Jotenkin onnistuimme Fredrikin kanssa sössimään gastipolitiikan ja löysimme itsemme veneestä kaksistaan. Tuulta nyt ei liikaa ollut ja tyyntyvää oli ennustettu, joten vene valmiiksi ja vesille.

Reilu minutti ennen starttia meiltä karkasi ison skuutin talja irti levankivaunusta. Ilmeisesti sokka oli onnistunut jotenkin luikertelemaan irti. Sillä aikaa kun me etsittiin varasakkelia, muut lähtivät.

Sakkeli löytyi ja takaa-ajo alkoi ehkä 3 min muiden jälkeen.

Keventyvässä tuulessa kryssiin ei oikeiin saatu tuntumaa ja GPS:n kryssikulmat näyttivät aivan hirveiltä, onneksi en ottanut trackia talteen. Varmaan kapeikoissa pyörteilevä tuuli teki osansa siinä myös.

Lopussa sitten tuuli loppui tykkänään ja alkoi hermoja raastava lilluttelu kohti maalia. Meidät oli vieläpä ammuttu pitkälle radalle, vissiin tuomariveneessä ei oltu viitsitty katsoa sääennustetta.

Vaikuttaisi siltä että pienen luokka tuli maaliin suoraan LYS taulukon järjestyksessä.

Tuli siis purjehdittua rata läpi mutta jotenkin se suuren urheilujuhlan tuntu jäi puuttumaan. Jos kauden neljästä lähdöstä, johon olemme osallistuneet, kolme menee lillutteluun, alkaa väkisinkin tuntua siltä että tämä touhu on nähty. Olosuhteille järjestäjät ei tietenkään mahda mitään, mutta se että toistuvasti lähetetään pitkälle radalle liian kevyessä tuulessa alkaa nyppimään.

KaleviHarkonen wrote: Lopussa sitten tuuli loppui tykkänään ja alkoi hermoja raastava lilluttelu kohti maalia. Meidät oli vieläpä ammuttu pitkälle radalle, vissiin tuomariveneessä ei oltu viitsitty katsoa sääennustetta.

Ilmeisesti olivat varmaan olleet vesillä aiemmin päivällä, puolitapäivin taisi ulompana puhaltaa lähemmäs kymppiä.

Olosuhteille järjestäjät ei tietenkään mahda mitään, mutta se että toistuvasti lähetetään pitkälle radalle liian kevyessä tuulessa alkaa nyppimään.

Tämähän on se perinteinen iltakisojen ongelma, kun resurssien puutteessa lyhennysveneitä ei juurikaan ole käytössä ja toisaalta jos sitten lähettääkin veneet liian lyhyellä radalle niin nopeampien veneitten kipparit saattavat valittaa purjehduselämyksen vähäisyyttä.

Toisaalta olisi voinut mennä huonomminkin, Kopun tiistiksissä:
"5. Tiistaikilpailu 8.6.2010
Yksikään vene ei tullut maaliin määräajassa joten kilpailu keskeytettiin"

Mikään ei liene turhauttavampaa kuin tuijotella kelloa, että milloin kehtaa vetäistä koneen käyntiin/kannattaako luovuttaa samantien kun ei kukaan kuitenkaan pääse maaliin.

Petri wrote:

KaleviHarkonen wrote: Lopussa sitten tuuli loppui tykkänään ja alkoi hermoja raastava lilluttelu kohti maalia. Meidät oli vieläpä ammuttu pitkälle radalle, vissiin tuomariveneessä ei oltu viitsitty katsoa sääennustetta.

Ilmeisesti olivat varmaan olleet vesillä aiemmin päivällä, puolitapäivin taisi ulompana puhaltaa lähemmäs kymppiä.

Olosuhteille järjestäjät ei tietenkään mahda mitään, mutta se että toistuvasti lähetetään pitkälle radalle liian kevyessä tuulessa alkaa nyppimään.

Tämähän on se perinteinen iltakisojen ongelma, kun resurssien puutteessa lyhennysveneitä ei juurikaan ole käytössä ja toisaalta jos sitten lähettääkin veneet liian lyhyellä radalle niin nopeampien veneitten kipparit saattavat valittaa purjehduselämyksen vähäisyyttä.

Tuulen tyyntyminen ei tullut yllätyksenä, Foreca lupasi päivälle 10-11 m/s, ilta-yhdeksäksi Espoonlahdelle enää 3 m/s.

KLV vakioradan hienous on nimenomaan siinä, että se sopii tyyntyviin olosuhteisiin jokseenkin niin hyvin kun 'mannermaisissa' olosuhteissa on mahdollista. Lähtö on Kivenlahdessa josta mennään varsinaisen Espoonlahden puolelle, kierretään kolmiorata, ja maali on Espoonlahdella, Laurinlahden edustalla. Isot ja ehtivämmät veneet kiertävät kolmion kahteen kertaan.

Pitkässä radassa maali on Kivenlahden satamassa kuten lähtökin. Tuomarille se on mukava kun ei tarvitse siirtää venettä kesken kisan. Mutta kisan omissakin ohjeissa sanotaan, että pitkä rata pitäisi lähettää vain yli 6 m/s tuulella. Eli nyt (taas) tuomaritkaan ei ole noudattaneet kilpailun ohjeita.

Tämä sitten suosii isoja veneitä. kuten mm. AMP seminaarissa opetettiin, tuulen moinaaminen rankaisee pieniä veneitä, koska tuuli ensin loppuu lähellä merenpinnan tasoa. Ja tämä on ihan käytännössä nähty mm. eilen, jossa radan puolivälissä erot luokan suurimpien ja pienempien välillä oli noin 10 min, maalissa noin tunti.

Joo, ratkaisu probleemaan on tietysti yksityyppipurjehdus. F-laituriin on ilmestynyt hieno FE83, saisikohan sen houkuteltua mukaan...