.

Eetu wrote:Ämpäreissä olevan veden tumma väri johtuu varmaan ruostepartikkeleista. Kattilakivi muodostuu etupäässä veden sisältämästä kalkista, joka saostuu moottorin jäähdytysvesikanaviin kun vesi kuumenee . Kattilakivi ja ruoste muodostavat kanavien seiniin kiinnityneen kerroksen. Sitruunahappo on hajoittanut kattilakiven jolloin myös ruoste on lähtenyt liikkeelle.

Tuntuu loogiselta. Pääasia että se on nyt puhdistettu. Tällöin käsittääkseni korroosionkin vaikutukset pienenevät...?

harald wrote: Sitloodasta mastolle on kolmisen metriä. Hanki silmälasit? Ei tuohon mitään makseja tarvita, vaikka minullakaan ole mikään terävin näkö.

Tein muutes pienen testin tuossa. Laitoin toisen pitelemään mittareita maston kohdilla ja itse istuuduin sitloodaan pinnamiehen paikalle tarkastelemaan saako niistä selvää. Vaikka mulla onkin hyvä näkö eikä rillejäkään ole, niin en kyllä rehellisesti saanut teksteistä ja lukemista selvää tirhuamatta niin kaukaa. Mietin vain että niitä kuitenkin vilkaistaan aina nopeasti eikä voi ruveta tihruamaan että mikäs se lukema onkaan.

Oliko niin Harald että sulla on NX2-sarjan mittarit omassa sielä mastolla? Nuo Tacktickit olis sinänsä helppo asentaa sinne, kun ei ole piuhavetoja laisinkaan... Se on kyllä tosi että genuan trimmaaja ja pianisti heiluvat aina siinä edessä. Ja yhtä tärkeänä pointtina on tietysti se, että mastolta mittarit näkee koko miehistö.

harald wrote:Älä kuitenkaan pidä 45 Ah ja 100 Ah akkuja rinnan!

Ei ole mitään syytä olla laittamatta 45Ah ja 100Ah akkuja rinnan. Ihan hienosti ne yhdessä latautuvat ja purkautuvat kuten 145 Ah akku ja mitään eroa ei ole 2*72,5 Ah akkujen rinnankytkentään.

Toinen juttu on sitten se, ettei sitä kaksiakkusysteemiä huvikseen ole katsastussääntöihin laitettu. Mielestäni on ehdottomasti oltava erillinen starttiakku, joka pelastaa käyttäjän töppäyksiltä tai laitevioilta, jotka tyhjentävät käyttöakuston.

Vaikka olisi kuinka huolellinen käyttäjä, joskus akku tulee tiensä päähän. Rinnankytketyissä akuissa se yleensä johtaa siihen, että hajonnut akku tyhjentää myös ehjän, sillä tyypillinen hajoamismekanismi on yhden kennon menemnen oikosulkuun, jolloin napajännite laskee pari volttia ja akku imee toisesta virtaa kunnes sekin on tyhjä.

Tietysti voi myös ajatella, että 1GM:n saa veivilläkin käyntiin.

Joakim wrote:
Tietysti voi myös ajatella, että 1GM:n saa veivilläkin käyntiin.

On muuten kohtalaisen paska homma ja ilman "sähköavustetta" ei olisi meiltäkään onnistunut tänä vuonna kun starttiakku otti ja kuoli kituen. Ts. kun väänsi kammella ja käytti starttimoottoria samaan aikaan niin pystyttiin eliminoimaan juuri sen verran lepokitkaa/sähkömagneettista vastusta että moottori pyörähti käyntiin vaikka starttiakun varaustilanne oli luokkaa surkea ja napin painallus vain tuotti avutonta ynähtelyä.

Ennen tuota oivallusta vartin verran pelkällä kammella leikkineenä totesin etten ikinä tahtoisi tehdä sitä tilanteessa jossa kone on vain pakko saada päälle vaikka pari kertaa kone antoikin ymmärtää muttei sitten kuitenkaan.

