Moi kaikki!

Hommasin tänä keväänä ensimmäisen purjeveneeni. Kulkupeliksi valikoitui FE 74 vuodelta '84.

Muutama kysymys on herännyt tässä kevään purjehduksien aikana:

1. Miten tuo genaakkeri tulisi viritellä tankoon? Me testailtiin eilen kaverin kanssa ajella sillä samaan tapaan kuin spinnulla (ilman puomia), eli fallilla ylös ja molemmat alakulmat kiinni veneen takakulmiin. Tuntui että pussi on hieman liian pieni tuohon tyyliin ja internettiä selaillessani tulinkin siihen tulokseen, että se pitäisi viritellä enemmänkin samaan tyyliin kuin Genua, eli yksi kulma kiinni kokkaan ja toista skuutataan puolelta toiselle.. onko näin?

2. Mistä löytäisin veneeseen sopivien purjeiden oikeat koot? Mukana tuli pelkästään:
- Isopurje
- Itseskuuttaava fokka
- Myrskyfokka
- Genaakkeri

tekisi mieli hommata vielä genua, koska kaverin Ohlsen 22:ssa sillä oli hauska purjehtia!

Ajattelin ensin hommata käytetyn genuan ja ehkä sitten joskus pistää rätit uusiksi, kun taidot hioutuu sille tasolle, että vehkeet rajoittaa vauhtia taitojen sijasta

3. Onkohan kukaan rakennellut tällaiseen FE 74:een ns. "keulalankkua" tai mikä sen nimi ikinä onkaan, jotain tähän tyyliin:

Hei,

ensimmäisen kysymyksen kohdalla olet oikeilla jäljillä kiinnityksen suhteen. Joku, jolla on ko. purje varmaan täydentää tätä kohtaa.

Toiseen kysymykseen saa jonkinlaista vinkkiä alkuperäisestä esitteestä: http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... brochyr2o3.

74/741:een on käsitykseni mukaan asennettu 83:n riki ja siten purjeiden mittoja voi vilkuilla vaikka Charlotan dokumenteista. Charassa olemme käyttäneet muutamia vanhoja 83:sten purjeita, jotka ovat sopineet suoraan ilman muutoksia. Tässäkin kohtaa vinkkejä saadaan varmasti lisää kisaajilta.

t. Raimo

rpuustin wrote:...74/741:een on käsitykseni mukaan asennettu 83:n riki ja siten purjeiden mittoja voi vilkuilla vaikka Charlotan dokumenteista. Charassa olemme käyttäneet muutamia vanhoja 83:sten purjeita, jotka ovat sopineet suoraan ilman muutoksia.... t. Raimo

Tervehdys

Minulle on jäänyt sellainen käsitys, että Fe74 masto olisi lyhyempi kuin Fe741:sen. Fe741 masto mielikuvani mukaan olisi sama "keppi" kuin Fe83:ssa. Ainoastaan keulakolmion kanta on 741:ssä lyhyempi (venekin on lyhyempi) kuin 83:ssa. Näin isopurjeksi voi 741:seen hankkia käytetyn 83:sen purjeen, mutta noista keulapurjeista ja niiden sopivuudesta en osaa mennä sanomaan. Korjatkaa jos olen väärässä.

Rikimitat pitäisi löytyä LYS tietokannasta

Tere!

Joo, FE 74:ssä on vain 10m masto ja vasta päivitetystä FE 741:stä löytyy se FE 83:n rigi.

Testailin eilen illalla tuota Genaakkeria, mutta jotenkin en saanut sitä pelaamaan ihan niin kuin halusin.. Tuuliolosuhteet olivat kyllä aivan p*eestä myöskin, koska käytännössä tuulta ei ollut Helsingin edustalla

Täytyy jatkaa hajoittelua, jos se oikea rigaustapa sieltä löytyisi..

Kiitokset esitteestä!

Tarkoitatko LYS-tietokannalla *tätä* sivustoa?

Masa wrote:...Tarkoitatko LYS-tietokannalla *tätä* sivustoa?

Tervehdys

Juuri tuota listausta tarkoitin. Klikkaamalla kunkin veneen nimeä aukeaa ikkuna, josta löytyy veneen tiedot, eli Finlys venekortti.

