Eka peräsin avattiin timanttilaikalla, joka on tuohon kyl ehdottomasti paras. Toka avattii tavallisella katkaisulaikalla, onnistuu silläkin vaikkei purekaan ihan yhtä nopeesti. Kuori on noin 5mm, käsituntumalta saa työstettyä hyvin kun varoo ettei rouhaise liian syvälti, helpompi ottaa toisella kertaa lisää kuin laminoida kahta puolen jos lipsahtaa. Pikkurälläkkä on hyvä näissä hommissa, ison kanssa on hankalampi mutta onnistuu kyllä silläkin, mikä vain käsillä oleva vehje käy. Luukkua irrotellessa kannattaa raotella ja nitkutella vähän eri puolilta ennenkuin rykäisee kokonaan irti niin saa ehjänä.

Moi,
Toinen vaihtoehto työkaluksi voisi olla Feinin monitoimityökalu tai vastaava halpisversio. Minä leikkasin peräsimen auki ko. halpiskoneella. Pölyä ei tule likimainkaan niin paljoa kuin rälläkällä ja leikkaaminen on vieläkin hallitumpaa.

Kiitoksia vastauksista laikkaan liittyen, viikonloppuna lähtee projekti liikenteeseen. Mistä olette tilanneet (sicomin) epoksivaahtoa? kgenterprice.fi myy ilmeisesti vain yrityksille.. Ei ole akuuttia, mutta voisi talven aikana tilailla valmiiksi näitä tarvikkeita kun kuitenkin tulee kiire keväällä..

Kevralta voisi kysyä.

Btw, saakos Feiniin / kopioon timanttiterää? Ainakin pistosahassa moinen oli ihan ässä vekotin lasikuitua leikellessä, tekee siistiä jälkeä, ei tosiaan pölytä niin pahasti kuin rälläkkä ja leikkaa kohtuu nopeasti. Toki tavallisella hammasterälläkin pärjää, mitä nyt hampaat tuppaa tylsymään aika äkkiä.

Ainesten hankkimiseen tosiaan ekana tulis mieleen Kevra. KG:ltäkin saattoi jollain konstilla saada hankittua (tosin tästä en oo ihan varma kun kaveri haki vaahdot)

Bosch:in laitteeseen sai ainakin metallin sahaamiseen tarkoitetun terän. Sellaisella itse leikkasin peräsimen auki.
Heidän sivustoilta näkee minkälaisia teriä laitteeseen saa.

Jos leikkausreunan laatuvaatimukset ei tule esteeksi, niin voinee hyvin käyttää niitä "kaakeliteriä", joissa on upotettu noi timantit muuten aika normi feiniterään. Tollasia löytyy molempiin, feiniin ja boschiin - 270, 360 asteen pyöreät ja parin sentin "talttaterä".

Itse käytän Bimetalli TiN -terää (keltainen reuna) silloin kun pitää saada siistiä tai tulee rosteria vastaan. Se ei tylsy rosterissakaan kovin nopeasti, jos vaan malttaa olla painamatta terää voimalla.

ps. Puuhun on ylivoimaa se "japanese crosscut" kaksirivinen terä.
Jos sahalle malttaa virittää vielä tuen, on uuden terän leikkuujälki parhaimmillaan kuin vesisuihkuleikkurilla ammuttu. Sillä kärsii kajota niihin "2vkoa kiillotettuihin" mahonkipaneeleihinkin...

Edit: ai niin, vanerilapun/lappujen läpi leikattuna tietty, muuten on aina se riski että lohkee pintaviilu jostain.

Näkeekö peräsinrempan tarpeen päältä näillä alkutalven keleillä - meinaan, kun ilma lämpenee, on peräsimen kyljet ainoat kohdat maalatussa lasikuitupinnassa, jossa on kova "kaste". Pistää miettimään, että mikä siinä lätyssä on ominaislämpökapasiteetiltaan niin suurta että sieltä löytyy kylmää johon syyssään kosteus tiivistyy. Onko se väistämätön totuus, että vettä se on?

