Tulevan lauantain tuuliennustetta katsoessa jäi mietityttämään kesäinen kryssissessio ST-fokalla ja isolla, tuulta taisi silloin olla 8 m/s. Porkkalan edustalla ilmeni hirmuisesti sortoa. Trimmi silmämääräisesti näytti olevan oikein, ison puomi oli veneen keskilinjalla ja skuutti kireänä, ST-fokan stopparit säätöalueen puolivälissä, purjeet melkolailla latistetut.

Kun sortoa esiintyy, mikä on trimmissä yleensä pielessä? Vai voisiko selityksenä olla tuulen työntämän pintaveden aiheuttama vastainen virtaus.

Me purjehditaan myös st-fokalla, tosin Inferno 31:ssä. Yleisesti stuuraa saa mielestäni pitää reilusti keskilinjan alapuolella st-fokalla ajettaessa että saa riittävästi vauhtia. Kun vauhtia on niin sitten löytyy kyllä yleensä korkeuttakin. En ole havainnut ylimääräistä sortoa st-fokalla paitsi jos yritetään ajaa liian ylös jolloin vauhti kärsii.

Sortoa on kyllä aika vaikea havaita ihan oikeasti. On aika normaalia että veden pintakerros virtaa tuulen mukana jopa 0,5 knotsia. Tämä on kymmenesosa veneen nopeudesta noin karkeasti, ja vain vanavettä katsomalla voi olla vaikea päätellä sorron suuruudesta yhtään mitään.

Niin kauan kuin purjeveneissä on symmetriset kölit tulee se aina sortamaan jonkun verran, tyypillisesti noin kolme astetta ja joissain tilanteissa jopa viisi. Kölin pitää joka tapauksessa olla jonkinlaisessa kohtauskulmassa jotta se voi aiheuttaa nostetta.

Jos vedessä on viitta, poiju tai rannasta saa jonkinlaisen hyvän linjan/tähtäyspisteen voi ehkä nähdä sortaako tavallisesti enemmän.

Jos tuntuu siltä että sortaa, on vikana yleensä vauhdin puute. Syy tähän on, kuten Jan kirjoittikin, liian kireät skuutit (etenkin isopurje). Fokassa on se hyvä puoli että koska sen takaliikki loppuu edempänä, voi isopurjeen kulmaa pitää suurempana ilman että se saa pakkituulia liikaa. Tämä on yleensä se ensimmäinen syy minkätakia meidän veneessä vaihdetaan fokkaan, jos genoan pakkituuli aiheuttaa liian ison kuplan isopurjeeseen pitää vaihtaa fokkaan.

Olen myös samaan mieltä isopurjeen trimmistä fokan kanssa, skuutin pitää olla joko löysempänä kuin genoan kanssa tai sitten levangin pitää olla noin 10 cm alempana. Itse käytänä jälkimmäistä keinoa, sillä joskus kun tuulee ja keulalla on kolmosgenoa on mahdollista vetää levanki keskelle kun kerran vauhtiin ollaan päästy. Heti kun tökkää pitää tosin silloin laskea levanki että vene kerää vauhtia.

Tuo ST-fokka on niin pieni että uskon että vain 8m/s tuulessa pitää pitää levanki melko pysyvästi vähintään 10 cm leen puolella. En ole myöskään satavarma siitä että kannattaa hilata fokan levankia liikaa keskelle, yksi-kaksi napsua vuosien takaa muistista mutta kehitystä on varmaan tapahtunut sittemmin. Meidän veneessä ei ole varmaan viiten vuoteen käytetty ST-fokkaa, kolmonen on se purje millä vedetään melkein kaikki kelit (perhepurjehduksessa).

Siinä kelissä missä käytetään ST-fokkaa pitää veneen kulkeea kryssillä 5,5 knotsia. Jos se kulkee vain viisi tulee se varmasti sortamaan. Ennemmin vauhtia kuin höjdiä, se höjdi tulee sitten vauhdin funktiona sanon minä.

Viime aikoina (heinä- elokuu) kun on tuullut itätuulia näin paljon olen muuten myös ollut huomaavinani tavallista voimakkaampia virtauksia, lähemmäs knotsin verran. Tätä ei tosin huomaa ollenkaan avomerellä, vasta kun tulee kiintopisteitä alkaa tätä näkemään.

Kompassin ja GPS:n tarkkuus ei mielestäni oikein riitä määrittelemään sorron suuruutta.

Voi siis olla että olen tavannut pitää isoa liian keskellä fokan kanssa. Alkuinnostusta levankisäätöjen kanssa?.

Reilu sorto tarkoittaa sitä että lähestyttäessä viittaa tms kiintopistettä silminnähden näkee sen liikkuvan sivusuunnassa.

Olin ajatellut sen niin, että siirtämällä isoa keskemmälle saisi venettä 'käännettyä' ylemmälle kurssille, vaikka purjeen tuulikulma pysyy samana. Tämä tarkastelu toki unohtaa nopeuden vaikutuksen. Nopeutta taisi olla alle 5 solmua. Silti oli plotterijäljen mukaan vaikeuksia pitää edes 90 asteen kurssimuutokset vendoissa, mistä ajattelin, että en ainakaan liian ylös aja.

Varmaan virrrallakin siinä oli vaikutuksensa. Mutta täytyypä kokeilla pitää puomia alempana viikonloppuna.

Kiitos vinkeistä taas kerran.

Kuulostaa minunkin korvaani siltä, että piinaat liian ylös liian hitaasti, jolloin sorto kasvaa. Eli olen täsmälleen samaa mieltä Haraldin kanssa, aika selvän kuuloinen keissi mielestäni.