Genaakkerin käytöstä (perustuen kokemukseen Elan 33:n genaakkerista ja yhden 40-ft vanhan kisapulkan code zerosta, eli sovella tarpeen mukaan): Tulee juurikin noin kuin pohdit, eli yksi nurkka keulaan, yksi mastoon spinnun nostimeen ja yksi lentää vapaana josta skuutti takanurkan plokin kautta vinssille. Lienee ehkä kätevintä laittaa varvaslistaan toinenkin ploki vähän edemmä ohjaamaan takaplokilta tulevaa köyttä ja vetää kattovinssille (vrt. Haraldin spinnuviritys, joka on kopioitu ainakin Electripiin suht suoraan koska on niin hyvä, varmaan muillekin), niin vaihto genoaan on sujuvampi, mutta toimii kyllä ilmankin. Barbereita tuo ei juurikaan tarvitse. Skuutteja tarvii 2kpl, eli kummallekin puolelle venettä, tarvii siis olla huomattavan pitkät, luokkaa 2*vene vähintään, vähän ylikin mielellään, 20m alkaa oleen hyvä varmaan tuossa.

Tuo keulaan tuleva nurkka on kätevintä tehdä siten että laittaa plokin niin keulaan kuin voi, jos tuollainen ankannokka / keulajatke on tarjolla niin hyvä, jos laittaa metrin sisäänvedettävän pukspröötin niin aina parempi, mutta toimii kyllä suoraan keulassakin. Testivirityksenä voi laittaa köyden vaikka klyysin läpi ja sitoa toisen pään keulan knaapille. Pitkäaikaisempana joku ploki keulassa on suht pakollinen ja suosittelen narun vetämistä sitloodaan asti, niin voi säätää tuotakin tarpeen mukaan, tosin ilman säätöäkin pärjää kyllä kun oppii arvioimaan sopivan pituuden, ja kyllähän tuota keulassakin käy säätämässä tarvittaessa.

Tuohon etukulman köyteen on kätevä laittaa spinnuhaka päähän, jolloin purjeen lasku on äärihelppoa (tää painavammassa veneessä, Elanissa saa jotenkuten muutenkin, 40-ft IOR-raaserissa alkoi olla ihan ehdoton, 74 lienee senverran kevyt että tuon saa alas ihan miten vain). Tuon kanssa lasku toimii siten että ensin keulapurje esiin peittämään, sitten lasku hetkeksi suht myötäiselle, laukaistaan keulan haka jolloin genaakker siirtyy veneen sivulle lipuksi, ja sitten kahmitaan skuutista lippu sisään. Toimii lähes kelistä riippumatta, eikä tarvi hirveästi voimaa, taitoa tai ajoitusta että onnistuu, eli sikäli suositeltava tapa. Muitakin hyviä varmasti on. Etukautta lasku vaatii joko suht myötäisen kurssin, kevyen kelin, tai osaamista, suosittelen ainakin matkakäytössä sivulta laskua.

Nosto kuten spinnulla, eli hinataan ylös keulapurjeen suojissa, jonka jälkeen genoa kuikkaan ja trimmataan ajoon. Trimmaus jotakuinkin kuten spinnussa, eli skuutista löysää kunnes etuliikki hiukan käpertää ylhäältä ja siitä pieni kiristys. Laiska matkatrimmi puoli metriä sisään tästä.

Jiippi toimii aikalailla niin että rauhallinen kääntö, myötäisen kohdalla vanha skuutti auki ja sit kahmitaan uudesta kuin karhu mustikoita, tuota on metritolkulla ja yleensä nopeus vähentää sitä aikaa jonka genaakkeri ehtii yrittää rullautua etustaagiin.

Jiippaamisen kanssa on vähän kahta filosofiaa, jos skuutit vie ulkokautta (ihan kaiken ulkoa, genaakkerin etupuolelta) niin jiippi on rauhallinen ja helppo eikä voi juuri mennä pieleen, mutta toisaalta löysä skuutti menee helposti veneen alle josta seuraa hässäkkää. Toisaalta sisäkautta (löysä skuutti kulkee genaakkerin ja keulastaagin välistä) jiipaten skuutti ei mene veneen alle, mutta toisaalta jiippi vaatii joko tarkkaa ajoa tai nopeita käsiä tai tuuria jotta genaakkeri ei tee rintsikoita tai sotke etustaagiin. Tää riippuu myös rikauksesta ja tuulesta, jos on pitkä puksprööti ja/tai oikein kevyt keli niin suosii sisäkautta jiippejä, jos alanurkka on kiinni ihan keulassa ja/tai tuulee kovaa niin ulkokautta lienee paras. Tää selviää vähän kokeilemalla mikä toimii omassa paatissa parhaiten.

