Tänään mennessäni veneelle huomasin heti, että kaikki ei ole niinkuin pitäisi. Keulaköydet olivat hämmentävän löysällä. Porvoossa oli ollut melkoinen ukkoskuuro kun kaupungin laiturin poiju oli antanut metrin periksi ja fendarit olivat osin kannella / istumalaatikossa. Varsinainen yllätys odotti kuitenkin pohjan alla.

Pestessäni vesirajaa huomasin, että pohjaan peräsimen ja peräpeilin väliin oli ilmestynyt selvä veneen pituussuuntaan menevä halkeama. Alkukuusta tätä halkeamaa ei vielä ollut. Halkeama oli keskellä venettä ja suora. Gelcoatissa oli selvä railo ja sormin tunnustelleen puoliskoilla oli millin korkeusero. Lisäksi halkeaman vierestä oli selvästikin lohjennut ja näkyvissä "puhdasta" gelcoatia pikkusormen verran. Veneen sisäpuolelta en löytänyt mitään merkkejä halkeamasta.

Mikä koisen halkeaman voisi aiheuttaa?
- Peräpeili ja koko vene antanut vääntynyt -> murtunut tuulen voimasta?
- Porvoonjoen suistossa uiskentelevat uppotukit / muu ryönä lyönyt pohjaan aaltovaikutuksen tehostamana?
- Tyyppivika?

Pasi Niemelä, s/y Filia

Kuva voisi selventää vähän tarkemmin, itse en kyllä muista nähneeni tuollaista Olgassa kun juuri viime torstaina tuli tuotakin aluetta ihmeteltyä vedestä käsin. Tuulen voima tuskin tuota saa aikaan itsestään, eli veikkaisin kenties osumia jostain objektista.

Ei ainakaan tyyppivika, eikä nämä vehkeet pelkästä tuulen voimasta väänny rikki. Jos se railo lähtee peräsimen kohdalta, niin ensin tulee mieleen, että peräsin on saanut kunnolla tälliä. Jos siellä on poijut antaneet periksi, niin onko mahdollista, että vene on liikkunut enemmänkin, ja peräsin kolahtanut johonkin? Liikkuuko peräsin normaalisti?

Kyllä mä ainakin nostaisin veneen tarkistettavaksi heti. Tossa varmaankin myrskypykälä täyttyy, eli vakuutusyhtiöllekin kannattanee mainita.

Tervehdys

Uskon, että tuon raon olemassa ololle on hyvä ja luonnollinen syy. Kun olen meidän venettä keväisin telakalla ropannut ja puunannut olen katsellut sitä aika monesta suunnasta ja tuo mainitsemasi alue on yksi niistä.

Meilläkin on havaittavissa jotain vastaavaa, mutta jälki on ollut jo veistämön jäljiltä ikään kuin teipin alla piilossa. Teoriani sen synnystä on seuraava:

On mahdollista, että veneen runko on tehty kahdesta puoliskosta tai, että tuo rako on syntynyt kun veneen peräpeiliä on asennettu paikoilleen.

1.) Jos veneen rungon puoliskoja ei ole saatu asetettua tarkasti vastakkain syntyy "jakovirhe", jota meillä on peitelty teipillä ja jonka sinä näet rakona.

2.) Jos rako on syntynyt peräpeilin asennuksen yhteydessä, on mahdollista, että takapohjaan on jouduttu tekemään pieni rako / sauma peräpeilin asemointia varten.

Tuntematta tarkemmin veneen muottien rakennetta, en osaa sanoa kumpi vaihtoehdoista on todennäköisempi. Kummassakin tapauksessa kyseessä on mielestäni selvä ominaisuus ja se on korkeintaan seurausta "huolimattomasta" / viimeistelemättömästä työnlaadusta. Kyse ei mielestäni ole varsinaisesta viasta, vaan esteettisestä jäljestä.

Kiitoksia kannustavasta pohdinnasta. Yön synkkinä tunteina tuli vielä mieleen mahdollisuus salamaniskusta. Veneen perässä oleva poiju on erinoimainen maadoitin ja jos siihen salama on täräyttänyt siihen, lienee mahdollista että joku sivuhaara olisi pyrkinyt maadoittumaan peräsinakselin tai veneen kölin kautta.

Tyyppivika pohdiskeluni taustalla on kysymys juuri siitä, että onko FE83:n runko tehty kahdesta puolikkaasta jotka on liitetty yhteen? Joissain muissa veneissä jotka on tehty kahdesta rungonpuolikkaasta on "saumat irvistää" ongelmia.

Käyn tänään kysäisemässä vakuutusyhtiöltä, että mitä tehtäisiin...

Pasi.

Veneen runko ei ole tehty kahdesta puoliskosta, mutta muotti on. Muotissa on kyllä yleensä tappeja jotka kohdistavat puoliskot toisiinsa melko tarkastikin, mutta väliiin jää aina pakostikin rako. Tämä rako on sitten näköjään tiivistetty maalarinteipillä meidän veneestä löytyvän "halkeaman" kuvioinnin perusteella. Lukeepi meidän perän alta vielä HEIKKI jostain syystä, olisiko teippaajan nimi?

