Moi!

Pientä pähkinää dieselmiehille. Tai itse asiassa, kun nyt luin foorumilta moottoriaiheisia kirjoituksia, niin omani ei ehkä täytä pähkinän kriteereitä. Tuli näet sellainen mielikuva, että kaikki jotka täällä keskustelevat moottoreista, ovat vähintäänkin tasolla "purin tossa iltapuhteena koneen ja säädin vähän sitä sun tätä, nyt toimii kuin unelma". Tätä lukiessa kehottaisin palaamaan lähemmäksi tasoa "moottori on se iso monimutkaisen näköinen rautamötikkä, joka pyörittää potkuria".

Potilas: Kubota Beta 14, vuodelta 2006, toiminut täysin moitteetta, asennuksen tehnyt edellinen omistaja on ymmärrykseni mukaan ollut asiansa osaava ja pedantti kaveri. Tankkia ei tietääkseni ole putsattu aikoihin/koskaan ja pa-suodattimet alkuperäiset, vedenerottimeen on kertynyt kauden aikana ihan pikkasen vettä ja moskaa.

Oire 1: Kesän mittaan kone teki semmosta, että jos vene oli seisonut pari viikkoa, kone lähti käyntiin, mutta yskähteli / pudotti kierroksia ja sitten sammui. Tämä tapahtui 2–4 käynnistyksen verran ja sen jälkeen kävi moitteetta. Kulussa ja muutenkaan koneen käydessä ei mitään ongelmaa koskaan. Eikä myöskään mitään ongelmia ensikäynnistyksessä silloin, kun venettä käytettiin peräkkäisinä päivinä eikä viikkojen välein.

Toimenpiteet 1: Ei mitään, kun ei kerran koskaan tullut "todellisia" ongelmia. Pohdintaa sen verran, että veikkaisin, että jossain on pikkiriikkinen ilmavuoto polttoainejärjestelmässä, joka oireilee vasta kun se reikä on hyvän tovin saanut valuttaa sitä ilmaa sisään.

Syyshuolto: Öljynvaihdon lisäksi vaihdon molemmat polttoainesuodattimet (koneen oma + vedenerottimen yhteydessä oleva esisuodatin tms.). Yritin letkulla imeä tankin pohjalta moskaa pois, mutta en saanut saaliiksi kuin puhdasta dieseliä, en tosin voi tietää päätyikö letku lopulta tankin pohjalle vai ei (ei ole manusluukkua). Vimmattu ilmaus, jonka jälkeen muutaman yskivän käynnistysyrityksen jälkeen kone toimi taas moitteetta.

Oire 2: Pari viikkoa suodattimien vaihdosta ja edellisestä käynnistyksestä, vene maissa ja yritin ajaa makeavesihuuhtelun + glykolit sisään. Kone ei edes yskäissyt. Muutaman täysin ponnettoman startinvinguttamisen jälkeen avasin ilmausruuvin ja pumppasin käsipumpulla. Ilmaa tuli vallan mahottomasti, aika pitkään sai pumpata, ennen kuin tuli edes niitä "kuplia" sieltä, ja siihen päälle vielä pumppausta sen verran että tuli puhdasta dieseliä. Johan lähti käyntiin.

Toimenpiteet 2: Ei mitään tietenkään, kun glykolit meni jo sisään. Mutta ensi kevättä varten pohdintaa: suodattimien vaihdossa lienee käynyt joku kämmi ja joko a) siitä pienestä ilmavuodosta tuli iso ilmavuoto tai sitten vielä pahempi vaihtoehto b) mulla on nyt järjestelmässä kaksi ilmavuotoa jossain.

Avunpyyntö 1: Olenko oikeilla jäljillä?

Avunpyyntö 2: Miten etsitään tuollaista ilmavuotoa käytännössä? Mikään saippuavesisysteemi tyyliin kaasulaitteet ei toimi, kun ilma liikkuu "väärään suuntaan", ulkoilmasta putken sisään. Jos taas ruuvaan jonkun liitoksen auki, niin johan nyt siellä takuuvarmasti on sen jälkeen ilmaa putkistossa, mistä minä tiedän oliko se liitos syypää vai ei. Onko tähän olemassa joku logiikka miten edetä? Liitoksia on sen verta paljon, että jos alan hommaan tyyliin rukkaa liitosta 1, ilmaa, käynnistä, odota 2 viikkoa, totea tulos, rukkaa liitosta 2, ilmaa, käynnistä, odota 2 viikkoa, totea tulos jne. ollaan jossain ensi vuosikymmenellä kun saan järjestelmän läpikäytyä. Tuskin sitä vuotavaa paikkaa sentään silmämääräisellä tarkastelulla tunnistaa, vaikka liitoksen avaisikin?