Genaakker on kyl varsin kiva kangaspala, kannattaapi siis ottaa käyttöön Plattikseen ainakaan tuolla meiän versiolla ei pääse, jotkut J:t joissa on metritolkulla pukspröötiä tuomassa tuota ison suojista pois ja härskin iso purje on eri juttu. Rajakulma pyörii suuruusluokassa 150 AWA kohdilla, ihan siksi ettei tuo vain pysy ilmassa kunnolla jos ajaa liian alas. Ylös menee aika hyvin, etenkin kun kiristää hiukan etuliikkiä, vastaavasti ihan plattiksella voi antaa alanurkkaan hiukan löysää, mutta tuo alanurkka on lähinnä hienosäätö ja siihen tarvii koskea harvoin. Plattikseen tarttis spinnun, muuten toi on varsin jees

Tosta keulalankusta viel, Elanissa tuli mukana edellisen omistajan itte pimeässä ämpäri päässä tekemä tekele joka kesti alle kaks kautta ja heitettiin huitsiin kun ei pysyny koossa (ei kestäny broutsirajan hakemista genaakkerilla vaan osoitti senjälkeen 90 asteen kulmassa sivulle...), niin hommattiin siihen sitten Båtsystemsin pienin ankannokka. Toi on 10m pitkään ja hiukan läskiin veneeseen vähän pienenlainen, mutta järkeiltiin sillon että toi on helpompi kun se ei niinkään kalasta laituritolppia rantautumisharjotteissa kuten pitempi tekis, ja tarjoo kuitenkin tarpeeks askelmaa et keulasta voi kulkea + kiinnityspisteen genaakkerille. Tukeva kapine ja on toiminu hyvin. Mittaile vähän miten toi istuis FE74:ään, vois olla aika passeli jollei oo niin iso että näyttää hölmöltä. Båtsystemsillä tais olla jossain kuvasivu jossa oli noita istutettuna eri veneisiin, sieltä voi etsiä mallia. Taisko tuosta köyhtyä noin 300-400e ja asentamiseen meni iltapäivä, eli ei kovin paha rasti. Pultataan suoraan kyljen läpi, eli suht suoraviivaista kunhan mitat osuu niin et kaikki pultit tulee ankkurboksiin keulaan. Noita on parilla muulla valmistajalla kanssa, ja aina voi toki käyä tilaamassa myös customina taivutellun, me laitettiin toi lähinnä siksi et oli keväällä hyllyssä ja vaikutti asialliselta. Ainakin toistaseks kestäny oikein hyvin, eikä oo merkkejä siitä et olis ongelmia tulossa.

VVille wrote:Genaakkerin käytöstä...

Kiitos genaakkerin käytön online-alkeiskurssista! Tämä tuli tarpeeseen.

Kiitos älyttömästi vastaajille!

Kokeilin tuota genaakkeria viimeviikolla, mutta ainakin näillä nykyvermeillä (ei keulapuomia tai ankannokkaa -ainakaan vielä-, eikä myöskään takaplokeja) niin vähän liikaa se meni kikkelin venyttelyksi..
Milloin oli genaakkeri kiinni etuharuksessa ja milloin mitäkin. Kunnon vetoa en tuohon rättiin saanut oikein millään, mutta parhaiten se toimi spinnutyyliin viritettynä (molemmista alakulmista skuuttinarut kattoplokien kautta vinsseille. Tosin ilman spinnupuomia, kun moista ei ole).. Vaatii siis harjoittelua!

Mulla ei tosiaan tällähetkellä ole takaplokeja, joten suhautin sen kiinni tuon keulan genua-kiskojen plokin kautta (genuaa ei tullut veneen mukana, jos jollain olisi moinen myydä halvalla, niin otappa yhteyttä ).