On jouduttu 1GM käynnistämään kahdestikin veivistä. Eka kerralla Webasto lopulta tappoi vanhan akun. Tällöin käynnistettiin niin, että Erja painoi starttia kun olin ensin saanut koneen pyörimään jotenkin kammella samoin, kuin Petrin kuvailemalla tavalla.
Puolipuristimen käyttö on lähes ehdoton vaatimus, jotta kone käynnistyisi kammella. Sitä kun ei vaan pysty käyttämään samalla, kun veivaa!
Asiasta viisastuneena kiinnitin konehuoneen kattoon metallisen lenkin, jonka kautta voi vetää narunpätkän, joka on kiinni puolipuristimen vivussa. Narusta voi vetää puolipuristimen päälle ja pitää se avoinna esim. seisomalla narun päällä. Kun puolipuristin on auki, saa kaksin käsin veivaamalla koneeseen niin paljon kierroksia, että sopivalla hetkellä päästämällä narusta lähtee kone käymään. Tosin lämpöä pitää olla riittävästi. Tuskin onnistuu nollakelillä.
Tällä keinolla onnistui käynnistys sillä toisella kerralla, kun Webasto toistamiseen tyhjensi akun. Tuosta viisastuneena siirryttiin sitten 2-akkujärjestelmään (josta nykyään paisunut jo 4-akkujärjestelmä ).

Olen myös henk. koht. ehdottomasti kahden akun kannalla. Tässä mun akkukombinaatiossa (45ah startti + 100ah hupi) oli ajatuksena se, että ensinnäkin 1GM ei tarvii ton kummempaa starttiakkua ja 100ah riittää todennäköisesti hyvin hupipuolelle. En halunnut hommata painosyistä kahta 100ah akkua. Ja kun veneessä oli jo se iso musta pääkytkin valmiina niin päätin kytkeä akut samalla tavalla kuten vanhat olivat. Ainoana erona on, että yhteisakkukapasiteetti nousi nyt.

Nyt voin startata 1. akulla (starttiakku), tai myös tarvittaessa molemmilla. Eli koneajossa laitetaan kytkin asentoon "Both" (silloin latautuu molemmat) ja sitten satamaan tultaessa käännetään hupiakulle asentoon 2. Tietysti tähän voisi hommata erotusreleen, mutta pääkytkin hoitaa nyt manuaalisesti saman asian.

Mutta kukin tablaa tyylillään. Nyt on muutes sitten CTEKin M200:kin asennettu Lataakos teillä akkulaturi molempia akkuja, vai vaan hupiakkua?

Äänestys:
Mittarit mastolle, vai luukkutallin päälle? Mitä sanotte?

Erno wrote: Äänestys:
Mittarit mastolle, vai luukkutallin päälle? Mitä sanotte?

Yksi ääni mastolle. Harald jo tuossa perustelikin miksi.

Yksi ääni mastolle. Katse on kuitenkin tellareissa "koko ajan", ja uudelleen fokusointi on pienintä mastolle. Pienimmällä vaivalla ja parhaammalla keskittymisellä voi siis seurata sekä lokia että tellareita.

Käytännössä voit pitää akkukytkimen asennossa 2 aina. Joskus kun tuntuu siltä käännät koneen käydessä asentoon both, mutta turhaa se on mielestäni vekslailla edes takaisin aina käynnistyksen ja sammutuksen yhteydessä. Tekee ehkä jopa hyvää hupiakulle starttailla sillä välillä ettei se opettele itselleen ainoastaan pienen virran antamista.

Meillä CTEK M200 on kytketty vaihtokytkimeen, eli se lataa niitä aktiivisia kytkettyjä akkuja oli kombinaatio sitten mikä vain.

Koitin kerran käynnistää vuokraveneen 1GM-ää veivillä. Apuakseli vääntyi mutta käyntiin se ei lähtenyt, liian timmi kone ehkä?

Erno wrote: Tein muutes pienen testin tuossa. Laitoin toisen pitelemään mittareita maston kohdilla ja itse istuuduin sitloodaan pinnamiehen paikalle tarkastelemaan saako niistä selvää. Vaikka mulla onkin hyvä näkö eikä rillejäkään ole, niin en kyllä rehellisesti saanut teksteistä ja lukemista selvää tirhuamatta niin kaukaa. Mietin vain että niitä kuitenkin vilkaistaan aina nopeasti eikä voi ruveta tihruamaan että mikäs se lukema onkaan.

