Uusimmassa Die Yachtissa oli plokitesti. Harken ei pärjännyt kovinkaan hyvin ja Lewmar vielä huonommin. Jokin mulle tuntematon saksalainen ploki voitti pikkuplokien luokan ollen selvästi parempi ja halvempikin kuin Harkenin Carbo. En vielä lukenut kunnolla läpi ja saksankielenikin on aika puutteellinen, mutta ilmeisesti Lewmar ei kestänyt luvattua kuormaa ja Harkenissakin oli aivan liikaa kitkaa (se saksalainen oli aivan ylivoimainen kitkassa).

mode edit(hh): aihe pilkottu ulos kuolemankorahdusketjustaPoistin "väärä paikka" kohdan

Joakim wrote:Ehkä väärä paikka puhua tästä, mutta uusimmassa Die Yachtissa oli plokitesti. Harken ei pärjännyt kovinkaan hyvin ja Lewmar vielä huonommin. Jokin mulle tuntematon saksalainen ploki voitti pikkuplokien luokan ollen selvästi parempi ja halvempikin kuin Harkenin Carbo. En vielä lukenut kunnolla läpi ja saksankielenikin on aika puutteellinen, mutta ilmeisesti Lewmar ei kestänyt luvattua kuormaa ja Harkenissakin oli aivan liikaa kitkaa (se saksalainen oli aivan ylivoimainen kitkassa).

Ettei olisi Seilflechter?
Siis kun en muita saksalaisia merkkejä tunne, niin tuo nyt on vain valistunut arvaus

Ja korostettakoon että Harkenin hiilariploki oli lähinnä siis heitto siihen, ettei oikeastaan mitään asiaa hankittu koskaan kilpailusuorityskyky mielessä.

http://www.yacht.de/yo/yo_news/powersla ... id,50.html
Edit: Ainakaan tuosta tiivistelmästä ei löytynyt Seilflechteriä, joten tuskin siis oli voittaja.

Pitääkö minun odottaa maanantaihin että saan tulla veneseurani tiloihin pläräämään die Yachtia, vai onko kellään referaattia tuloksista? Mielellään valmistaja- ja tuotenimineen.

Hankittiin keväällä uudet Ronstanin 55-sarjan jarruplokit spinnunskuutteihin. Pitoa on, joka käy oheisesta testistäkin ilmi.

http://www.ronstan.com/info/practicalsa ... rticle.asp

Automaatti toimii vaan liian herkästi (l. räikkä menee liian pienestä paineesta päälle), mutta plokin saa myös manuaaliasentoon.

Heikki

Meillä on Harkenin 57 mm ratchamaticit spinnun skuuteissa ja olen kyllä erittäin tyytyväinen niihin. Räikän olemassaoloa ei edes huomaa, niin jouhevasti se toimii. Mutta jos löytyy edullisempi ja parempi vaihtoehto normiplokeihin niin kuuntelen. Odotellaan että joku saa käsiinsä die Yacht-lehden numeroa.

harald wrote:Odotellaan että joku saa käsiinsä die Yacht-lehden numeroa.

Mulla se on kotona, mutta en tiedä ehdinkö lukea ennen sunnuntaita tarkemmin.

No jos sen verran että voittajan merkki niin se riittäisi minulle niin pääsee surffaamaan niistä lisää tietoa muutenkin.

Alle 500 kg työkuorman plokien sarjan voitti "Sprenger" malli "Gr. 12" 50 mm kehrällä. Toiseksi tuli Harken Carbo Air 57 mm.

Keskisarjassa 500-1000 kg, voittaja oli Wichard "Ball Bearing". Lewmar oli kolmas neljästä.

Yli 1000 kg sarjassa voittaja oli Selden, mutta kaikki testin neljä plokia juuttuivat työkuormallaan. Huonoin oli Harken ESP Cruising.

En ehtinyt vielä lukea tarkemmin mitä oikein testasivat.

Mitä nettialustuksesta luin niin Seldénin ploki on liukulaakeroitu. Kuulalaakerointi ei aina ole hyvä asia, vaan moni sellainen paikka joka on suuren kuorman alla, ja etenkin pitkän aikaa pärjää paremmin liukulaakeroidulla.

Kuulalaakerointia halutaan vain sellaisissa paikoissa missä halutaan köyden juoksevan helposti, kuten spinnuskuutissa.

Toka "sprenger block" google-hit on svb.de;

http://www.svb.de/sailboat+hardware/blo ... tml?lang=1

Oliko Ronstanit mukana testissä? Mulla on niistä hyviä kokemuksia ja tuo tuossa aiemmassa linkissä olleessa räikkätestissäkin pärjäsivät hyvin.

Tykkään Ronstanin "tyylistä" koska niillä on monia yksinkertaisen nerokkaita ideoita. Esim. ne uusimman sarjan plokit on sellaisia, että kaikissa on hunsvotti vaikkei niissä ole hunsvottia. Öh. Tuota. Siis, plokin keskellä on reikä, johon köyden voi kiinnittää kuten hunsvottiin, koko ploki on siis tavallaan yksi iso hunsvotti. Ei enää erillisiä malleja hunsvotilla ja ilman.

T.

Ville

Ronstan Orbit oli tuossa pienimmässä sarjassa kolmantena Harken Carbo Airin ja Harken Classicin välissä. En ole vieläkään lukenut testiä kunnolla, sillä tuli juuri kotiin HL:stä.