FE-Sillanpää wrote:Näkeekö peräsinrempan tarpeen päältä näillä alkutalven keleillä - meinaan, kun ilma lämpenee, on peräsimen kyljet ainoat kohdat maalatussa lasikuitupinnassa, jossa on kova "kaste". Pistää miettimään, että mikä siinä lätyssä on ominaislämpökapasiteetiltaan niin suurta että sieltä löytyy kylmää johon syyssään kosteus tiivistyy. Onko se väistämätön totuus, että vettä se on?

Tervehdys

Tekisi mieleni todeta, että kun vene on ~30 vuotta vanha ja sitä on joskus käytetty, eikä pidetty koko aikaa kuivilla, on peräsimessä vettä . Lavan rakenne on sellainen, että vesi löytää väistämättä tiensä sisään, kunhan käytön hampaat ovat hieman nakertaneet ja avanneet vedelle kulkuväyliä.

Tyypillisesti lapa vuotaa ylhäältä akselin läpiviennin kohdalta. Tähän kohtaa syntyy purjehdittaessa suurimmat rasitukset ja siksi rakenne elää eniten. Ennemmin tai myöhemmin laminaatin ja akselin väliin aukeaa pieniä halkeamia (väsymissäröjä), josta vesi sitten pikkuhiljaa valuu sisään. Seuraavaksi lavan alaosan uretaanin täyttöreikä jo kostuukin vettyneen rakenteen merkiksi.

On aivan turha luulla, että lapa kuivuisi talven aikana. Uretaani imee vettä tehokkaasti sienen lailla, kylmässä haihtuminen on muutenkin heikkoa ja rakenne on suljettu jolloin vesihöyry ei pääse esteettä poistumaan.

Ernon Melissan lapa oli sisältä märkä kuin juuri merestä nostettu , vaikka vene on viimeiset kaksi kautta ollut kuivalla maalla. Edes lavan alapään uretaanin täyttöreiästä ei vesi ole päässyt valumaan merkittävästi pois.

Vettymisen vakavuutta ja vaikutusta rakenteen lujuuten on kotikonstein mahdoton lapaa aukaisematta arvioida. Vettyneellä uretaanilla on jonkin verran leikkauslujuutta pitäen lavan kuoren puoliskot irti toisistaan. Jos vettynyt uretaanin on jäätymis / sulamis syklien vaikutuksesta menettänyt lujuuntensa, mahdollisesti jauhautunut mössöksi, on peräsin jo selvä turvallisuusriski. Muistelisin jostain lukeneeni / kuulleeni, että jostain Albini Expressistä olisi peräsin taittunut (laminaatti lommahtanut -> taittunut) uretaanin pettämisen vuoksi .

harald wrote:Kevralta voisi kysyä.

Kevra vastasi, että Sicomin epoksivaahtoa ei ole mutta heillä oli vastaavaa tuotetta. Pakkaus tosin liian suuri ja kallis (tietämättä Sicomin hintaa).

Eli tällaista tarjosivat: Ampreg 230 14,5 kg (hartsi) + 3,53 (kovete ja vaahdotusaine) kg 492,95 ¤ (alv 0%)

Fe-741 peräsimessä ei ole akselin läpivientiä. Ilmeisesti se ei sitten niin herkäsiti ota vettä sisäänsä.
Avasin oman 741 peräsimen, koska kyljestä tuli pieni vesinoro keväällä.
Toinen kylki osittain auki.
Paljastui että peräsimen sisään on "koteloitu" lasikuidulla huonekaluputkea n. 1,2 m pätkä (2*4cm).
Tämä putki lienee sielä jäykistimenä?
Muuten peräsin on täytettynä uretaanilla.
Veneeni tapauksessa vesi oli mennyt peräsimeen alakiinnikkeen pultin reiästä.
Reikä osui tähän huonekaluputken koteloon. Kun sain putken kotelon leikattua auki ja putken ulos, näki että putki oli paikoin puhki ruostunut. Peräsin oli myös delaminoitunut pieneltä alueelta, mistä se oli "itkenyt" keväällä.
Muualta peräsin ja sen täytteet vaikuttaa kuivalta.
Nyt pitää laminoida uusi huonekaluputki koteloon ja keksiä sitten jostain muutama litra epoksivaahtoa.
Pitänee kysellä joltain soutuvenevalmistajalta jos niiltä saisi helppiä tällaisessa pienessä määrässä.