Oliko niin Harald että sulla on NX2-sarjan mittarit omassa sielä mastolla? Nuo Tacktickit olis sinänsä helppo asentaa sinne, kun ei ole piuhavetoja laisinkaan... Se on kyllä tosi että genuan trimmaaja ja pianisti heiluvat aina siinä edessä. Ja yhtä tärkeänä pointtina on tietysti se, että mastolta mittarit näkee koko miehistö.

Tuo on toinen hyvä pointti. On mielestäni todella tärkeää että koko miehistö voi osallistua tasapuolisesti vauhdinpitoon.

Minulla on ne vanhat Nexus-mittarit. NX2-sarjassa olisi vielä hiukan isommat numerot. Minkäkokoiset ne on tacktickissä?

Oliko taustavalo päällä testissä? Oliko pimeää?

harald wrote:

Erno wrote: Tein muutes pienen testin tuossa. Laitoin toisen pitelemään mittareita maston kohdilla ja itse istuuduin sitloodaan pinnamiehen paikalle tarkastelemaan saako niistä selvää. Vaikka mulla onkin hyvä näkö eikä rillejäkään ole, niin en kyllä rehellisesti saanut teksteistä ja lukemista selvää tirhuamatta niin kaukaa. Mietin vain että niitä kuitenkin vilkaistaan aina nopeasti eikä voi ruveta tihruamaan että mikäs se lukema onkaan.

Oliko niin Harald että sulla on NX2-sarjan mittarit omassa sielä mastolla? Nuo Tacktickit olis sinänsä helppo asentaa sinne, kun ei ole piuhavetoja laisinkaan... Se on kyllä tosi että genuan trimmaaja ja pianisti heiluvat aina siinä edessä. Ja yhtä tärkeänä pointtina on tietysti se, että mastolta mittarit näkee koko miehistö.

Tuo on toinen hyvä pointti. On mielestäni todella tärkeää että koko miehistö voi osallistua tasapuolisesti vauhdinpitoon.

Ja kolmas hyvä pointti on se, että innokkaat gastit nojailee nappeihin ja saavat näyttöön mitä ihmeelimpiä asioita. Useamman kerran on ärräpäät lennelleet kun yht'äkkiä ollaan jossain kalibrointimoodissa... Yritä siinä sitten keskittyä ajamiseen kun pitää ensin muistella miten siitä palataan takaisin ja sitten vielä neuvoa miten se tehdään.

harald wrote:Minulla on ne vanhat Nexus-mittarit. NX2-sarjassa olisi vielä hiukan isommat numerot. Minkäkokoiset ne on tacktickissä?

Oliko taustavalo päällä testissä? Oliko pimeää?

Tacktickissä numerot kaiku/loki -yhteisnäytössä on 20mm ja tuulimittarin näytössä 14mm.

Taustavalo oli maximilla. Pitäisi vielä tehdä varmaan uusi testi, että laittaa loki/kaiku -anturin boksiin kiinni jos sais jotain oikeita lukemia näytölle.

Arttu wrote:Ja kolmas hyvä pointti on se, että innokkaat gastit nojailee nappeihin ja saavat näyttöön mitä ihmeelimpiä asioita. Useamman kerran on ärräpäät lennelleet kun yht'äkkiä ollaan jossain kalibrointimoodissa... Yritä siinä sitten keskittyä ajamiseen kun pitää ensin muistella miten siitä palataan takaisin ja sitten vielä neuvoa miten se tehdään.

Onneksi noissa Tacktickeissä on hyvät suojanupukat nappien ylä ja alapuolella joten ei pitäis helposti nojaamalla painella nappeja..

Lisää mielipiteitä mittareiden sijoituspaikaksi?

Joakim wrote:

harald wrote:Älä kuitenkaan pidä 45 Ah ja 100 Ah akkuja rinnan!

Ei ole mitään syytä olla laittamatta 45Ah ja 100Ah akkuja rinnan. Ihan hienosti ne yhdessä latautuvat ja purkautuvat kuten 145 Ah akku ja mitään eroa ei ole 2*72,5 Ah akkujen rinnankytkentään.