Asialla ei siis ole tällä kertaa kiire, ensi keväänä sitten pitänee alkaa asiaa ihmettelemään.

T.

Ville

Tuossa tuli aika paljon pohdittavaa. Minäkin olen aika uusi dieselmoottoreiden kanssa, vasta neljäs kausi takana omalla dieselmoottorilla. Haluan kuitenkin aina tehdä kaikki huollot ja lähes kaikki korjaukset itse niin autoon kuin veneeseen, joten ei ole auttanut muuta kuin alkaa opetella.

Kun diesel ei käy kunnolla tai lainkaan, ongelmana on lähes aina ilma tai vesi. Niiden aiheuttamat ongelmat ovat lähes identtiset eli kone yskii tai ei käy lainkaan, mutta veden näkee vedenerottimesta, jos se on lasia, ja viimeistään sitä tyhjentäessä. Ilmaa on vaikeampi havainnoida.

Kun miettii ilmausta ja uuden ilman tuloa systeemiin, pitää hahmottaa painetasot systeemissä. Tankissa on joku pinta, sitten on letkusto, suodin ja taas letkustoa/putkistoa, siirtopumppu, ehkä vielä suodin ja lopulta korkeapainepumppu ja suuttimet.

Purjeveneissä useinmiten letkusto on alipaineinen aina siirtopumpulle saakka eli vuoto, ainakin pääosin, imee ilmaa sisään eikä työnnä polttoainetta ulos. Siirtopumpun jälkeen ollaan aina ylipaineen puolella eli ilmaa ei enää pääse sisään ja vuoto näkyy polttoaineena.

Kun avaat polttoainesuodattimen, sinne pääsee ilmaa ja edessä on aika kova ilmausurakka, koska koko ilmamäärän + sen perässä olevien letkujen ja suodattimien verran on pumpattava läpi ja ilmaus suoritettava koneelta siirtopumpun "takaa". Jos polttoainetankki olisi korkeammalla, voisi ilmauksen suorittaa suodattimen ilmausruuvista antamalla painovoiman hoitaa homma.

Nyt olet toivottavasti hahmottanut potentiaaliset vuotokohdat. Tarkasta kaikki liitokset, letkut ja tiivisteet. Letkuliitoksissa olisi hyvä olla kaksi letkuklemmaria, jos liitoskappaleeseen mahtuu. Alipainepuolen ilmausruuvien ja tyhjennysruuvien o-renkaat on ehkä myös syytä tarkistaa.

Oletko löytänyt korjaamokäsikirjan koneellesi? Sellainen auttaa paljon asioiden hahmottamisessa, vaikka ei aikoisikaan tehdä normaalin käyttöohjekirjan ulkopuolisia korjauksia/huoltoja. Täältä löytyy noita aika monta: http://motoren.ath.cx/

Miten olisi pyöräpumppu ja tubeless-venttiili tankin letkun päähän. Sitten spraypulloon fairyvettä ja kaveri pumppaa pumpulla vähän ylipainetta sille puolelle joka normaalisti on alipaineinen. Fikkari ja fairyvettä letkuun, etenkin liitoskohtiin. Eiköhän tuolla menetelmällä ala löytymään jotain, jos on löytääkseen.

Tämä on yleinen tapa löytää ahtovuotoja turbo-autoissa. Älkää kysykö mistä tiedän.

Jatketaan vielä, että tuollainen seisonnan aikana ilmestyvä ilma voi tietysti tulla siirtopumpun jälkeenkin, koska koneen ollessa sammuksissa tuo osa on tyypillisesti hieman alipaineinen. Tämän pitäisi kyllä sitten näkyä polttoainevuotona/hajuna koneen käydessä.

Tuo Haraldin menetelmä kai edellyttää järjestelmän tukkimista toisesta päästä, kaipa paluuletkukin kelpaa. Muuten polttoaine vain virtaa takaisin tankkiin paluuletkua pitkin.

Kaasusysteemit kokeillaan siten, että putkistoon pumpataan ylipaine mittarillisella pumpulla ja odotetaan puoli tuntia toivoen, että mittari näyttää edelleen samaa.

Miten muuten ahtovuoto ilmenee autossa? Autossani on bensaturbokone ilman ahtopainemittaria, mutta tuolle koneelle ei ole tarvinnut koskaan tehdä perushuoltoa enempää ja tehot tuntuvat olevan tallella.

Ahtovuoto pahimmillaan ääntää, mutta voi myös ilmetä ponnettomuutena etenkin alhaisilla kierroksilla. Yskimistäkin voi esiintyä, mutta tämä yleensä näkyy auton diagnostiikalla. VAG-autoihin on minulla apuja noitten lukemiseen.

