Veneeni pohjassa on paikoin pieniä patteja, suurin osa pohjasta on kuitenkin tasaista. Olen hionut / raapannut patteja auki. Ne näyttäisivät ulottuvan vain gelcoatin pintaan, gelcoat pinan ollessa täysin sileä. Muutama päivä sitten avaamieni rakkuloiden kohdalle on tihkunut hyvin pieniä määriä = hädin tuskin nähtävän kokoisia yksittäisiä pisaroita nestettä, joka maistuu etikalle.

Etikan maku kielii osmoosista, mutta kuullostaako tilanne pahalta? Koko pohjan auki raastaminen ei oikein houkuttelisi. Primerit ajattelin kyllä kaapia / hio pois.

Voiko muuten Inerta 5 pinnan jättää myös uloimmaksi pinnaksi = sen saanee hiottua sileäksi ja kiiltäväksi? Veneemme kun on sisävesille ja myrkky sikäli turhaa.

Hyvä kysymys ja erittäin mielenkiintoinen, koska Olgassa havaittiin sama asia.

Kun rakkuloita oli kaikkialla pohjassa ja peräsimessä, niin herää epäilys, rakkuloitten sisällä olevan nesteen hajustakin oli jotain kommenttia mutta itse en sitä muistanut tarkistaa.

Voi olla että pari v sitten vedetty primeri on nyt sitten päästänyt vettä läpi, koska rakkuloitten alta paljastui kyllä mielestäni vielä ok kunnossa olevaa vanhaa primeriä. Mutta ehkä kosteusmittaus varmistaisi asian.
Jos kyse on sitten osmoosista, niin herää kysymys mitä sille voi tehdä.

Se että myös tosiaan samaan aikaan primeröity peräsin oireilee samalla tavalla kuin pohja on ehkä indikaatio juuri huonosti tehdystä pohjatyöstä, mutta minkäs teet jos parempaa ei osaa...Leevene taitaa olla vähän turhan kallis ratkaisu veneen arvoon nähden.

Mutta kai kyse voi olla liuotinrakkulasta, mikä onkaan?
http://www.hempel.fi/internet/inefic.ns ... Document&1

Juu, olin lukenut tuon saman jutun. Ymmärtääkseni osmoosissa myös gelcoatin pitäisi kai olla kuprulla. Rakkulat ovat myös mielestäni paremminkin teräväpiirteisiä kuin loivia.

Enemmän rakkuloita on oikeastaan vain paaran puolella kölin kohdalla. vesilinjasta n. metrin verran leveyssuunnassa köliinpäin ja ehkä metrin pituisella pätkällä. Täysin rakkulatonta aluetta on enemmän kuin rakkuloiden vaivaamaa. Suurin osa rakkuloista on erittäin pieniä, pinta-ala huomattavasti nuppineulan päätä pienempi.

Tuntuu, että pirimerien poisto ja läpitalven kuivatus voisi riittää. Sit jos ei riitäkään ja maalit rupeaa taas irtoilemaan, niin kyllä ........

Hyvä artikkeli rakkuloista: http://www.yachtsurvey.com/BuyingBlisterBoat.htm

Olen nyt avannut valtaosan rakkulaisista alueista. Näyttäisi todella siltä,että rakkulat ovat vain gelcoatin pinnalla. Ilmeisesti kyse ei ole varsinaisesta rutosta, vaan maali ei ole noilla kohdin ollut kunnolla kiinni alustassaan. Rakkulat ovat olleet aukaistessa täysin kuivia. Vain muutamasta on tullut lähinnä myöhemmin hädintuskin havaittava pisara nestettä

Olisikohan viisainta kaapia vain myrkky / primeri pois, eikä jälkimmäistäkään alueilta, joilla se vaikuttaa olevan täysin kunnossa. Sitten hiontaa, paklausta ja uudet promerit pintaan...

huolestunut wrote:Olisikohan viisainta kaapia vain myrkky / primeri pois, eikä jälkimmäistäkään alueilta, joilla se vaikuttaa olevan täysin kunnossa. Sitten hiontaa, paklausta ja uudet promerit pintaan...

