Joo voisin kyl kestävyyden puolesta aika luottavaisin mielin suositella FE:tä. Trip Tease on nyt ollu kerholla jotakuinkin 17 kautta, ja edelleen käy ja kukkuu ilman ongelmia. Tämä käytössä havaittu kestävyys oli yks suurimpia syitä miks uutta venettä hankkiessa päädyttiin toiseen FE:hen. Lisäksi on kyllä ollut meille muutenkin sopiva, retkeilykelpoiset tilat, pienehkönä veneenä helppo satamissa, selkeät purjehdusominaisuudet jotka sopii hirveän hyvin opetuskäyttöön, ei pelästy kelistä, liikkuu purjevoimalla kohtuullista vauhtia kaikessa paitsi ihan kevyessä, lista jatkuu...
En nyt lähde sen tarkemmin spekuloimaan montako merikartan merkeistä on käyty tarkistamassa, mutta on Tease kivilläkin käynyt pari kertaa, joskus lujaakin, ja kelluu edelleen. On sitä joskus Leeveneellä käytetty laminoitavana pohjakosketuksen jälkeen, mutta ei tosiaa ole uponnut ja tietääkseni ei ole edes ollut vaarassa.
Ja veneen kestävyys on hirveän paljon muutakin kuin kölin kiinnitys, ja näissä asioissa FE menee monen muun veneen edelle. Mainitaan nyt vertailukohtana että Trip Teasen aikana meillä on kolmas isompi pursi menossa, kaksi edellistä ajettiin käytännössä loppuun, ja Tease toimii edelleen. Ongelmattomampi käytössä kuin mikään näistä isoista (Sunwind 29, Omega 30, Elan 33), ts. enemmän tunteja vesillä ja vähemmän remontissa. Ja tuo aiemmin esitetty pointti siitä että samanlaisen konstruktion veneet on kölin kestävyydeltään aika samanlaisia pätee suht pitkälle. Lähinnä nyt jos jossain on madallettu kölipalkit tosi alas että saisi lisää seisomakorkeutta niin voi olla oikeasti heikompi. FE:n pilssi tulee jonkunverran alas pohjasta, ja jakaa siten kivilleajon rasituksia paljon hallitummin kuin tasaiseen pohjaan suoraan pultattu köli.
Jos tuo kölirakenteen kestävyys kiinnostaa ihan oikeasti ja haluat tehdä siitä kynnyskysymyksen, niin suosittelen tutustumista johonkin alan oppikirjaan näin ensialkuun. Vaikkapa Larsson & Eliassonissa on lyhyt ja suht kansantajuinen osio kölin kiinnityksen laskemisesta. Keskiverto purjehtijan spekulaatiot internetissä sisältää tiedonjyvän jos niitä lukee kriittisesti, mutta kivitys on senverran monimutkainen probleema ettei edes kaksi samanlaista kivitystä (vaikkapa 5kn ja kerrasta seis) ole edes välttämättä vertailukelpoisia, ja suurin osa näppituntumalta huhujen pohjalta tehdystä spekulaatiosta (kuuluisa suoli24 viihdepalsta) on täysin turhaa. Rakenteiden vertaaminen suoralta kädeltä on ihan pirun vaikeaa ja turhaa jollei oo tietoja laminaattispesifikaatiosta lähtien käsillä. Toki yleisen tason spekulaatioita voi tehä vaikka kölipalkkien koon, määrän, kölipulttien aluslevyjen ja muun tämmöisen perusteella. Heitetään nyt esimerkkinä vaikka tuo Salonan teräspalkisto vs. perinteinen lasikuitupalkisto. Teräksen murtolujuus on hihasta arvioiden alle hyvän kuiturakenteen murtolujuuden (mutta molemmilla liikutaan skaalalla 200-2000 noin karkeasti jotta arvioi siitä nyt sitten kun kuulet materiaalin nimen ilman tarkkaa speksiä), mutta toisaalta murtovenymä on paljon isompi ja aine sitkeää, jolloin tuo syö törmäysenergiaa aika kivasti verrattuna kuiturakenteeseen joka joko murtuu tai kestää. Eli riski köli hukkaamisesta on pieni. Vaan kun kivitys on tehty ja köli tallessa, niin milläs korjaat tuollaisen puolen veneen kokoisen kuituun upotetun teräskehikon? Ei tasan millään, ja vene on senjälkeen total constructive loss eli kaatopaikalle mars. Sano nyt tuostakin sitten kumpi on parempi, riippunee käytöstä. Ja jos nyt pitäisi lähteä vertaamaan vaikka kahta samantapaista venettä (vaikkapa FE 83 ja FF 27) niin tarvii melkeen piirrustukset jotta voi oikeasti sanoa yhtään mitään, kölipalkin korkeuden lisäksi kun vaikuttaa esmes laminaattipaksuudet, materiaalit,... Toinen vaihtoehto olis kivittää molemmat laboratorio-oloissa
Ja tuo tosiaan toimii aika vahvana tilastona jotta FE:tä ei ole juuri uponnut, ja tänkokonen fleetti on kyllä ehtinyt varmaan kartottaa koko Suomen rannikon valikoiman pohjamuotoja. Oikeestaan veneen ainoat rakenteelliset heikkoudet on keulaluukku, joka on helppo vaihtaa, ja peräsimen vaahdot, joista voi lukea foorumilta lisää, ja jotka on tyyppivika oikeastaan kaikessa 80-luvulla rakennetussa.
Jotain kokeilua eväkölisen veneen kestävyydestä olis myös tässä, pojat yrittää ihan tarmolla rikkoa Dehler 31:n
http://www.youtube.com/watch?v=rvxhQO4pw2E . Köli näyttäis killuvan kyydissä operaation jälkeenkin ihan hyvin. Jso joku osaa paremmin saksaa voi kääntää?
Fe:llä voi suht huoletta koluta kalliorantoja kiinnitystä varten, ihan kuin muillakin vastaavilla, kunhan sen tekee kohtuu rauhassa. Lujaa ei sovi kivelle ajaa, millään veneellä, jollei pidä laminoinnista.
Toki sellaisenkin teräskaivoksen unelman voisi tehdä jolla voi ajaa täysiä kiville ja senjälkeen yliviivata kartasta kiven, mutta se ei mahtaisi kevyen tuulen ihme olla veneenä. Yleisesti käytössäoleva mitoitustaso näyttäisi olevan sellainen että hiljaa voi ajaa kiville ilman mitään, kovavauhtisesta kivilleajosta tulee laminointia mutta harvoin on veneitä uponnut. Ja toki jos haluaa vahvemman veneen niin mikä estää teettämästä pilssiin parisataa kiloa lisää laminaattia?
). Menimme melko kevyesti ja nopeasti karin yli. Välittömässä tarkastuksessa ei ilmennyt mitään vaurioita. Kun syksyllä sitten telakoitiin, huomasin, että päälaipiossa aivan kölin juuressa laminaatti oli hieman irronnut vanerista. Lähempi tarkastelu paljasti, että salongin molempien punkkien laminoinnit olivat parikymmentä senttiä revenneet punkkien etupäästä sisäpuolelta. "Vauriot" ovat vieläkin korjaamatta. Ehkä tänä keväänä jaksaisi ruveta asian tiimoilta hommiin 
. Mitään haittaa niistä ei ole ollut, eivätkä ne ole laajentuneet menneellä kaudellakaan, vaikka kovaa on menty esim. October-Racessa. Laminoidussa kölisaumassa ei ole mitään jälkeä.