If it works, don't fix it.

Joo ja mulla taas on apuja PSA diagnostiikan lukemiseen, mutta ei ole ongelmia eikä vikakoodeja tuossa.

Joakim wrote:Kun miettii ilmausta ja uuden ilman tuloa systeemiin, pitää hahmottaa painetasot systeemissä. Tankissa on joku pinta, sitten on letkusto, suodin ja taas letkustoa/putkistoa, siirtopumppu, ehkä vielä suodin ja lopulta korkeapainepumppu ja suuttimet.

Purjeveneissä useinmiten letkusto on alipaineinen aina siirtopumpulle saakka eli vuoto, ainakin pääosin, imee ilmaa sisään eikä työnnä polttoainetta ulos. Siirtopumpun jälkeen ollaan aina ylipaineen puolella eli ilmaa ei enää pääse sisään ja vuoto näkyy polttoaineena.

Kun avaat polttoainesuodattimen, sinne pääsee ilmaa ja edessä on aika kova ilmausurakka, koska koko ilmamäärän + sen perässä olevien letkujen ja suodattimien verran on pumpattava läpi ja ilmaus suoritettava koneelta siirtopumpun "takaa". Jos polttoainetankki olisi korkeammalla, voisi ilmauksen suorittaa suodattimen ilmausruuvista antamalla painovoiman hoitaa homma.

Mulla (kuten olen juuri oppinut ensimmäisen kerran suodattimet vaihdettuani) vedenerotin/karkeasuodatin on asennettu siten, että sen yläreuna on hieman tankin yläreunan alapuolella. Eli kun täytän tankin piripintaan, diesel valuu painovoimalla vedenerottimeen ja ilma tulee pois vedenerottimen avatusta ilmausruuvista. Tämä on tilanne nyt (paitsi että ilmausruuvi on tietysti kiinni), joten tankilta vedenerottimeen ja kaikki vedenerottimen liittimet ovat siis painepuolella tällä hetkellä ja ilmavuoto ei voi olla siellä. Näinkö?

Jos näin on ja jos siirtopumpun jälkeen oltaisiin aina painepuolella, niin ainoa alipainepuolella oleva liitos olisi se, missä vedenerottimelta tuleva letku kiinnittyy siirtopumppuun. Mutta mutta...

Noin se asia ei voi olla, en ymmärrä tuota että siirtopumpun jälkeen oltaisiin aina painepuolella. Polttoaineensuodatinhan on siirtopumpun jälkeen ja siellä suodattimessa oli nyt ilmaa. Missään ei ole näkynyt polttoainevuotoja, joten eikös tämä tarkoita, että se suodatin on ollut alipaineinen. Vai ymmärränkö nyt jotain pahasti väärin?

Joakim wrote:Nyt olet toivottavasti hahmottanut potentiaaliset vuotokohdat. Tarkasta kaikki liitokset, letkut ja tiivisteet. Letkuliitoksissa olisi hyvä olla kaksi letkuklemmaria, jos liitoskappaleeseen mahtuu. Alipainepuolen ilmausruuvien ja tyhjennysruuvien o-renkaat on ehkä myös syytä tarkistaa.

En kyllä muista että mulla olisi missään ilmausruuvissa ollut o-rengasta.

Joakim wrote:Oletko löytänyt korjaamokäsikirjan koneellesi? Sellainen auttaa paljon asioiden hahmottamisessa, vaikka ei aikoisikaan tehdä normaalin käyttöohjekirjan ulkopuolisia korjauksia/huoltoja. Täältä löytyy noita aika monta: http://motoren.ath.cx/

Veneen perus manuaali on kyllä ihan hyvä, mitään korjaamokäsikirjaa en ole löytänyt eikä löytynyt tuoltakaan.

V.

vvoltti wrote: Jos näin on ja jos siirtopumpun jälkeen oltaisiin aina painepuolella, niin ainoa alipainepuolella oleva liitos olisi se, missä vedenerottimelta tuleva letku kiinnittyy siirtopumppuun. Mutta mutta...

Noin se asia ei voi olla, en ymmärrä tuota että siirtopumpun jälkeen oltaisiin aina painepuolella. Polttoaineensuodatinhan on siirtopumpun jälkeen ja siellä suodattimessa oli nyt ilmaa. Missään ei ole näkynyt polttoainevuotoja, joten eikös tämä tarkoita, että se suodatin on ollut alipaineinen. Vai ymmärränkö nyt jotain pahasti väärin?