Primeria melko paljon kaapineena suosittelisin asiassa omaa nyrkkituntumaa. Jos primeri tuntuu kovametalliskraballa kaapiessa rapealta, eli irtoaa enimmäkseen muruina kerralla gelkkariin asti, niin pois vain. Jos se on säilyttänyt elastisuutensa, ja lähtee uudella terävällä kovametalliskraballa vaivalloisesti ohutta höylänlastua muistuttavina lastuina irti, niin sen voi jättää. Myrkyn ottaisin kuitenkin joka tapauksessa kokonaan pois, koska silloin voit telata koko pohjaan kunnolla lisää epoksia, ja varmistaa sillä vedenpitävyyden.

Rakkuloihin suhtautuisin melko tyynesti. Jos ne ovat pieniä eikä koko veneen alueella, niin tuskin on tapahtunut rungolle mitään sellaista vahinkoa mistä ei selviäisi epoksimaalilla ja pakkelilla. Tämä ei tietenkään ole osmoosi- ym. korjauksia työkseen tekevien mielipide. Moni haluaisi höylätä sulta koko gelkkarin mäkeen suolaiseen hintaan.

Maalien rapsuttelu kannattaa tehdä nyt syksyllä, jotta pohja pääsee paremmin kuivumaan talven aikana, ja saat samalla vähän etumatkaa keväthuoltoihin, kun kaikki työ ei jää kevääseen.

Olli wrote:Moni haluaisi höylätä sulta koko gelkkarin mäkeen suolaiseen hintaan.

Eikös se kuitenkin ole niin, että gelcoat kuivuu muotissa hapettomassa tilassa, ts. jos sitä pois ottaa niin takaisin ei saa enää gelcoatina vaan hapellisessa tilassa kuivuvana (topcoat)? Vai onko ammattilaisilla konsteja tähänkin?

Katselin pari kevättä sitten J.Lindgrenin telakalla storebron (moottorivene) pohjaa, josta puhkaistiin käsittämätön määrä (tuhansia?) rakkuloita ja gelcoatiin tehtiin vain niiden kohdalle dremelikoloja. Eli ainakaan tuossa, sinänsä karmean näköisessä pohjassa, kaikkea gelcoatia lähdetty poistamaan. Työläs homma jo noinkin.

Gelcoat ei ole mikään välttämätön osa veneen pohjaa, eli jos se höylätään pois, niin tilalle tulee varmaankin pelkkää epoksiprimeria. Suosittelevat sitä paksumpaa tavaraa, jossa ei ole liuotinta.

Tältä näyttää FEne, jolle on suoritettu ihon kuorinta



Luultavasti suurimpaan osaan tapauksista riittäisi aika lailla kevyempikin hoito. Tietysti nämä osmoosihommat on otettava vakavasti, mutta silti tuntuu, että pelottelua ja hysteriaa on ilmiön ympärillä vähän turhan paljon.

No tarkemmat selvitykset ovat onneksi paljastaneet Olgan näppylät juuri em. liuoitinrakkuloiksi, eli aika pienellä vaivalla selvitään.

Tosin todettakoon, että +-0 asteinen keli ei ole oikea lämpötila pohjaremppaan, myrkkymaali/primeri kovettuvat kivikoviksi eikä laadukkailla Bilteman kovametalliskrapoilla siitä lähde mitään irti, hiominenkin on vähän tuskaista eikä etene sitten yhtään vaikka käytössä on ollut jopa P40 paperit. Ehkä osasyynä tähän on että loppupeleissä pohjassa on 5-6 kerrosta myrkkyä jota on sitten vuosien varrella hiottu, maalattu päälle lisää ja hiottu eli kerrospaksuus on vähintään kohtalainen.