Edessä Genaakkeri oli kiinni n. 40cm pitkällä köydenpätkällä samassa spinnuhaassa fokan kanssa (fokka laskettuna tietenkin).. Jotenkin se paikka vaan ei tunnu luontevalta tuolle purjeelle.

Täytyy vielä kokeilla vetää noi skuutit koko paketin etupuolelta, josko se helpottaisi purjeen kanssa säätämistä ja myös tuota ankannokkaa täytyy katsella, kiitos vinkistä!

======================================

Sitten muutama lisäkysymys:

1. Onko noilla taittuvalapaisilla / kiinteälapaisilla potkureilla sellaista eroa, että sen huomaisi käytännössä?

2. Kun teen veneeseen pulttauksia, niin riittääkö, että pursotan sikaflexiä reikiin ja prikkojen/tukilevyjen alle, vai pitääkö lasikuitu myös suojata jotenkin reiän sisältä?

3. Mikä olisi paras keino korjata "korkanneet" saranaruuvin reiät sellaisessa kohdassa, johon ei läpipulttia ole mahdollista laittaa (paapuurin puoleinen istuinluukku)?

4. Mikä olisi paras tapa korjata kanteen tullut iskemä, joka yltää suojapinnan läpi lasikuituun asti?

1. ON!

2. Riippuu siitä kuinka lähellä vesirajaa ollaan. Sanoisin että partaan tasalla, ja korkeammalla tuo PU-massa suojaa lasikuitukin riittävästi. Kunhan sitä on ns. riittävästi.

3. Epoksiliimaan reikään, ja ruuvi perään. Tämä on hyvä tapa myös siinä tapauksessa että ruuvataan uuteen reikään itsekierteyttyviä ruuveja sillä lasikuitu halkeaa aina enemmän tai vähemmän kun siihen vedetään ruuveja.

4. Korjaa suojapinta gelcoatilla tai topcoatilla.

1. Joo, näin mä vähän arvelinkin..
Täytyy testata kaverin purkkarissa perämoottorilla, paljonko hänellä tippuu vauhti kone vedessä/ilmassa ja jos ero on riittävä, niin pitänee sitten harkita tuollaisen taittuvalapaisen hommaamista..
Saakohan noihin Volvo Pentan perävetolaitteisiin (onko toi nyt sitten S50 ?) mistään taittuvalapaisia edes suhteellisen edulliseen hintaan?
Tietääkö kukaan, käykö S 120 vetolaitteessa ollut potkuri tuohon S 50 akseliin?

Tällähetkellä mulla on kiinteä 2-lapainen ja olen yleensä purjehtinut vaihde vapaalla, jotta vastusta olisi mahdollisimman vähän. En ole mainittavaa eroa huomannut vaihde päällä vs. vapaalla tyyliin.

2. Ajattelin tuota ankannokan kiinnitystä, eli vesirajaan asti ei mennä. Tulee kyllä todennäköisesti muitakin kiinnityksitä tehtyä, kuten esim. uuden kaiun+lokin asennnus istuinkaukalon seinään yms.. Siliconia en haluaisi sutia yhtään mihinkään. Homehtuu vain ja sotkee pinnat.

Pitänee konsultoida sikaflexin myyntihenkilöstöä, että mikä olisi heidän mielestään paras lieju tuohon hommaan.

3. Epoksia mietin itsekin, mutta ajattelin vielä varmistaa ennen kuin lähden tuhraamaan sen kanssa. Eli ei muuta kuin motonetistä Bisonia ja ruuveja kiinnittämään.

4. Saako noita sävytettynä? Toi on kuitenkin '84 valmistettu vene, eli "valkoinen" ei ole enää aivan niin valkoista, kuin se joskus on ollut
Voisin melkein ottaa kuvan tuosta vauriosta, kun seuraavan kerran veneelle menen, jos joltain saisi tarkemmat ohjeet.

Masa wrote:Moi kaikki!

3. Onkohan kukaan rakennellut tällaiseen FE 74:een ns. "keulalankkua" tai mikä sen nimi ikinä onkaan, jotain tähän tyyliin:

Erikoinen sattuma, itsekin mietin vastaavaa projektia joku päivä sitten. Eihän tuo varmasti mitenkään mahdoton olisi laittaa.