Tervehdys,

kuka osaisi kertoa polarikäyristä? Ensinnäkin kiinnostaisi tietää mitä ne ovat ja toiseksi miten käyttää hyväksi nopeuden optimoinnissa?

Löytyisikö aiheesta joku hyvä URL?

Kiitos jo etukäteen...

--

t. Jukka

Polarit kuvaavat veneen teoreettistä suorituskykyä eri tuulikulmilla ja -nopeuksissa.
Niistä voi tarkistaa että purjehtii veneen kyvyn mukaisesti.
Noin käytännössä olemme käyttäneet yhden veneen IMS-kirjan arvoja
ja niistä vielä (kryssillä) vain nopeus. Eli meillä on teipinpala missä on
eri tuulinopeuksilla nopeus mihin pitää pyrkiä, jos mennään liian
hitaasti tavoitenopeuteen nähden niin pitää ajaa hiukan alemmas, ja
ylemmäs jo mennään liian kovaa. Ja käänteisesti lenssillä.

Tarkistukseen ei ensin tarvita kuin loki ja windex. Kun asiaan uppoaa
enemmän kaipaa mahdollisesti tuulimittaria mistä näkee kulmat
tarkemmin. Ai niin, tuulen nopeus on vaikea arvioida ilman tuota tuuli-
mittaria. Kun vielä FE83:en kryssinopeudet nousevat todella nopeasti
välillä 3-5m/s on mittari välttämätön.

WB-sails Mikko Brummer on koostanut Vauhtiseminaari materiaalin
jota on jaettu WB-news lehdykän mukaan ilmaiseksi. Olemme Mikolta
saaneet luvan julkaista tämä materiaali täällä joten nopeasti lukemaan
asiasta enemmän;

http://www.fe83.org/docs/purjehtiminen/vauhtiseminaari/

ja sieltä osio Mittarit ja elektroniikka:

http://www.fe83.org/docs/purjehtiminen/ ... /VSmit.pdf

Nämä polareitten mukaan purjehtimiset ovat tärkeitä jos purjehtii
jotain handicap-sääntöä (ims, lys jne) ja vastustajista ei saa vihiä miten
purjehtii. Jos purjehtii yksityyppiä, kuten mekin joskus toivottavasti,
näkee suoraan naapuriveneestä miten mennään. Tämän takia näette
joskus h-veneilijöitä, albin expressionistejä ym jotka virnuilevat
siitä ettei voi purjehtia nenä kiinni mittareissa vaan pitää luottaa
johonkin maagiseen perstuntumaan.

Tämä on tätä päivää purjehduksessa kai sitten. Ja kai sitä pers-
tuntumaa tulee sitten kun ensin pääsee oikealle planeetalle
nopeuksissa ja oppii tuntemaan miten vene menee kun se meneen
polareitten mukaan.

Thanks, nyt ei muuta kuin lukemaan....

--

t. Jukka

Tulosta tuosta aika tarkat polarit ja teippaa vaikka istuinkaukaloon.

http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... E83targets

Jos sinulla olisi siis FE83:nen

Nuo eivät ole IMS-ohjelmalla laskettu vaan Mikko Brummerin WB-sails jollain
VPP-ohjelmalla, joka näyttää olevan lähempänä totuutta. IMS on "tunnetusti
aika pessimistinen" kuten Mikko sen sanoi.

No, jos laskee vastaavan jostain IMS-serfitifkaatista ja purjehtii niihin niin hyvä
niin. Oliko se Partinen joka sanoi että ellei pääse polareihin niin ei ole palkinto-
sijoille asiaa. Tylyä mutta totta.

Näyttää nyt siltä että me päästään nopeudessa noihin Mikon polareihin ainakin
6-8m/s kryssillä sekä lenssillä helposti. Tuulimittarin tarkkuudesta ei ole tietoa
joten aivan varmoja ei voida olla (mahd sponsoreille tiedoksi: uusi tuulianturi
on listalla ) Vene kulkee tuon verran mutta aste tai pari puuttu.
Apparenttikulma 22° ei ehkä sittenkään ole niin mahdoton...

Heikommissa tuulissa ajamme noin 30° apparenttikulmilla. Jos trimmaamme
niin että päästäisiin korkeammalle niin vauhti pikkuhiljaa hiipuu. Tähän ei
olla vielä löydetty lääkettä, liian löysä puomiliikki saattaa olla syynä mutta
kun kisoja kevyessä tuulessa ei olla purjehdittu vielä tänä vuonna niin on
paha mennä sanomaan..

Mutta kuitenkin.. 22° AWA, ehkä se onkin kova tavoite ...

Ilmeni muuten jälkeenpäin että em 22° apparenttikulma sisältää sorron.
Tuulimittarihan unohtaa sorron joten tuohon pitää lisätä 3-5° sortoa
jotta saadaan mittarilukema. Näinollen pitäisi apparenttikulman olla
aina luokkaa 25-27° FE:llä kryssittäessä.

Kts myös:
http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... otta_polar

"Eli meillä on teipinpala missä on
eri tuulinopeuksilla nopeus mihin pitää pyrkiä, jos mennään liian
hitaasti tavoitenopeuteen nähden niin pitää ajaa hiukan alemmas, ja
ylemmäs jo mennään liian kovaa. Ja käänteisesti lenssillä. "

No ei kai liian kovaa voi mennä?

Voi kryssillä ajaa liian kovaa. Silloin ajetaan liian alas ja nopeus tuuleen
ei ole optimaalinen.