Siispä lopputulemana peräsin on nyt hiottu puhtaaksi (paikoin jopa lasikuituun asti) ja siihen heitetään n kerrosta primeriä.
Pohjan kohdalla voi olla että tyydytään vain siihen että rakkulat on hiottu auki ja niihin paikkoihin laitetaan kerros ohennettua primeriä, jota sitten hiotaan ja lopulta vain laitetaan myrkky päälle. Myrkkyjen alla kuitenkin on parikin erilaista vielä ehjää primerikerrosta ja kovan myrkyn poisrepiminen ei ole järin helppoa, hiomapaperi ei toimi kuin nimeksi ja skrapojen kanssa on em. ongelmia.
Eli näillä mennään ja ainakin on taas jotain mitä syyttää kun ei pärjää

Nuo rakkulat jos ovat liuotin-rakkuloita laskevat taas kun ilma lämpenee, ehkä. En lähtisi kovin paljon hiomaan tässä lämpötilassa, mutta jos hioisin niin lämmintä vettä sankoon ja ehdottomasti märkähiontaa. Hioittehan märkähiontana?

Ihmettelin kun sanoit ettei hiomapaperi toiminut.

harald wrote:Nuo rakkulat jos ovat liuotin-rakkuloita laskevat taas kun ilma lämpenee, ehkä. En lähtisi kovin paljon hiomaan tässä lämpötilassa, mutta jos hioisin niin lämmintä vettä sankoon ja ehdottomasti märkähiontaa. Hioittehan märkähiontana?

Ihmettelin kun sanoit ettei hiomapaperi toiminut.

Märkähiontana joo, mutta siis kun myrkkyä on helpostikin 5-6 kerrosta niin hiominen ei kauheasti edisty vaikka kuinka hinkkaa, nauhahiomakoneen tarvitsisi kenties. Ehkä sulla on vähän virheellinen kuva tosta touhusta jos teillä myrkkyä on 0,5 kerrosta keskimäärin
Kyllä siis niistä paikoista missä myrkkyä on ohuesti niin sen saa myös lähtemään helposti, tai kohtalaisen helposti mutta...
Ja toisaalta lämpimän veden järjestäminen telakalle on vähän isomman työn takana, joten se vaihtoehto ei oikein ole käytettävissä.

Muttajoo, tosiaan, jos keli ei nyt lämpene merkittävästi niin pitänee palata asiaan keväällä.

Eikös teillä ole trangia, kaasu- tai spriikeitin veneessä? Kahvipannu kuumaa vettä sankoon nostaa kummasti veden lämpötilaa. Hyvä kikka muuten jos on tarvetta sulatella jäätynyttä pakoputkea.

harald wrote:Eikös teillä ole trangia, kaasu- tai spriikeitin veneessä? Kahvipannu kuumaa vettä sankoon nostaa kummasti veden lämpötilaa. Hyvä kikka muuten jos on tarvetta sulatella jäätynyttä pakoputkea.

Ottaen huomioon räntä/lumisateen ja +-0 asteisen ulkoilman ja käyttöveden joka on myös lähempänä nollaa yhdistettynä n. nolla-asteiseen veneen runkoon niin tuo tuntuisi kohtalaiselta kaasun tuhlaukselta ja lämmitysvaikutus katoaisi nopeasti/vettä saisi keittää jatkuvasti lisää.

Helpompaa on odottaa kevättä

Mä vetelin skrapalla viime syksynä myrkyt pois. Hyvin lähti vaikka koleaa jo oli.
Tämän jälkeen hioin vanhat primerit epäkeskohiomakoneella pois (imuriliitäntä koneessa, ei pölissyt)
Keväällä sitten kevyt hionta ja primeriä pintaan.
Pääsi runko näin kuivumaan talven ajan.

Jussi

Oliko kyseessä kova vai pehmeä myrkky?
Koska muistaakseni pehmeä Mille Xtra lähti kyllä merkittävästi helpommin irti skrapalla.

Mutta avainkysymys kai onkin, voiko primeriä maalata kovan myrkyn päälle? Tai siis, ei tietenkään ainakaan kannattaisi mutta onko se täysin poissuljettu vaihtoehto.