Sicom epoksihartsi PB250 n. 3l ja kovete DM02 n. 1l myynnissä edullisesti. Jäi yli projektista ja parastaennen päiväys oli jo 3/2015, niin en ehdi itse käyttää loppuja mihinkään, kun jo peräsimen sillä täytin. hp. 60e yhteyttä voi oottaa Eero Leino O451210178 ja posti kulkee eero.leino.84@gmail.com

Meni jo, hyviä peräsinremontteja kaikille!

34,8 kg, tämä ei ole vastasyntyneen paino vaan Filian peräsimen paino irroitettuna ja punnittuna. Teen talvikauden aikana sisälmyksien vaihdon e-Vene menetelmällä eli ns. suuren luukun menetelmällä.

Toistaiseksi kaikki on mennyt kuin Strömsössä. Pultit aukesivat, mikään ei ollut jumissa ja puslatkin suorastaan putosivat syliin. Yläpään puslassa on "selvä" klappi ulkopuolen kehään, se heiluu silmin nähden ja sormin tuntuen vannasputkessa. Peräsimen ollessa paikallaan sitä pystyi heiluttamaan yli sentin eteen-taakse kohtuullisella voimalla. Pitänee tuumia vaihdanko samalla siis laakeriholkit. Alapäässä oli sellainen laipallinen malli.

filia wrote:34,8 kg, tämä ei ole vastasyntyneen paino vaan Filian peräsimen paino irroitettuna ja punnittuna. Teen talvikauden aikana sisälmyksien vaihdon e-Vene menetelmällä eli ns. suuren luukun menetelmällä.

Toistaiseksi kaikki on mennyt kuin Strömsössä. Pultit aukesivat, mikään ei ollut jumissa ja puslatkin suorastaan putosivat syliin. Yläpään puslassa on "selvä" klappi ulkopuolen kehään, se heiluu silmin nähden ja sormin tuntuen vannasputkessa. Peräsimen ollessa paikallaan sitä pystyi heiluttamaan yli sentin eteen-taakse kohtuullisella voimalla. Pitänee tuumia vaihdanko samalla siis laakeriholkit. Alapäässä oli sellainen laipallinen malli.

Tervehdys

Onnea puuhasteluun. Nuo laakeriholkit kannattaa vaihtaa nyt samalla kun peräsin on kerran irti. Myöhemmin tehtynä tulee hieman turhaa voimistelua pelkkien holkkien takia. Lisäksi jos klappia on tuon kertomasi sentin verran, niin vaihtoon vain. On noita vaihdettu pienemmänkin klapin takia.

Muistathan, että FE wikistä löytyy piirustukset laakeripuslista: http://www.fe83.org/wiki/index.php/Per%C3%A4sinlaakeri

Jos käytössäsi on kunnolliset mittavälineet, niin tarkista noiden puslien sovitteet omasta veneestäsi sekä akselista että vannasputkesta ylä- ja alapäästä. Ulkomitta saa ja pitää olla hieman nahea ahdistussovite ja sisähalkaisijassa 0.1-0.2mm välys. Toistaiseksi on kaiketi kuvien mitoilla mennyt kohtuullisen hyvin, mutta jokainen venehän on yksilö ja eroa mitoissa saattaa löytyä.

Jos haluat sen alapuslan laipallisena, niin vie vanhat koneistamoon kuvan mukana malliksi.