KaleviHarkonen wrote:Panu wrote:Käytännön esimerkkinä FE83.org:n foorumien keskustelusta yli 60% on vain muutaman henkilön toimesta ylläpidetty. Olisikin kohtuutonta olettaa, ettämä esitetyt uudet asiat voitaisiin sälyttää näiden aktiivien hoidettavaksi. Eli niitä aktiiveja / toimijoita tarvitaan aina lisää ja jokaiselle halukkaalle löytyy varmasti kehittävää tehtävää.
Tässä taisi tulla ilmi asian ydin. Yhdistyksessä on aktiivinen ydinporukka jotka kaikki sattumoisin myös kilpailevat. Samalla tämä foorumi on yhdistyksen näkyvin rajapinta ulospäin. Nyt sitten kun nämä kisakireät aktiivit innostuvat pohdiskelemaan siitä voiko pinnamies irroittaa katseensa 0,3 sekunnin ajaksi etuliikistä vai onko 0,2 sekuntia maksimi, saa satunnainen surffailija touhusta väärän kuvan.
Hieman on vikaa matkapurjehtijajäsenissäkin. Jos he haluavat tältä foorumilta enemmän, pitää olla myös itse aktiivinen. Jos antaa lusikalla ei voi ottaa kauhalla.
Tässä ollaan nimenomaan asian ytimessä, mihin alunperinkin pyrin. Olennainen kysymys on, mistä löytyisi se matkapurjehduksen aktiivinen ydin?
Nythän tämä fe83org on olemassa pitkälti Haraldin kilpailumotivaation ansiosta. Ja tämä kilpaileva ydinporukka (joka myös matkapurjehtii) on tuottanut paljon hyvää myös matkapurjehduspuolelle (tästä lienemme yksimielisiä). Aivan vastaavasti jos löytyy uusi omanlaisensa ydinporukka matkapurjehduksen jonkun osa-alueen ympärille, niin todennäköisesti se tuottaa paljon lisää hyvää kaikille muillekin täällä. Mutta jostain täytyy löytyä se jokin, joka saa sen ydinjoukon innostumaan asiastaan. Siinä oman jutun tekemisen siivellä hoituu sitten monta muutakin asiaa.
Ydinporukalla (ja koko porukalla) pitää olla jotain yhteistä, mutta harvemmin tulee mieleen, että on myös eduksi, jos se yhteinen on mahdollisimman "omaa", "vain meidän juttu". Tällaisia ydinporukoita on pursiseuroissa ja kaikkialla muuallakin pilvin pimein, en tarkoita etteikö useammalla kuin yhdellä porukalla voisi olla "sama vain meidän juttu". Öh, vähän epäselvästi ilmaistu mutta ymmärtänette mitä haen.
Mutta em. syystä esim. luonnosta nauttiminen tai ruoanlaitto eivät ole mielestäni sellaisia ydinporukkaa yhdistäviä tekijöitä, joista voisi mitään ihmeempää syntyä tälle foorumille. Ne kuuluvat ihan yhtä lailla karavaanareille, melojille, moottoriveneilijöille, telttailijoille... Siksi en usko että niistä täällä mitään kauhean isoa juttua syntyisi ja sitäpaitsi osa feneilijöistä lienee aivan tyytyväisiä purkkimuonaansa.
Jos ajatellaan edellistä viestiä ruoanlaitosta feneessä, niin siihen kysymykseen saadaan kaikkien osapuolien kannalta mielenkiintoisampi ja antoisampi keskustelu jossain, missä ruoka on se pääasia ja porukan suurin intohimo. Ei ole mitään järkeä rajata mestarikokin etsintää yhden venetyypin omistajiin.
Kokeilepa Kalevi piruuttasi etsiä joku kokkipalsta (kunnollinen, ei mitään suomi24 ruokapalstaa!) ja esitä kysymyksesi siellä. En pidä ollenkaan mahdottomana, että löydät porukan ruoanlaittoguruja, joiden mielestä tämmöinen dilemma on tosi mielenkiintoinen haaste pohdittavaksi. Ja sitten voit viikon päästä postata tänne kokonaisen feneilijän keittokirjan.
Mutta palatakseni tähän fe asiaan ja alkuperäiseen pointtiini. Uskon ihan aidosti, että tuollaiset Raimon kaltaiset aktiiviset ja omien purjehdustaitojensa kehittämisestä kiinnostuneet feneilijät voisivat olla sellainen porukka, joka sen kaivatun ytimen muodostaisivat. Se oma juttu voisi olla nimenomaan sellaista vähän haastavampaa ja tavoitteellisempaa omien taitojen laajentamista ja kehittämistä. Silloin siihen tulee se oma motivaatio mukaan, kun oppii itsekin muiden kanssa asioita pohtiessa. Aloittelijoita toki neuvotaan täällä ja muuallakin, mutta siitä ei kehkeydy isompaa juttua, koska se ei neuvojalle ole kauhean antoisaa.
Täkynä heitän, että tämmöinen muutaman kaverin ydinporukka voisi vaikka aloittaa lähtemällä kimpassa suorittamaan SPL:n päällikkötutkintoa tsekkauttaakseen omat taitonsa jonkun ulkopuolisen arvioijan toimesta. Yhden päivän "inssiajo" siis käytännössä. Päällikkötutkinto ei itsellenikään ollut mikään triviaali juttu suorittaa, joten ihan läpihuutojutusta ei ole kysymys. Mutta mitään kilpapurjehtijan taitoja siinä ei tarvita ja voisin kuvitella, että esim. Raimolle tutkintopurjehdus voisi olla mielenkiintoinen ja opettavainen tilaisuus (jos ei ole jo käyty).
Jutustelin tuossa aiemmin tästä matkapurjehdustaitojen kehittämisen vaikeudesta. Hyvä puoli asiassa on se, että kun kilpailutaitoja ei opi kuin harjoittelemalla, niin matkapurjehdukseen voi hyvinkin saada monenlaisia vinkkejä ja ajatuksia, jotka osaa heti ottaa käyttöön ihan harjoittelematta, kunhan vain joku vinkkaa asiasta kun ei itse ole tullut ajatelleeksi. Ja monet vaikeat asiat on myös sellaisia, ettei niitä edes voi harjoitella, voi ainoastaan varautua tilanteeseen pohtimalla sitä porukalla etukäteen.
Joku ydinporukka mielestäni jokatapauksessa tarvitaan. Tottakai minustakin olisi hienoa, että olisi satamakirjaa, reissukuvauksia jne. jne. mutta en vain usko että niitä syntyy ilman sitä ydinporukkaa. Motivaatio täytyy aina löytyä jostain että mitään lusikoitavaa syntyisi. En minäkään tätä vain lämpimäkseni kirjoittele. Minä käyn omia "kehityskeskustelujani" muutamien reaalimaailman porukoiden kanssa sekä ulkomaisten lehtien ja palstojen kautta. En panis ollenkaan pahakseni jos jotain virikettä löytyis täältäkin.
Koko ketjuhan lähti siis siitä, että miten tämä matkapuoli saataisiin aktivoitumaan. Mun teesini oli, että tarvitaan ydinporukka ja mun paras arvaus mistä se ydinporukka löytyisi, oli tämä aktiivisten omien taitojen kehittämisestä kiinnostuneiden vähemmistö.
Enköhän mä ole nyt sanonut ihan riittämiin.
V.
.
