Emäsalon Lenkki 2004 kisaraportti

[harald]

Terve kaikki sanoo vieläkin toipuva Harald

Aukaise kuvat kisasta viereiseen ikkunaan
http://www.fe83.org/gallery/view_album. ... e=album116

Avaa kartta http://kartta.nls.fi/ (rekisteröinti ilmainen)

Lataa kilpailuesite jossa myös kartta http://www.htps.info/emasalo/HTPSemasalo_2004.pdf

Viikonlopulla purjehdittiin Emäsalon Lenkki, ja mukana oli iloikseni
kolme FE83:ta, Charlotta, Hennuli ja Nereida. Neljäskin oli listassa mutta
vene ei ollut mikään FE83:nen vaan joku ihan muu, taitaa olla B31-nen.

Perjantaina valmisteltiin venettä kolmeen asti aamulla. Lauantaina homma
jatkoi kuumeisesti puoli kolmeen asti jolloin oli pakko lähteä
koivusaaresta siinä kunnossa kun vene oli.

Pyysaareen saavuttiin joskus neljän aikaan, juuri sopivasti illallista varten
pyysaaren mukavassa ravintolassa. Palapaisti oli ainakin tarpeen!

Tuulta oli siis luvattu 8m/s WSW tai jotain siihen suuntaan. Ja hahhaah..
Tämä on jo jonkinlainen kirous koska juuri ennen starttia tuuli
kääntyili 90° edestakaisin ja oli melken tyyntä. Pikku puuskia luoteesta
ja LYS1 startissa veneet roikkui siinä viivalla jonkin aikaa.

Oma startti meni kohtuullisesti vaikkakin hiukan myöhässä 15s oltiin.
Meillä ajatuksena lähtö keskeltä koska "venepuoli" oli ns pusikossa
ja näytti hiukan tuulittomalta. Lippupuolella olisi taas tullut jyrätyksi.

Startin jälkeen lähdimmen ajamaan hiukan korkeampaa kurssia
saadaksemme paremman tuulen, vapauden muista veneistä sekä
paremman leikkauskulman spinnuajoa varten kustaan miekkaan.
Tämä onnistui aika hyvin ja vene tuntui jollakin tavalla liukuvan viime
vuotista paremmin, olisi hionnalla ollut merkitystä?

Nostimme eturivissä, muiden luun puolelta, spinnun startin ekana ja
lähdimme ajamaan kustaan miekkaan. Tässä vaiheessa taakse jäivät
kaikki meidän startista, hyvä kun pysyin pöksyissäni! Edessä siinti
kustaan miekassa LYS2:en veneet muutaman sadan metrin päässä.

Santahaminan jälkeen ajoimme suoraan seuraavalle merkille ja Aquila
(viime vuoden voittaja, H-star 1.10 LYS) roikkui pari sataa metriä
meidän leen perän puolella. Aquila näytti pysyvän siinä, tai otti tosi
hitaasti meidät kiinni.

Sovimme keskustelun jälkeen ajavamme ns "ulkokautta", ainakin
näennäisesti mutta sitten leikkavamme luotojen välistä kuivan hevosen
p-puolelle. Perustelut olivat kyllä hyvät ja pitäisi pysyä suunnitelmissaan
mutta siinä vaiheessa kun koko fleetti lähtee väylää pitkin pitäisi
kellojen soida.

No, edessä ollut Albin Express (10 min meitä edellä lähtenyt) saatiin
kuitenkin lähemmäs mutta tullessamme kuivan hevosen päälle
Aquila oli jo vieressä tai hiukan ohi muiden H-starien kanssa.

Näin ajettiin sipoon selälle, Express ja pari-kolme H-staria aivan meidän
edessä nostattamassa toisiaan ja kohta ohi ajoi Sans Rival, tämän
vuoden voittaja meidän luokassa. Niiden vauhti oli niin paljon meitä
parempi (Mosquito 88, 1.10 LYS ja paljon nopeampi lenssillä) ettemme
pystyneet niitä pitämään hollilla. Olisi ehkä pitänyt muistaa viime
vuoden Helsinki-Tallinnan 13s tappion niille ja vahtia niitä paremmin.

Nyt annettiin ehkä hiukan liian helposti niille tilaa ajaa meidän leen
puolelta puhki, olisiko tulosten valossa ollut parempi ajaa niitten
päälle aggressivisemmin ja pitää heidät vieressä muutaman minuutin
pidempään? Ei ehkä olisi pystytty siihen kuitenkaan, nopeusero
oli kuitenkin aika selvä.