Kun veneen runko on sitten irroitettu muotista on teipin jäljet peitetty gel- tai topcoatilla. Tämä on ehkä tehty karhentamatta kohtaa, tai sitten teipin läpi on tullut muottivahaa sillä tämä topcoat paikka on meilläkin varissut irti pala palalta.

Tämä on vain oma tulkintani asiasta, mutta kannelle hypänneet fendarit ja niitten mahdollinen viittaama kova ukkonen voi hyvin johtaa kaikenlaisiin ihmeellisyyksiin. Jos ja kun Filia nostetaan ylös tarkastelua varten kannattaa myös tarkastaa peräsinlapa sekä rungon alueet rustirautojen alla. Salama voi olla syyllinen.

Tuosta kuvasta ilmenee ehkä millaisesta paikasta itse luulen että alkuperäisellä kirjoittajalla on kyse;

Salama ei yleensä tee suoraa halkeamaa veneeseen, vaan sen jäljet ovat kuin haulikolla olisi ampunut eli useita pieniä reikiä ja halkeamia ympäri rungon. Luulen, että kyseessä on feneen ominaisuus, joskin sen on todennäköisesti myrsky tai uppotukki tms "aktivoinut", eikä tästä välttämättä kannata huolestua jos sisäpuoli on ehjä. Toki ulkokuori tulee korjata, tuosta halkeamasta menee vettä laminaattiin ja pahimmillaan se aiheuttaa talvella jäätymisen ja suuremman halkeaman. Toki tuollainen paljas kohta vesirajalla tai sen alapuolella aiheuttaa myös riskin osmoosista.

Se ei taida olla paljas, vaan kerros gelcoatia on lähtenyt irti mutta se on vain kosmeettinen kerros. Se kerros joka on tuon paikan alla on vähintäänkin yhtä paksu kuin gelkkari muuallakin.

Tämä nyt sillä varauksella että filia ja minä puhumme samasta asiasta.

Vielä rakenteesta niin FEneessähän on pieni pilssi peräsinakselin etupuolella. Koska samaan pilssiin on useimmassa veneessä (muttei Filiassa sillä siinä taitaa olla S-vetolaite?) laminoitu potkuriakselin kannake niin tämä takana oleva pikkupilssi kerää vettä.

Jos nyt salama iskee mastoon, ja etsii tiensä alas haruksia pitkin se löytänee aika äkkiä hekin kautta peräsinakselin. Oma arvaukseni on että tämä voisi johtaa pikkupilssissä olevan veden avulla halkeamiseen. Mutta tämä on jo tinahattu-teorioita. Uskon että lämmin vesi voi yhtä hyvin olla osasyyllinen tuon gelcoat-paikan varisemiseen, jos siitä on nyt kyse.

harald wrote:Veneen runko ei ole tehty kahdesta puoliskosta, mutta muotti on.

Onko tämä varma tieto? Aika moni suomalainen vene malli on tehty ja tehdään kahdesta puolikkaasta, jotka sitten laminoidaan toisiinsa kiinni.

Tuo Charlotan persauksesta otettu kuva vastaa oman veneeni näkymiä. Suora halkeama on veneen keskellä ja gelcoat kerros vaikuttaa todella paksulta. Nyt lohjenneet tikkumaiset palaset ovat max 5mm paksuja ja lasikuitu ei edes näy vielä.

Ja Filiassa on S-vetolaite, mistä ihmeestä te voitte kaiken tietää!

Pasi.

Joakim wrote:

harald wrote:Veneen runko ei ole tehty kahdesta puoliskosta, mutta muotti on.

Onko tämä varma tieto? Aika moni suomalainen vene malli on tehty ja tehdään kahdesta puolikkaasta, jotka sitten laminoidaan toisiinsa kiinni.

Ei ole varma tieto. Pitäisi selvittää.

filia wrote:...Ja Filiassa on S-vetolaite, mistä ihmeestä te voitte kaiken tietää!

Pasi.

Tervehdys

Pelottavaa, eikös jooo...? Lisäksi moottori on Volvon MD-5 mallia sekä veneessä on vanhasta mastonkaatojärjestelmästä rippeet.... Tuo mastokaatojärjestelmähän on järvillä tuiki tarpeellinen matalia siltoja alittaessa.

Uskotko jos sanon, että olen ollut Filialla purjehtimassa ja että olen ollut myös rikaamassakin sitä. Piiri pieni pyörii nääs...

Ja Filian verho-kisko vessan ympärillä oli muuten hieno idea!

harald wrote:

Joakim wrote:

harald wrote:Veneen runko ei ole tehty kahdesta puoliskosta, mutta muotti on.

Onko tämä varma tieto? Aika moni suomalainen vene malli on tehty ja tehdään kahdesta puolikkaasta, jotka sitten laminoidaan toisiinsa kiinni.

Ei ole varma tieto. Pitäisi selvittää.

On se varma tieto, FE83:nen on valmistettu naarasmuotissa kokonaisena. Lähde eräs Kari joka oli Nykralla silloin.