Vielä täsmennyksenä vähän samaa asiaa kuin Harald. Älä keskity siihen missä se puomi tai levanki on, keskity siihen kulkeeko vene hyvin. Puomin paikka ja levanki on vain "välineitä". Kärjistettynä esimerkkinä, jos lasket puomin ulommas mutta et laske kurssia, tilanne vain pahenee. Jos jos olet todella piinannut liian ylös pahalla sorrolla, niin kurssin laskeminen johtaa vauhtiin ja sorron vähenemiseen ja lopulta siihen, että se gps track osoittaakin ylemmäs vaikka käänsit keulaa alemmas;-)

V.

KaleviHarkonen wrote: Nopeutta taisi olla alle 5 solmua.

No kyllä se vika oli varmasti tuossa, ehdottomasti pitää ajaa pitkälti yli 5 kn keinolla millä hyvänsä 8 m/s tuulessa. Erityisesti aallokossa tämä tarkoittaa helposti aika löysiä skuutteja ja/tai levanki ulkona.

En ole kyllä lainkaan samaa mieltä siitä, että genua->fokka tarkoittaisi levanki ja puomi alemmaksi. Toki näin, jos samalla tuuli kovenee merkittävästi, sillä kovassa tuulessa puomia on syytä päästää reilustikin alaspäin. Omissa fokkaveneissä puomi on ollut keskilinjalla ja joskus jopa ylikin niin kauan kun vene kantaa purjeet hyvin. Aivan kevyellä ja/tai ikävässä aallokossa on sitten joutunut päästämään puomia alaspäin. FE varmaankin kestää täyden tehon ST-fokalla lähes 8 m/s tuuleen saakka.

Tärkeintä on riittävä vauhti ja sitten voi kiristellä purjeita niin tiukkaan kuin riittävä vauhti säilyy.

Ero on varmaan siinä, että sinulla oli fokka-vene kun taas FE83:nen on genoavene. Eroa tulee siitä että fokkaveneeksi suunnitellussa veneessä on yleensä riittävän kokoinen fokka jotta se toimii alarekisterissäkin. ST-fokka on aivan onnettoman pieni FEneessä, siinä ei poweria vain riitä , jolloin on pakko päästää skuutteja ja ajella alemmas.

Kolmosella tilanne paranee hiukan, ja voi aikaisemmin vetää puomin keskemmälle.

Mitä nyt olen ymmärtänyt polareita, niin vaikka purje on liian pieni suositeltuun nähden pitää kuitenkin ajaa samaa targetnopeutta. Poweria ei sitten ole ajaa samaa höjdiä mitä polarit ehdottaa vaan höjdikulmasta joutuu tinkimään. Tai näin me ainakin tehdään, meillä ei ole eri polareita fokalle ja genoalla ainakaan.

Lisättäköön vielä summittaiset targetit;

Alle 10 kn tuulta; puolet + 0,5 kn tuulennopeudesta on targetnopeus.

Eli 6 kn TWS = 3,5
Ja 8 kn TWS = 4,5 kn target
10 kn = 5 kn
12 kn ja yli noin 5,5 kn target.

Tämä on karkea yksinkertaistus polareista. Tarkemmin voi katsoa meidän polareista, mutta se vaatii vuorostaan että tietää vähän tarkemmin onko 6,7 vai 8 knotsia tuulta. Ja alle 10 kn tuulissa ei kannata katsoa targetteja ollenkaan fokilla.

harald wrote:Ero on varmaan siinä, että sinulla oli fokka-vene kun taas FE83:nen on genoavene. Eroa tulee siitä että fokkaveneeksi suunnitellussa veneessä on yleensä riittävän kokoinen fokka jotta se toimii alarekisterissäkin. ST-fokka on aivan onnettoman pieni FEneessä, siinä ei poweria vain riitä , jolloin on pakko päästää skuutteja ja ajella alemmas.

Nykyinen vene ei ole genoavene kuten ei monet muutkaan, joissa olen ollut purjeita trimmaamassa. Ne vain ovat jättäneet genuan pois purjegarderobista. Toki nykyisissä veneissä on enemmän tehoa fokallakin kuin FE:ssä genualla. Toisaalta alkuperäisen kysymyksen 8 m/s tuulessa riittänee tehot ST-fokallakin, jos skuuttaus on kohdallaan.

Tuli tuossa päivitettyä omat targetit ORC-mittakirjasta, tuossa on meidän veneen targetit täydellä miehistöllä ja luokkasäännön sallimilla maksimikokoisilla purjeilla;



Semmoinen 14-16 knotsia tuulta näyttää olevan FEneen paras kryssikeli. Eikä se siitä huonone kun tulee vielä enemmän, mutta allokko on tietenkin vaikeampi.

Harald, miten laskit nuo AWA ja beat arvot kryssille?

Kaava löytyy vissin jostain plaanaa.com foorumin syövereistä. Minulla ei ole tuo exceli täällä niin pääsen vasta su-illalla kaivelemaan.

Ihan perus trigonometriaahan tuo on.

VMG-haulla rupesi löytymään täältäkin;

http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php ... g&start=15

http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php ... hlight=vmg

Tuosta poimittuna:Missä N27 on solu missä VMG ja N24 on solu missä kryssikulma (noin 45°).
Tämä siis ilman sorron korjausta.

Ja sitten tuo google docs dokumentti;

https://docs.google.com/spreadsheet/ccc ... n_US#gid=0

Kiitti Harald!