Kaunissaaren p-puolella tuli sitten toinen FE83 vastustaja s/y Nereida
3*Laxmanien ohjaksissa silminnähtävästi kiinni. Taitaa olla niin että
tuollainen Scandicap spinnu on sittenkin se "oikea" spinnu tuolle
veneelle koska lenssillä näytti vene kulkevan ihan mallikkaasti kun
se meillä tuntui hiukan tuskalliselta kun tosituuli laskee alle 4m/s.
Tuollaista nopeuseroa ei voi selittää trimmien eroilla, toivotaan ainakin
niin ettei meidän trimmi ole niin hukassa

No, Onaksen portin kohdalla leikkailtiin sitten ristiin rastiin Nereidan
kanssa Nereidan ottaessa hiukan kaulaa ajossa mutta me neljällä
hengellä saatiin kaulaa hiukan kiinni jiipeissä. Kai (?)...

Edessä leen puolella väylän p-puolella Sans Rival ajeli leikkareita
mukaan myös.

Tultiin Onaksen portista ja Nereida näytti leikkaavan hiukan liikaa
kaakkoon kun me saimme ajaa alempaa polarikulmaa seuraavalle
merkille. Merkin kohdalla Nereida leikkasi toisella halssilla meidän
eteen ja ohjasimme hiukan niiden tuulen puolelle.

Tästä seurasi ihan mielenkiintoista spinnukisailua. Siis ihan oikeaa
kilpailua siinä mielessä että veneitten väli laskettiin veneenmittojen
murtoosissa pitkään. Näistä lisää ja juttujen jatkoja kahvin jälkeen.

[harald]

Ajoimme siis Nereidan peräpuolella, hiukan nostaen niiden tuuleen
ja välillä laskien niin ettemme ohi menisi koska Onaksen jälkeisten
luotojen eteläpuolella on kivi josta varoitetaan ordereissa. Suunnitelma
oli odottaa että tulee auringonlasku jotta kilpasäännöt lakkaisivat
olemassa voimassa eikä haluttu nostaa kiville. Annoimme siis Nereidan
ajavan edessä ja ajoimme aivan vanavedessä, väliä ehkä pari metriä
varttitunnin verran. Jos edessä olisi kolahtanut olisimme tehneet rip-rap
jiipin siihen paikkaan, olisi miehistö ja purjeet valmiit siihen tai ei

Hyvä ettei Sami muistanut tuota vasaralla-kölipultteihin kikkaa josta
mainittiin vuosikokouksessa

Viimeisen luodon kohdalla kun navigaattorin mielestä oli turvallista ajaa
luun puolelle ja kellon ollessa jo meriteiden sääntöjen puolella ajoimme
sitten Nereidan luun puolelle pitämässä niitä. Näin ajettiin sitten rinta
rinnan Haxalön kaakkoispuolelta ohi. Nereida pääsi loppuvaiheessa
sitten alabanaanilla ohi ja olivat alle 50m meidän edessä Haxalön
viitalle tultaessa. Takaa taisi tulla Inferno 29 tjms joka hanakasti
yritti ohi luun puolelta sisäpaikalle. Näiltä sakkasi kuitenkin spinnu ja
Nereidalla meni lasku miehistönpulasta(ko?) johtuen hiukan pipariksi
ja saimme sittenkin sisäpaikan ja pääsimme nostamaan jennyä
merkillä näiden kahden veneen edessä.

Nyt pääsimme ajamaan hiukan vastaista Emäsalon pohjoiskärkeä kohti
pimenevässä illassa. Tällä tuulikulmalla Nereida näytti jäävän tai
ainakin pysyvän tuon 100m meidän takana. Navgointi tässä vaiheessa
oli aika helppoa kun edessä oli paljon veneitä (H-starit todnäk) joiden
perävalot auttoivat valitsemaan oikeita välejä.

Emäsalon pohjoiskärjen viitalle tultiin sitten ja tehtiin venda 00:26
muistaakseni. Soitin Hennulin Pasille ja he taisivat silloin nähdä meidän
vendan eli olivat muutama sata metriä takana. Ohi oli tullut joku isompi
vene jonka runkoviiva teki siitä pimeässä Nereidan näköinen mutta
onneksi tämä ei ollut Nereida vaan joku muu, isompi vene.

Näin ajettiin parilla hakilla Emäsalon sillan alta kohti keppihelvettiä
Svartbäckfjärdenin p-puolella. Edessä ajoivat edelleen H-starit
Sköldvikiä kohti ja toiset styyralla etelään. Nyt alkoi se aika skabasta
jolloin pitää olla tarkkana. Pimeässä voi tehdä yllättävän paljon eroja
kun ei näe purjeita kunnolla eikä olla välttämättä niin pirteitäkään.

Purjeet trimmiin (jonkinlaiseen ainakin) ja polareita vertaamaan
kryssittiin sitten melkein styyran strekkiä kohta sipoon selkää.
Kaikki H-starit eivät pystyneet meidän nousukulmaan ja meillä oli taas
helppo ajaa kun keulagasti oli virittänyt fillarin LED-valoja keula-
kaiteeseen tellareita valaisemaan. Kalvön lähellä kippari meni sitten
elpymään (veneen varustelu ja kunnostaminen oli vienyt hiukan
kestävyyttä).