Sähköturvallisuuden Edistämiskeskuksen STEK:n julkaisemassa "Sähkö ja vene" -julkaisussa sivulla 10 otsikon "Kuinka monta akkua" alla kirjoitetaan seuraavasti:
"Käyttötarve voi olla 300 Ah. Silloin veneeseen voidaan asentaa 3 kpl 100Ah veneakkua tai 4kpl 75 Ah käynnistysakkua ja kytkeä ne rinnan. Rinnan kytkettävien akkujen pitää olla samanlaisia."... ..."Akut voivat vaurioittaa toinen toistaan. Käytännössä ei ole vaarallista kytkeä rinnan hiukan erilaisia akkuja, jos ne ovat koko ajan käytössä. Jos ne seisovat käyttämättä, saattavat ne piankin tuhoutua."

Tämä lie Haraldinkin pointti. En minäkään kytke rinnan erikokisia ja laatuisia akkuja, kun toimivuudesta on edes pienikin epävarmuus, kuten kyseisestä julkaisustakin voi päätellä.

Artsi wrote:

Joakim wrote:

harald wrote:Älä kuitenkaan pidä 45 Ah ja 100 Ah akkuja rinnan!

Ei ole mitään syytä olla laittamatta 45Ah ja 100Ah akkuja rinnan. Ihan hienosti ne yhdessä latautuvat ja purkautuvat kuten 145 Ah akku ja mitään eroa ei ole 2*72,5 Ah akkujen rinnankytkentään.

Sähköturvallisuuden Edistämiskeskuksen STEK:n julkaisemassa "Sähkö ja vene" -julkaisussa sivulla 10 otsikon "Kuinka monta akkua" alla kirjoitetaan seuraavasti:
"Käyttötarve voi olla 300 Ah. Silloin veneeseen voidaan asentaa 3 kpl 100Ah veneakkua tai 4kpl 75 Ah käynnistysakkua ja kytkeä ne rinnan. Rinnan kytkettävien akkujen pitää olla samanlaisia."... ..."Akut voivat vaurioittaa toinen toistaan. Käytännössä ei ole vaarallista kytkeä rinnan hiukan erilaisia akkuja, jos ne ovat koko ajan käytössä. Jos ne seisovat käyttämättä, saattavat ne piankin tuhoutua."

Tämä lie Haraldinkin pointti. En minäkään kytke rinnan erikokisia ja laatuisia akkuja, kun toimivuudesta on edes pienikin epävarmuus, kuten kyseisestä julkaisustakin voi päätellä.

Teollisia pattereita toimittavat tahot taas sanovat, että on käytännöllistä pitää rinnan kytketyt akun samanlaisina, mutta puhtaasti teknistä syytä tähän ei ole. Kts esim: http://www.cdtechno.com/pdf/ref/41_7952_0112.pdf

OK. Myönnettäköön, että teoriassa asia saattaa olla noinkin. Tosin esimerkissä todennäköisesti puhutaan kuitenkin kyseisen firman omasta tai edustamastaan tuotemerkistä, jolloin akkujen rakenteet ovat todennäköisesti kokolailla yhteneväisiä amperimäärästä riippumatta. Tavallisella pulliaisella tulee helposti sellainen käsitys, että peräkkäin voi pistellä lähes mitä tahansa akkuja, joka ei ymmärtääkseni ole mahdollista ilman, että akusto kärsii kokonaisuudessaan.
Kovaa vääntöä noista kytkennöistä joka tapauksessa netissä käydään!
Ohessa pari linkkiä (osa sisäkkäisiä):

http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=619.0
http://www.reuk.co.uk/Interconnecting-B ... y-Bank.htm
http://www.smartgauge.co.uk/batt_con.html

Artikkeleista voisi päätellä, että jos on pakko kytkeä eriampeerisia akkuja rinnan, niin lataus- ja käyttökytkennät tulisivat suurempiampeerituntisen akun napoihin, jolloin suurimmat kuormitukset kohdistuisivat siihen. Jos taas akut ovat tasasuuria, tulisi kytkennät tehdä niin, että plussan lähdöt eri akkuun, kuin miinuslähdöt . Korjatkaa, jos olen käsittänyt väärin.