Oli kyllä mielenkiintoinen keli, vahvistuksena Merellin Antti hyppäsi kyytiin ja lähdettiin siten aika hyvällä rosterilla kohti koitoksia. Purjevalintaa pohdittiin, mutta keli vaikutti kelvolliselta ja illaksi tyyntyvältä joten ykkösellä lähdettiin.
Tosin koko kisaan valmistautuminen oli alkanut ensin tyhjentämällä jollasta 50-100l vettä pois ja sen jälkeen Olgasta toiset samanverran, vettä oli pilssissä pilssin kattoon asti. Eli eipä se keulaboksi meilläkään vedenpitävä ole, mutta ilmeisesti sen verran tiiviimpi ettei vettä valunut holtittomasti vaan hiljalleen ja suoraan pilssiin. Veneestä lähdettäessä viime keskiviikkona pilssissä ei ollut mitenkään kummoisasti vettä, joten eipä asialle tehnyt silloin mitään.
Tämä yhdistettynä genuaplokien säätämiseen sai aikaan sen että aika ennen starttia menikin kryssitrimmiä ihmetellen, spinnun nosto jäi kokeilematta ja niin no...
Ennen lähtöä oli selvää että kannattaisi ajaa rannasta päin styyralla linjaa ja laskea sitten paukun tullessa ja ottaa spinnu ylös. Poijun luona tuuli paremmin, joten rannan pieni etäisyysetu ei oikein kannattanut.
Juuri sitten kun teimme viimeistä vendaa ennen linjalle ajoa tuuli alkoikin tehdä tepposiaan, tuuli kuoli ja kääntyili minne sattui. Lopputuloksena ajoitus meni aivan reisille, mutta onneksi tajusin heittää 360:n tarpeeksi ajoissa poijun luona, jokatapauksessa silti lähtö myöhässä ja fleetin perässä. Spinnua nostaessa selvisi ensin että spinnu oli viritetty väärin, molemmat skuutit etustaagin takapuolella, säätäessä meni aikaa mutta suurin osa fleetistä hidasteli myös spinnujensa kanssa joten vahinkoa ei päässyt syntymään. Vain Charlotta ja Devon lähtivät karkuun spinnut lentäen. Kun spinnu sitten saatiin ylös se oli kauheissa rintsikoissa, joten taas lisää säätöä ja meni helposti minuutti tai pari lähdöstä ennenkuin spinnu veti ja matka alkoi taittua. Onneksi toki muukin fleetti pl. edellämainitut oli hidastellut joten nopeasti pääsimme keskifleetin kärkeen ja merkillä kiersimmekin sitten viidentenä.
Kryssi kääntömerkille olikin yhtä tuskaa, ajoimmeko paskoissa vai missä mutta vene ei vain kulkenut ja Ida Maria sekä Devon painoivat ylemmäksi ja kovempaa. Pakollinen paskoistapois vendakin meni vähän pieleen kun leebow-yritys kolmannen H-veneen kanssa kaatui siihen että skuuttia pidellyt gasti keskittyi liikaa H-veneeseen ja unohti päästää skuutin vendassa

No, en tiedä olisiko ajoitus vendalle ollut muutenkaan oikea, mutta pitihän sitä yrittää kun kerta suuressa maailmassa ei koskaan ajeta alta (lähde: Kuperkeikka).
No merkille siis kuitenkin jotenkin kondiksessa, mitä nyt Anneli oli kolmosgenuallaankin ottanut meitä kiinni vaikka me ajoimme siis ykkösellä. Spinnu ylös ja menoksi, ilman spinnua matkannut "nimetön" H kulki yllättävän kovaa mutta tuulikulman vähän tiukentuessa pääsimme ajamaan omaa kisaamme, mitä nyt X-79 Extemporen kanssa pääsi vähän ajelemaan rintarinnan. Punaisella kepillä normijiippi, Extempore piti hyvin sisäpaikan joten piti jiipata alle.
Pohjoista kohti spinnutellessa tuli kauhuissani katseltua Devonin ja Ida Marian nostattelua, kovasti olivat menossa kohti Käärmesaaren kiveä (tai siis nostattelun jälkeen kurssi tulisi menemään ko. kiven yli kohti kääntömerkkiä) mihin olen itsekin nähnyt mm. AE Ragamuffinin paukuttavan oikein kunnolla. Ilmeisesti eivät sitten kuitenkaan osuneet, mutta vähän pelottavalta.
Käärmesaaren peitossa sitten otimme spinnun pois ja teimme klassisen virheen ja ajoimme saaren suojiin missä sitten saatiinkin odotella tovi lähes pläkässä.
Kryssi käärmesaarten solassa olikin sitten aika kauheaa, tuuli kääntyili, vene ei oikein noussut ja nyt jo ihan lähelläkin olivat Devon ja Ida Maria katosivat kryssin aikana kauas pois. Yritimme vältellä saarten peittoalueita, mutta toisaalta ainakin Stora Ådholmen kyllä jo nostikin tuulta kivasti.
Anneli kuitenkin jäi kaaaaauas, joten kai me jotain oikeinkin tehtiin, vai mikä lie Panulla ongelmana?
Punaisella poijulla kuitenkin spinnu ylös ja kohti vihreää, mistä sitten taas varsin tuskainen kryssi kohti maalia. En tiedä mitä tuulelle tapahtui mutta tuntui että parisataa edempänä olevat Ida Maria ja Devon ajoivat 10-20 astetta meitä ylempää kurssia ja me vain valuimme kohti Haukilahden rantaa.
No lopulta kuitenkin päästiin maaliin, ei sijoitus nyt mikään huippu ole, 6/10 laskeskelin.