millaisia maailmankiertoja on feneillä tänä kesänä tehty?

Pari kohokohtaa:
Paraisten portilta kaakkoon reitillä reipas lounaissivutuuli. Iso+fokka ylhäällä. X-41 meni ohi vain niukasti, ja vieläpä koneella. Koko loppulegi mentiin yhtä vauhtia peräkkäin Marieholmin kanssa, jolla reivattu iso+täysi rullagenoa. Runkonopeuden yli melkein koko ajan
Seuraavana päivänä Hangon läntisellä iso+genoa virsarilla spiirapuomin kera. Swan 38 ja FG33 tulivat keskenään samaa vauhtia perästä ja menivät vain vaivoin ohi, isolla rahalla saa siis vain noin 0,3kn lisää vauhtia. Kummallakin iso+rullagenoa. Teki mieli vaihtaa spinnuun ja porhaltaa ohi.

Pari satamahuomiota 2012:
Paraisten vierassatamassa paalutetaan naapuritontilla arkiaamuna klo 7:08:sta alkaen. Helvetillinen meteli, joka taukoaa toki, kun kaikki on saatu hereille ja tulee pitkän kahvitunnin aika.
Paraisten septi on Nautikulman tuotantoa, eli hädintuskin toimiva.
Paraisilla on hyvä lääkäriasema. Kalakaupan lounaat ovat loistavia.

Tammisaaren satamassa myydään sähköt lisähintaan, mutta pistokkeita on vain puolelle tarvitsijoista. Naistensaunan kiuas tänään rikki "korjaaja lomalla". Sataman perällä olevan ravintolan mökä on kohtuullisen kova noin 01:een saakka. Septi on loistava Pellmac. Hieno kaupunkihan T:saari on. Tanssiravintoloiden ohjelma loistaa vain poissaolollaan.

Rosalassa ja Kasnäsissä on hieno systeemi: palvelusepti, Rosalassa maksaa kohtuulliset 4 eur, joka ei ole mitään verrattuna hintaan jolla septi on täytetty. Eteläisemmän Rosalan sataman kauppa on kokemisen arvoinen, samoin kuin viikinkikylä ja sen rannassa oleva Eivind Stillin suunnittelema huiman kokoinen viikinkivene.
Kasnäsin mahtavalla tanssiterassilla on ohjelmaa kerran kahdessa viikossa lauantaisin. Miksei useammin?

Houtsalassa on sekä normaali vierasvenesatama, että ennen sitä paviljonki jossa P merkki ja hyvä laituri. Yöpyminen siinä ilmaista ja säästyneet rahat on mukava käyttää paviljongin ruoka- ja juomalistalla moninkertaisesti. Oman veneen ihailijalle loistopaikka, kun fene on reilun viiden metrin päässä terassista katseltavissa

Barösundissa uusi kauppa, ei ollut siinä vielä 2v sitten. Septi piti karmeaa kirskunaa ja imi huonosti. Oli noloa käydä siinä kun viereisessä laiturissa vielä nukuttiin.

Hyviä huomioita matkan varrelta. Meillä oli tänä vuonna lyhyt kiertue, vain viikko pyörittiin regatan jälkeen saaristomerellä. Tämäkin toki viikon pitempi kuin viime vuonna...

Satamahavainnoista sen verran, että aiemmin sai muutamissa satamissa tuoretta leipää laiturilta. Tänä vuonna sitä näyttäisi olevan todella monissa pienissä vierassatamissa tarjolla, mikä on ihan loistavaa.

Mukava tuttavuus oli myös saaristossa kasvanut Highland Cattle-liha. Sitä löytyi jauhettuna pakkasesta ainakin Nötössä. Aasinsiltana Nötöstä sellainen havainto, että kaupan laituri on pahasti avoin lounaistuulille. Sinne kannattaa mennä vain jos on paljon tavaraa kannettavana. Itäpuolella on Airiston Veneilijöillä nätti vierassatama. Syvyys sopii enemmän moottorivenilijöille, mutta FEneelläkin pääsee. Kauppamatkaa tulee vajaa kilometri.

Lisää satamahavaintoja; Kasnäsin kylpylä on hyvä paikka sateella lapsille. Sattuneista syistä kiinnosti myös se, että Kasnäsiin olisi saanut helposti sukeltajan paikalle. Onneksi sain kuitenkin itse puukotettua Tunhamnissa potkuriakseliin tarttuneen ankkuriliinan irti. Siitä sellainen havainto, että liinaan puree kunnolla vain sahalaitapuukko. Leathermanin sahalaidalla lähti, mattoveitsellä ei. Pitäisi hankkia veneeseen kunnollinen sukeltajan puukko ja maski.