Eihän siinä nuku mutta sain maata lämpimässä pussissa kunnellen
genuavinssejä noin 1.5h kuitenkin. Ihmettelin välillä kuitenkin kun kuului
ilmiselvä venda vinssien äänestä mutta hetken päästä jonkun
keskustelun jälkeen kuulee miten genuaskuuttia juoksutetaan ulos
jotain toista metriä. Laylinen yli ehkä?

Herättyäni Löparön (katsokaa http://kartta.nls.fi/ karttoja, rekisteröinti
ilmainen) kohdalla edessä näky Aquila mutta muita veneitä ei pystynyt
oikein tunnistamaan. Takana olevat hukkuivat nousevan auringon
vastavaloon joten niitäkään ei osattu tunnistaa.

Kryssitiin sitten muiden veneiden takana kohti kuivan ja mustan
hevosen salmea kohti. Tuultakaan ei taas ollut kuin 4m/s mutta koko
matkan oli ollut tuulta. Emäsalon koillispuolella vauhti tippui välillä 3kn:iin
mutta muuten meno oli suht vauhdikasta koko matkan.

Tuntui siltä että Aquila saatiin kiinni koko ajan hevosille tultaessa
ja muutkin H-starit pysyivät kohdalla. Edessä kryssi myös Sophie,
ent NJK-vene Maestro 31:nen jota saavutettiin koko ajan myös.

Villingin kohdalla sitten lähdimme e-poijun laylineia pitkin ulospäin
koska sattui trimmit kohdalle ja vene kulki 0.2kn yli polareiden.
Tuultakin oli siinä 4-5m/s jossa meidän veneessä vasta saa sellaista
tuntumaa siihen purjehtimiseen joten tämä sopi meille hyvin.

Tässä vaiheessa takana hiukan alempaa kurssia ajoi Sophie ja Aquila
taas oli halssilla kohti Santahaminaa, paremman tuulen toivossa ehkä?

Kävikin sitten niin että Aquilalle sattui huonompaa tuulta tai huono
shifit koska kohdatessamme seuraavan kerran muutaman sadan
metrin verran santahaminan lounaiskärjen laylinen alapuolella olivat
kaikki muut veneet jo ohittaneet Aquilan. Rupesimme tässä vaiheessa
jo hiukan laskemaan että Aquila on takana mutta edessä ei pystytty
tunnistamaan Sans Rivalia. Laskimme että näilllä purjehdusajoilla Sans
Rivalin olisi annettava meille kokoluokkaa 25min ja huolestuimme kun
sitä ei nähty.

Pääsimme Sophien, Inferno 29, jonkun H-starin ja Aquilan edessä
sitten laylineille, eikä edes menty sen yli montaa kymmentä metriä!
Spinnu laitettiin tässä jo valmiiksi vaikkei edessä ollut vene spinnua
ajanutkaan.

Kun päästiin sitten löysäämään skuutteja tuli ensin Sophie ja sitten
Aquila rinnalle ja ohi sitten kustaan miekan salmessa. Lupasivat
tarkistaa saunan lämpimyyden sitten. Jan/Aquilan oli sitä mieltä että
Sans Rival oli jo 1h perässä johon minä en oikein uskonut. Aquila jo
onnitteli voitosta ja sanoi menevän ottamaan paukun jotta jotain iloa
kisoista olisi. Minä luulin ensin että sellaista viinapaukkua kunnes tajusin
että kyseessä olisi luokan nopeimman paukku. Nyt kasvoivat sarvet
meilläkin

Takaa jyräsi sitten merisotakoulun kohdalla Inferno 29 kun Aquila sai
ajaa hiukan alempaa. Tämä sopi meille ja lähdimme nostamaan
saadaksemme mahdollisesti paremman kulman spinnuajoa varten.
Myöhästyimme hiukan nostosta ja lukitsimme sitten vahingossa tuon
Infernon meidän luun puolelle kun olisi pitänyt pakottaa se menemään
leen puolelta ohi.

No, ajoimme sitten hiukan korkeampaa ja saimme kuin saimmekin
nostaa spinnun uudestaan laajasalon länsikärjen kohdalla. Edessä
olevat veneet olivat ns "masto pystyssä" ja lähdimme hakemaan
niitten alta parempaa tuulta. Kellään muulla ei spinnua ollut ylhäällä
vaikka Aquilassa se oli pakattuna ja valmiina keulapulpitissä jo
santahaminan kohdalla.