Kuten tuossa toisessa viestissä kirjoitin, tuo siirtopumpun muodostama ylipaine on tietysti voimassa vain koneen käydessä. Jos tankki on vain niukasti korkeammalla kuin suodatin ja putkisto, on myös noissa todennäköisesti alipaine koneen käydessä.

Se, että nyt oli ilmaa polttoaineensuotimessa ei mitenkään välttämättä tarkoita, että vuotokin olisi siellä. Ilma pääsee liikkumaan putkistossa ja pyrkii kerääntymään korkeimpaan paikkaan sekä liikkuu viimeistään polttoainetta pumpattaessa kohti konetta.

Jos sulla nyt kuitenkin oli ilmaton tilanne ja polttoainepinta tankissa korkeammalla kuin vedenerotin ja putkisto, ei ilmaa ole voinut mitenkään tulla seisonnan aikana ko. osuudesta, sillä se on ylipaineinen. Vedenerotinta avattaessa tietysi voi valua putkist tyhjäksi ja siten jäädä ilmaa minne vaan.

vvoltti wrote: En kyllä muista että mulla olisi missään ilmausruuvissa ollut o-rengasta.

Pitäähän noiden olla ilmatiiviitä, joten jonkinlainen o-rengas, tiivistekumi, kuparitiiviste tms. noissa on ainakin mun veneessä. Jos on kuparitiiviste, voisi olla viisasta vaihtaa.

Ja noita kuparitiivisteisiä liitoksia ei kannata sitten kiristää hampaat irveessä, vaan sillei yhdellä kädellä pehmeän sopivasti. Kupariset on kyllä hyvä vaihtaa kun niissä ei ole palautus-joustoa.

harald wrote:Ja noita kuparitiivisteisiä liitoksia ei kannata sitten kiristää hampaat irveessä, vaan sillei yhdellä kädellä pehmeän sopivasti. Kupariset on kyllä hyvä vaihtaa kun niissä ei ole palautus-joustoa.

Hmm... minä kiristin kunnolla että varmasti pitää... hmm...

Käyn kohta veneellä, pitääpä tarkemmin tutkia tuota ilmausruuvin tiivistettä / tiivisteettömyyttä. Tämä olisi kyllä looginen selitys, koska ongelma paheni nyt, kun ilmauksen jälkeen taas kiristin ilmausruuvin tiukkaan.

Ville

Tuskin liittyy mitenkään Diesel-moottoreihin, mutta tyhjiöjärjestelmissä kuparitiivisteet (tai metallitiivisteet yleensä, indiumiakin käytetään... indium on muuten kuparia kevyempää eli indium-tiivisteet ovat Racing-vaihtoehto) ovat aina kertakäyttöisiä. No okei, kyllä se sikäli liittyy, että kyse on siis juuri siitä mitä Harald sanoi, eli kuparitiiviste muotoontuu kiristettäessä liitoksen muotoon ja seuraavalla kiristyskerralla muotoutuminen on jo ko. tiivistyspisteen kohdalla "käytetty" ja kuparitiivistettä ei enää saa tiiviiksi kunnolla. Etenkin kun vielä ne vanhat kiristysurat voivat ollakin vähän eri paikoissa kuin ensimmäisellä kerralla ja suhinahan siitä seuraa.

O-renkaat yms. sitten taas ovat monikäyttöisiä, mutta ikä taas muodostaa niille omat rajansa.

Valitettavasti jouduin veneellä toteamaan, että ilmausruuvin tiiviste on kuminen o-rengas, joten lyttyynruuvattu kuparitiivisteselitys ontuu sitten kuitenkin.

"Koneeseen kuuluvissa" liitoksissa, eli siis niissä missä on koneen maalia päällä tms. eli ovat tehtaalla tehtyjä eikä asiakkaan asentamia, on käytetty jotain kummallisen näköistä letkuklemmaria, jossa ei ole mitään ruuvia mistä ruuvata. En oikein saanut silmämääräisesti selvää miten se puristetaan kiinni tai avataan, joku pykälä siinä on joka tarttuu jotenkin. Joka tapauksessa, ei hirveesti kiinnostaisi lähteä availemaan näitä.

Elikkä ei kai tässä muuta kuin odotellaan kevääseen ja ihmetellään uudestaan.

V.

Ilman kulkua on helpompi hahmottaa, jos vaihtaa polttoainesuodattimelta tulevan letkun läpinäkyväksi.

Näin pystyy sulkemaan suodattimen (melko todennäköisen) ilmavuodon pois syylliskandidaattien listalta.

Ainakin Etola myy tuollaisia. Kannattaa ostaa uudet klemmarit myös. Itselläni on toiminut erinnomaisesti.

Tällä menetelmällä on löytynyt montakin uhkaavaa ilmavuotoa.

Olli K