Nyt alkaa selviämään mitä mitattiin. Kahden koeplokin välille tehtiin köysiluuppi. Plokeja vedettiin eri kuormilla irti toisistaan ja mitattiin miten helposti köysi juoksi. Koska köysi ei liikuttanut plokeja, mitattu arvo on se lisävoima, joka tarvitaan 1:2 taljan vetämiseen.

Esimerksi parhaalla plokilla 200 kg kuormalla tuo arvo oli alle 15 kg ja huonoimmalla pikkuplokilla lähes 40 kg. Toisin sanoen 1:2 taljalla toisesta olisi saanut vetää 115 kg ja toisesta 140 kg. Tämä tietysti kertautuu kun talja on suurempi. Mittaus tehtiin 25, 50 ja 100% valmistajan ilmoittamasta työkuormasta.

Tässä Sprenger oli selkeästi paras. Harken Carbo oli lähes yhtä hyvä pienillä kuormilla, mutta täydellä työkuormalla sen kitka kasvoi huomattavasti. Sprenger oli koko testin ainoa lineaarinen eli kitka oli kokoajan samassa suhteessa kuormaan, kuten "ideaalilaakerilla" onkin. Useat plokit juuttuivat kokonaan työkuormallaan. Ronstan Orbit oli aika hyvä 25% kuormalla, mutta 50% kuormalla kitkaa oli jo n. 3-kertaisesti Sprengeriin verrattuna. Lisäksi yksi Orbit hajosi selvästi alle murtolujuutensa, kuten moni muukin.

Isoissa plokeissa oli jo todella huonoja. OH High Performance vaatii lähes 100 kg jo 200 kg kuormalla! Toisin sanoen 1:2 talja olisi yhtä raskas kuin 1:1!

Lewmarin molemmat plokit olivat kitkaltaan vertailuryhmänsä huonoimmat. Lisäksi 500-1000 kg malli oli ylivoimaisesti testin kallein.

Ettei vaan tuo Sprenger ollut Bilteman myymä ploki??? Jotenkin tutun näköinen.

Joakim wrote:Nyt alkaa selviämään mitä mitattiin. Kahden koeplokin välille tehtiin köysiluuppi. Plokeja vedettiin eri kuormilla irti toisistaan ja mitattiin miten helposti köysi juoksi. Koska köysi ei liikuttanut plokeja, mitattu arvo on se lisävoima, joka tarvitaan 1:2 taljan vetämiseen.

Isoissa plokeissa oli jo todella huonoja. OH High Performance vaatii lähes 100 kg jo 200 kg kuormalla! Toisin sanoen 1:2 talja olisi yhtä raskas kuin 1:1!

Lehteä näkemättä, jäi mietityttämään miten tuo mittaus oikein tehtiin. Oliko niin, että noissa 100% mittauksissa itse asiassa ylikuormitettiin toista plokia yli valmistajien ilmoittaman maksimikäyttökuorman?

Jos ottaa vaikka tuon OH High Performance esimerkin, jossa 200kg kuormalla tarvittiin 100kg lisävoima siirtämään köysilenkkiä. Tuossa vaiheessa toisessa plokissa on siis kuormaa 300kg (200kg+100kg) ja toisessa plokissa 200kg (ja loput 100kg on mittausköydessä). Vai?

Näinhän käy jos plokit laitetaan vaikka roikkumaan katosta 200kg puntin kanssa ja köysisilmukan toista puolta aletaan vetää alaspäin. Toinen variaatio olisi, että enemmän kuormitetun plokin maksimikuorma pidetään 100%:ssa ja toisen plokin kuorma sitten kevenee mittauskuorman verran. Edellineen esimerkkiin verraten, tämä olisi tilanne, jossa 200kg painava kaveri istuu korissa plokien painona ja alkaa sieltä käsin vetää köysilenkkiä alaspäin.

Tuo vähän kuulostaa siltä, että testin 100% mittauksissa ylikuormitettiin plokeja tuon "lisävoiman" verran.

-mikko

Vai oliko niin, että köysiluuppia vedettiin molempiin suuntiin, jolloin voimat plokeissa olivat vakiot?

-mikko

mihor wrote: Tuo vähän kuulostaa siltä, että testin 100% mittauksissa ylikuormitettiin plokeja tuon "lisävoiman" verran.

En tiedä noin yksityiskohtaisesti miten testi on tehty. Eikös kuitenkin ole tarkoitus, että plokia voi säätää, kun siinä on se nimelliskuorma vetoa sakkelin päässä? Jos tuolloin vaaditaan merkittävä osuus nimelliskuormasta säätämiseen, ploki ei toimi nimelliskuormallaan.

Kuvan mukaan köysilenkissä oli solmupari, josta vedettiin se testiveto. Jännitystavasta riippuen tuo vetovoima joko pienentää toisen plokin kuormaa tai kasvattaa toisen. Jos vaikka ajattele, että toisessa plokissa roikkuu 200 kg paino ja toinen on kiinni katossa. Jos vedät 100 kg ylöspäin, on alemmssa plokissa 200 kg ja ylemmässä 100 kg. Jos vedät 100 kg alaspäin, on ylemmässä 300 kg ja alemmassa 200 kg.