää jo ylittää oma reittiviiva useaankin kertaan, saati sitten jos vauhti tuosta vielä nousisi. Isommalla Välimerellä tilanne voisi olla jo toinen, vauhtia ei ehkä siellä voisi olla samalla tavalla "liikaa". Hyvä idea kyllä lähteä Välimerelle vuokraamaan vauhtivene. Voihan se olla, että siitä ei ole paluuta. Jos siellä tuleekin purjevauhdin ja plaanauksen suureksi sanansaattajaksi ja saa heittää kaikki aiemmat ajatusmallit romukoppaan ... saattaisi niinkin käydä.

FE-Sillanpää wrote: Näen asian niin, että vene on niin monen pienen ja ison asian summa, että parasta on että tarjolla on jokaiselle omanlaisensa paatti. 70-80-luvun tyyli sopii minulle parhaiten.

Tervehdys

Juuri näin. Meille kaikille löytynee oma vene / venetyyppi. Se mikä tyydyttää minua voi olla jollekin kauhistus.

FE-Sillanpää wrote: Eureka tai Pogo tuskin olisi minulle "the Vene", koska ymmärrän kovan purjevauhdin hurman vain osittain.
Ensiksikin se kova purjevauhti nyt on sellainen, että mantereen puolella fillarillakin pääsee lujempaa.

Ei se absoluuttinen vauhti ole se juttu, vaan tässä kohtaa veneilyn helppous ja mukavuus. Jos nämä ominaisuudet voidaan yhdistää, niin sitten ollaankin jo asian ytimessä. Siinä missä Fenettä pitää tarkasti piinatata ja käyttää kaikki tiedot ja taidot saadakseen sen kulkemaan suorituskykyisesti, niin "hyppykepeillä" mennään löysin rantein matkasta ja sen edistymisestä nauttien. Pikkasen se askeettisuus häiritsee, mutta sekin on tottumiskysymys. Kysynpä vain kuinka monella meistä on kotona jalopuiset kokopanelit seinillä lakattuna kiiltäväksi? Ei kellää tuntemallani ole. Tässä onkin se pointti miten mieli tekee tepposet. Se mihin olemme maissa tottuneet (valkoiset maalatut seinät) eivät meitä tyydytä veneessä, koska se on epäsovinnainen ja totutun vastainen. Itsessäni huomaan tämän ristiriidan, mutten osaa sitä selittää, koska tunteet ovat epämääräisiä ja käsitteellisiä.

Jännä miten nämä Open luokan kilpaveneet olivat aikanaan niin ylivoimaisia vanhan IOR säännön veneitä vastaa. Mikko Brunner kirjoitti aikanaa WB-sails lehdessä, miten 60 jalkainen vene Ville de Cherbour (anteeksi jos kirjoitin väärin) purjehti kahden hengen miehistöllä heittämällä ohi 20 miehen ja 80 jalan IOR maksin.

FE-Sillanpää wrote: Tykkään kyllä purjehtia hyvässä tuulessa runkonopeuksia hipoen, mutta aika sama vaikka menisi tuplasti lujempaa - purjehtiminen on silti edelleen hidas tapa liikkua.

Kukapa ei tykkäisi. Kovaa tuulta en kaipaa, mutta on kiva, kun vene kulkeen ja menossa on "henki" mukana.

Pertti Duncker totesi purjehduskilpailuista, että jos nopeimmalla purjeveneellä purjehtisi Helsingistä Hankoon, niin hitaimmalla autolla olisi kuitenkin tunteja ennen perillä. Eli miksi edes vaivautua. Lisäksi jos Atlantin ylitys kestää kaksi päivää kauemmin, niin mitä sitten...?

FE-Sillanpää wrote: Toinen on, että todellinen vauhtipurjehdus on armotonta painonvartiointia, kun jokainen ylimääräinen sata kiloa vie väistämättä ominaisuuksia joten matkapurjehdusvarusteita täytyy karsia ja samalla veneen hinta erikoisinen materiaaleineen karkaa köyhille tavoittamattomaksi.

Matkapurjehduksessa tilanne ei ole ihan näin mustavalkoinen. Nopea vene on nopea vaikka sinulla olisi ylimääräiset 100kg tavaraa mukana. Purjehdus ei ole koskaan ollut edullista, paitsi Feneen tyyppisillä ja ikäisillä veneillä. Eihän venenäyttelystä ole löytynyt normaalin ihmisen kukkarolle sopivaa purjevenettä 20 vuoteen.

FE-Sillanpää wrote: Kolmas, että syvä köli voi olla jees syvien merien rannalla ponttoonisatamissa, mutta maailmassa on mahdottoman monta paikkaa (saaristoja, kanavia, vuorovesialueita, matalia lahtia) missä matala syväys tai parhaimmillaan nostoköli/taittoköli on ehdoton. On vähän outoa, ettei niitä ole täällä enemmän.