Näimme miten Jan/Aquilan silmät kasvoivat melonien kokoisiksi kun
tulimme sitten keula kohisten tiukkaa spinnustrekkiä kohti maalia ja
saavutimme selvästi. 100m ennen maaliviivaa olimme jo rinnalla kun
puuska heitti vastaan ja laskimme ehkä hiukan hätäisesti spinnun alas.
Nostimme 10s päästä spinnun uudestaan ja saimme kuin saimmekin
sen vetoon ilman puomiakin (hereillä oleva keulagasti on hyvä puomi!).
Tämä ei sittenkään riittänyt vaan Aquila ylitti linjan veneenmittan verran
ennen meitä. Janin ja meidän pettymys oli suuri kun kanuuna ei
sittenkään paukkunut Sans Rival oli tullut maaliin jo puoli tuntia meidän
edelllä.

Kiinnityimme ja menin kysymään tarkkoja aikoja ja meidän aikamme oli
07:56:20 kun taas Sans Rivalilla oli tullut maaliin 07:30:52. Koska
tulokset lasketaan aikaa-matkalle menetelmän avulla emme pystyneet
sanomaan mitään vielä mutta huonolta näytti että emme tälläkään
kertaa purjehdittu sen ensimmäisen sijan arvoisesti.

No, muutama Jägermeister myöhemmin ja siinä rantakallilolla
elpyen saimme hyvät kuvat Nereidan sekä Hennulin maalintuloista.

Sitten saunaan ja Weissbier naamaan (kiitos Peik, suoraan Münchenistä).
Saunasta tullessamme oli jo epäviralliset tulokset taululla ja olimme
siis niissä toisena. Ihan hyvä saavutus vaikka pyrkimys oli voittaa.
Ero voittajaan oli kuitenkin kutistunut viime vuoden noin 26min
(lasketussa ajassa) runsaaseen 5min 20s. Nämä olisi pitänyt pystyä
napsimaan vielä pois! No, ensi kerralla sitten tehdään vähemmän
virheitä... Eroa lasketussa ajassa prosenteissä voittajaan oli 13 ½h
purjehduksen jälkeen 1%!

Kun saunomisien ja muitten jälkeen lähdettiin ST-fokalla ja isolla
purjehtimaan takaisin koivusaareen oli tuuli noussut siihen luvattuun
8m/s ja ylikin. Harmajalla oli koko iltapäivän 9+m/s, missä tämä
tuuli oli skaban aikana??

Lopputuloksena väsynyt mutta aika onnellinen miehistö. Saatiin ainakin
varmistus sille että viimevuotinen ei olllut kokonaan karttaplotterin
ansiota ja että FE83:lla pystyy purjehtimaan tasan LYS 1.10 veneitten
kanssa, sopivassa tuulessa ainakin.

Saatiin myös varmistus sille että köliremontti on kai ollut onnistunut
kun vene kulkee nyt taas paremmin styyralla! Viime vuonnahan
vene ei halunnut kiihtyä styyralla, nyt tuntui tahmealta paaralla.
Pitää vielä tarkistaa rikin trimmi ja saada hiukan enemmän vettä
kölin alta ennen kun ollaan varmoja tästä.

Ja kölihän tehtiin ainostaan etureunastaan kuntoon. Sekin väärällä
NACA 063a-12 profiilin mukaan kun Partisen profiilit ja piirustuksissa
mainitaan NACA 065a-12. Nämä vielä kuntoon niin eiköhän olla
varusteiden pohjalta voittoa lähempänä. Turha antaa näissä tasoitusta
muille kun kaikki nämä voivat laittaa kuntoon.

Ai niin, sponsoreille teidoksi: Tarvitaan kevyt ykkönen 0-5m/s tuulia
varten!

[harald]

Kas, HTPS:llä on nykyään "online-tuloksia":

http://www.htps.info/kilpailut/tulokset ... .2004.kisa

Noista päätellen Sans Rival olisi ollut toinen LYS2 luokassa ja me kolmansia. Aika hyvin toimii tuo LYS näköjään.. Erot tasoitusten jälkeen
lasketaan sekunneissa.

[harald]

Kas, palkintojenjaosta on kuvia HTPS:n sivuilla. Siellä on muuten tyttäremme
(4v) kuva Charlottasta myös.

http://www.htps.info/emasalo/2004/kuvia.html

Huomatkaa että tytär on piirtänyt tuulimittarin, kölin, peräsimen ja potkurinkin
vielä Kuva luovutettiin kilpailupäällikkö Soilelle juhlallisin menoin palkintojen-
jaon yhdeydessä.

Pistin myös omat palkintojenjakokuvamme albumiin:

http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... d=im000175

[harald]

Henry "Heffe" Ericsson lähetti lisää kuvia startista:

http://www.fe83.org/gallery/view_album. ... e=album120

Kiitos Heffelle näistä!