Tämän kesän säistä sellainen havainto, että merellä on yleisesti ottaen parempi kuin maissa. Lisäksi epävakaisen kesän hyviin puoliin on luettava kovat tuulet. Yli kuuden solmun keskinopeuksiin pääsi monena päivänä. Reiviä tarvittiin muutamaankin otteeseen, mistä taas päästään varustepuolen ongelmiin; ainakin meillä reiviköysi/puomin reiviploki tykkää imaista snörppinarun mennessään. Meillä oli neulomon toimesta sidottu snörpin päähän sellainen purjehduskengistä tuttu ns. hurrirusetti, joka on siitä mukava, että se ei liiku siellä reivikoneistossa sisään eikä ulos. => snörppi puukolla poikki. Seuraavaan isopurjeeseen täytyy kysellä tähän ongelmaan joku toimiva ratkaisu.

Veneiden nopeuksista pientä jatkopohdiskelua: 2 viikon siirto+regatta+lomapurjehduksella mut ohitttiin rata-alueen ulkopuolella purjein muistaakseni vain kerran. Hirmuisessa kaatosateessa hyvin purjehdittu Bavaria 36 ajoi slöörillä heittämällä ohi, kun FEne ei siinä millään kulkenut kuin vähän yli 7 solmua. Aika moni isompi vene ajelee avotuulissa pelkällä keulapurjeella. Niistä yleensä mennään FEneellä ohi.

Väittäisin, että lomamoodissa veneellä on paljon vähemmän merkitystä kuin sillä miten sitä ajetaan. FE:stä on vaikea mennä ohi, koska sitä on helppo purjehtia aina täysiä. Perhepurjehdushan on käytännössä yksinpurjehdusta, paitsi että aina on muksuja jaloissa. FE:llä on helppo kryssiä yksin, voi lennättää spinnua yksin melkein missä vain jne. Jos spinnu on vaikka vain tuplakokoinen, niin harva viitsii sitä nostaa yksin tai kaksin. Lisäksi reittivalinnoilla on hirmuinen merkitys. Todella moni haluaa välttämättä kiertää kaikki tolpat "oikein". Jos jaksaa vähän katsella karttaa/plotteria, niin pystyy yleensä pitämään kaiken kokoiset veneet takana. Kryssillä homma korostuu, kun vendojen paikat voi funtsia niin, ettei saarten lomassa kryssimisestä edes välttämättä tule paljon lisää matkaa koneajoon verrattuna.

Ainiin... Perhepurjehtijoille vinkkinä, että ainakin Helsingholmenista löytyy geokätkö... http://www.geocaching.com/seek/cache_de ... wp=GC28N0Q

Ei ole näitä tullut ennen etsittyä, mutta 4-vuotias oli ihan innoissaan "aarrejahdista".

Oma kesäloma oli sikäli erilainen että alla oli Olgan sijaan vanhempien ranskatar ja pakko kyllä myöntää että on siinä elämisen laadussa "pieni" ero tuollaisten cruiserien eduksi...Mutta kun sitten pitää purjehtia, Fene nokittaa helposti ohi, suorastaan syletti kryssiä sellaisessa kivassa 7 m/s kelissä reivatulla rullalla kun vene ei kulkenut yhtään mihinkään, FE ja kolmonen edessä niin oltaisiin vedetty kasia ympäriä ja meno ei silti olisi ollut mitenkään kovin hardcorea. Muistan lähinnä 2010 LM:ien osalta että kun kryssittiin rantareittejä niin ei kyllä montaa venettä koskaan mennyt ohi, päinvastoin perä edellä tuli vastaan kaikenkokoista pulkkaa. Ollin toteamus on mielestäni aika oikea, feneellä on helppo purjehtia "kovaa" kun vene on niin alitehoinen.

Björkössä tuli käytyä vanhoja muistoja verestämässä ja hieno paikkahan tuo on, noin sukellusmielessä se sisäjärvi alkoi heti kuumottamaan ja pitänee ensi kesänä pohtia miten saada kamat roudattua mukaan järven korkkaamista varten.

Benskärkin tuli katsastettua ja mukava saari sekin, huomionarvoista sekä Björkössä ja Benskärissä oli ulkomaalaisten veneitten suuri määrä luonnonsatamissa (otoskoko kokonaista 2), mitä en muista tapahtuneen juurikaan edellisillä vuosikymmenillä. Liekö partiolaisten satamakirja käännetty lontooksi?

Korpoströmin ravintolakin tuli koestettua ja vaikka tarjoiluhenkilökunnalla oli pientä yliyrittämisen piirrettä toiminnassaan niin ruokahan on erinomaista ja hinnoittelu varsin epä-saaristomaista, tai liekö sitä vain tottunut Helsingin ravintolahintoihin niin ei sen jälkeen mikään tunnu miltään.