Asiaan liittyen, kuinka suuri on FE:n genua 1:n skuuttikulma?

-Juhani

Brummerin mukaan skuuttikulma on siinä 14° paikkeilla.

Tuossa on H-vene.net:in keskustelu jossa vertaan myös H-veneen ja
FEneen polareita

Kuvat:

H-vene palstalle pitää ilmeisesti rekisteröityä? En jaksa, joten kirjoitan tänne.

Edelleen vaikuttaa Mikon laskemat nopeudet hiukan optimistisilta. 4,4 kn kryssi-VMG on kova arvo, johon ORCin mukaan ei aivan pääse FE:lläkään ja H-veneen pitäisi jäädä aina alle 4,1:n.

Kryssivauhdiksi muutettuna H-veneen optimikryssivauhti pitäisi ORCi:n mukaan olla 5,2 kn kun tuulta on vähintään 14 kn ja vähemmän alle sen. ORCi tietysti olettaa (avomeri) aallokkoa, joten sileämmässä vedessä mennään hiukan kovempaa, tuskin kuitenkaan koskaan yli 5,5 kn. Enpä ainakaan ole törmännyt H-veneeseen, joka pysyisi kryssillä Tempon kyydissä ja mulla kryssivauhti on tyypillisesti 5,5-5,8 kn.

ORCin mukaan kryssillä H ja FE ovat hyvin tarkasti yhtä nopeita 6-10 kn tuulessa, jonka yläpuolella FE nopeutuu tasaisesti ollen 7 % nopeampi 20 kn tuulessa. Avotuulilla H on hiukan nopeampi 6-10 kn tuulessa, mutta 14+ kn tuulella FE on jo kaikilla tuuliensuunnilla nopeampi.

Joakim

Seuraava kuvaaja:



Tuossa on siis karkeasti otettu IMS/ORCi mittakirjoista VMG-luvut eri tuulen-
nopeuksilla, ja jaettua VMG-arvot LYS-luvuilla. Näin on saatu karkeasti ja
karrikoidusti veneitten kryssierot "ilman tasoitusta". Tai toisin sanoen,
nopeitten veneitten vmg on hidastettu ja hitaitten nopeutettu jotta VMG-
käyrät on saatu samalle tasolle.

edit: Tehty uudestaan vuoden ORCi 2008 luvuilla. Parani huomattavasti käyrät.
Nyt mukana myös H-vene ORCi arvot!

Tein äsken käppyrät ORC VPP-ohjelman suorituskykyjen mukaan,
mukana siis FE83, H-vene, Albin Express, Finngulf 28E sekä X-79. Valitsin
nyt Windward-Leeward tasoitukset (upwind ja downvind VMG keskiarvo)
sekä myös sitten nk. circular random tasoitusten mukaan (lähinnä LYS:iä).

Tuo "LYS-reduced" tarkoittaa sitä, että VMG-arvot on jaettu LYS-luvulla.
Tämä sen takia että pyrin saamaan näkyviin eri veneitten suorituskyky-
erot WHC-kisoissa, en niinkään suorassa ajassa. No, FE83 ja H-vene on
samalla LYS:illä niin tuo käppyrä toimii suoraan näitten välillä myös.





Ainakin noista näkee että ORC:n mukaan FE83 nopeutuu enemmän muihin verrattuna jos tuulen nopeus nousee. Tämän ei pitäisi tulla
mitenkään yllätyksenä kellekkään.

Ja tuossa vielä vertauksena MB:n ennusteet ja ORC ennusteet ylämäen
VMG:ssä samalla käppyrällä:

Mielestäni kryssillä olosuhteet menevät ristiin kuten MB ennustaa, mutta
VMG-nopeudet nousevat vähän enemmän kuten ORC ennustaa. Mutta kuten
näimme aikaisemmin MB:n ennusteista, pieni aaltomallin muutos heittää
laskennat aivan häräpyllyä. Tuo aaltomalli on erittäin vaikea toteuttaa, ja
vaikuttaa erittäin paljon.

Sitäpaitsi että aaltomalli vaikuttaa teoreettiseen ennusteeseen paljon, sen
vaihteluvaikutukset ovat vielä suuremmat käytännössä aallokko-ajossa!

"oikeissa" kisaveneissä on sitten vielä polari-taulukot erikseen eri aalto-
olosuhteille, eli sen lisäksi että on arvot eri tuulennopeuksille, on vielä
erikseen taulukko eri aaltoolosuhteille. Jos oikein viilataan pitäisi
kompensoida polareita lämpötilan mukaan (ainakin meille marraskuun
purjehtijoille ).

Nyt on sitten uusi mittakirja väännetty cheat-sheet muotoon. Tämä siis LYS ja FE83-luokkasäännön maksimi isopurjeella.

Noin 30s/mi on Charlotta nopeampi 6 kn kryssillä, vrt. vuoden 2006 mittakirjaan. Kryssikulmat näyttävät todenmukaisemmalta, mutta 8kn lenssillä pitäisi leikata 10° enemmän, mikä ei tunnu (ainakaan OD-radalla) oikealta.

Sinänsä jiippikulmat 150(6kn), 150(8kn), 160(10kn) ja noin 170 12kn tuulesta ylöspäin vaikuttavat muuten järkeenkäyviltä.


Nyt pitäisi vielä muistaa tehdä noista tuollainen NX2-racesoftan polaaritiedosto niin saataisiin uudet polarit päivitettyä mittaristoon, ja mastolta näkisi kulkeeko vähän todenmukaisemmin. Nykyiset on kyllä vähän helppoja.