Syväys parantaa purjehdusominaisuuksia, mutta heikentää saaristokelpoisuutta. Toisaalta tämä tiivis ja matala saaristomme on aika uniikki koko maailmassa. Kyllähän Lönngren yritti opettaa meille nostokölin hienouksia, mutta valitettavasti veneet olivat muuten niin erilaisia, että niitä karsastettiin jo sen vuoksi. MOT.

FE-Sillanpää wrote: Neljäs on tällaiselle lähivesipurjehtijalle se, että kovalla vauhdilla meremme loppuu kesken ennen kuin loma. Nytkin kesälomalla pitää jo ylittää oma reittiviiva useaankin kertaan, saati sitten jos vauhti tuosta vielä nousisi.

Kyllä ja ei. Olet oikeassa, että nopealla veneellä iltapurjehdus kestää ihan yhtä kauan kuin hitaalla veneellä. Samassa ajassa vain ehtisi pidemmälle. Miten olisi jos perjantain töiden jälkeen kipaisi Tallinnassa syömässä hyvää ruokaan ennen kuin ravintolat menevät kiinni? Hitaalla veneellä syöt ruokasi vasta seuraavana päivänä. Eli nopeus ei ole mistään pois, vaan antaisi mahdollisuuksia.

FE-Sillanpää wrote: Isommalla Välimerellä tilanne voisi olla jo toinen, vauhtia ei ehkä siellä voisi olla samalla tavalla "liikaa". Hyvä idea kyllä lähteä Välimerelle vuokraamaan vauhtivene. Voihan se olla, että siitä ei ole paluuta. Jos siellä tuleekin purjevauhdin ja plaanauksen suureksi sanansaattajaksi ja saa heittää kaikki aiemmat ajatusmallit romukoppaan ... saattaisi niinkin käydä.

On myös huomattava, että nyklyiset nopat veneet ovat kovassa merenkäynnissä kovin rauhattomia, jos niitä vertaa esim ensimmäisiin Swaneihin. Nopealla ja kevyellä voi meno olla aika paukutusta ja ryskytystä vailla mahdollisuutta levätä tai rentoutua, kun koko ajan pitää olla varuillaan tai pitää jostain kiinni.

Panu wrote:On myös huomattava, että nyklyiset nopat veneet ovat kovassa merenkäynnissä kovin rauhattomia, jos niitä vertaa esim ensimmäisiin Swaneihin. Nopealla ja kevyellä voi meno olla aika paukutusta ja ryskytystä vailla mahdollisuutta levätä tai rentoutua, kun koko ajan pitää olla varuillaan tai pitää jostain kiinni.

Brummer kirjoittaa tästä purjeentekijän lokissa:
http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238 ... imisen-ilo

Aikanaan julkaistu myös WB-newsissä. Eipä ole FEneenkään motion comfort factor kovin korkea...

Panu wrote:

FE-Sillanpää wrote: Neljäs on tällaiselle lähivesipurjehtijalle se, että kovalla vauhdilla meremme loppuu kesken ennen kuin loma. Nytkin kesälomalla pitää jo ylittää oma reittiviiva useaankin kertaan, saati sitten jos vauhti tuosta vielä nousisi.

Kyllä ja ei. Olet oikeassa, että nopealla veneellä iltapurjehdus kestää ihan yhtä kauan kuin hitaalla veneellä. Samassa ajassa vain ehtisi pidemmälle. Miten olisi jos perjantain töiden jälkeen kipaisi Tallinnassa syömässä hyvää ruokaan ennen kuin ravintolat menevät kiinni? Hitaalla veneellä syöt ruokasi vasta seuraavana päivänä. Eli nopeus ei ole mistään pois, vaan antaisi mahdollisuuksia.

Kyllähän se antaisi ja Välimerellä varmaan vielä enemmän kuin täällä. Varsinkin siellä taitaa löytyä aina se seuraavakin kylä johon voi jatkaa. Mitenkäs sitten monirunkoveneet, eikös ne ole tosi vauhtiveikon valintoja? Katit kuitenkin pilataan mahdottomalla asumismukavuudella eli yläsalongilla ja leveillä rungoilla, ulkonäkökin kärsii pahasti nopeuden ohella. Luin Yachting Worldin parin vuoden takaista kattivertailua ja siinä sai hämmästyä niin testaajat kuin lukijakin kuinka hitaita ne olivat. Massaa on niin massiivisesti.

Täkäläiselle huvipurjehtijalle huono puoli kovassa nopeudessa on, kun tekee edestakaisia arki-iltapurjehduksia: ehtii kauemmaksi huomaamaan, että tuuli himmaa. Tulisi siis pidempiä koneajeluita takaisin.

Mutta pitäisiköhän laittaa Windmill vesille , hieno plaanaava mahonkivene ja pelikuntoisena autotallissa jo toista vuosikymmentä käyttämättömänä... venemessuilla oli peräti kolme hienoa Wintikkaa tähän hankkeeseen pontta antamaan.