Jepjep, huolimatta ikävistä ennusteista itse kisa oli varsin kelvollinen, joskin vähän enemmän olisi voinut tuulla. Kakkosrata oli itseasiassa loistava rata ja etenkin maalikryssi turhankin tutun maalislöörin sijaan oli varsin mukavaa vaihtelua. Ennen lähtöä hieman mastotrimmin säätöä, 1,5 kierrosta löysää etustaagiin ja ylävantteja kiinni 1,5 kierrosta...maston suoruus pitänee tsekata huomenna.
Mukana hieman kokemattomampana vahvistuksena Sandra, jolla on nyt ainakin yksi kisa enemmän kokemusta ja taas FE-purjehtijoitten gastilistaan tulee yksi nimi lisää, eli gastien puutteeseen ei EspooGP:seen lähdön pitäisi jäädä kiinni kellekään!
Muuten miehistönä toisaalta tuttuja kavereita, mutta hieman vieraissa paikoissa&pitkän tauon jälkeen, joten hieman sai taas ohjeistaa sen sijaan että olisi voinut vain keskittyä ajamiseen. Tosin pakko sanoa, että keulagastisijaisemme kyllä hoitaa jo sen homman varsin mallikkaasti.
Startti meni varsin hyvin, ajoitus pelasi ja saimme vielä spinnun nopeasti vetoon ja kun Annelikaan ei jaksanut yrittää nostatella meitä yli linjan, lähdimme eteenpäin. Hetken spinnuttelun jälkeen olimme oikeastaan kakkosina, vain vieläkin paremman lähdön ottanut Charlotta edellä, mutta vauhtieroa ei juurikaan ollut. Toki vasemmalta laidalta sinne sekaan puski joku Albini ja merkille tultaessa Vindungen ja pari muutakin venettä oli tykittänyt oikealta ohi, mutta ainakin hetken oli ihan hyvä fiilis!
Merkille tultaessa jo hieman enemmänkin taakse jäänyt Anneli alkoi saada kiinni, tiedä johtuiko se meidän huonosta trimmaamisesta vai siitä että 6 veneen spinnut takanamme eivät ainakaan nopeuttaneet meitä...
Merkillä kuitenkin suljimme Sea Monkeyn ja Tyynen(?) kanssa merkin näppärästi ja Anneli joutui suorittamaan pienen syrjähypyn. Oma merkinkierto meni vähän heikosti Sea Monkeyn päästessä eteen, mutta pääsin silti juuri ja juuri puikkaamaan sen perän takaa kryssille lähtiessä...no ei se paljoa auttanut, mutta eipähän jääty paskoihin.
Spinnulasku sujui ihan kelvollisesti ja pääsimme sitten kryssimään kohti Ådholmenia, tosin puolimatkassa ihmettelin kaikkien edelläolevien veneitten laskevan kurssejaan merkittävästi ja hetken kuluttua selvisi että kaikki veneet laskivat EMK:n poijun kiertämiseksi, joten vähän turhaan mekin ajoimme ylös, taisi Anneli olla niitä harvoja jotka muistivat radan oikein ja ei lähtenyt ajamaan suoraan kohti Ådholmenin punaista
Poijun jälkeen Lisbeth sitten ryki meistä ohi yläpuolelta (huoh) vastustelemattomasti, mutta toisaalta tuulen hieman viritessä aloimme saada fleettiä kiinni. Sikäli masentava tilanne, että EMK:n poijulla kolme fenettä olivat peränpitäjinä.
//Seuraa kohtuutonta Trekbuddy-hypetystä//
Kryssillä kohti punaista kääntömerkkiä oli sitten aivan loistavaa kun käsivarteen kiinnitetystä kännykästä pystyi katsomaan nopeasti ja helposti tarkkaa sijaintia ja ei tarvinnut ihmetellä voiko sinne jos tänne ajaa ja miten pitkälle, vaan kaikki selvisi pienellä katsannalla joka ei edes vienyt katsetta juurikaan pois purjeesta. Lisäksi leikkarin arvioiminen oli helppoa, kun näki edellisen halssin trackin ja pystyi suoraan kuvasta arvioimaan minne sitä päätyisi vendan jälkeen jos sen tekisi heti //hype off//
Ja ennenkuin joku huomauttaa, että pinnamiehen ei pitäisi navigoida ollenkaan, niin joillain miehistökoostumuksilla se on vain pakko.
Punaiselle kepille kryssiessä kuitenkin vauhtimme alkoi hiipua ja vaikka Lisbeth ja Anneli pysyivätkin suurinpiirtein samoilla etäisyyksillä, muu fleetti karkasi hieman. Tuuli oli todella reikäistä ja kryssivauhti tuntui vaihtelevan 4 knotsin ja 5,2 knotsin välillä ihan randomina vaikka kuinka yritti ajaa kunnolla.
Merkillä kuitenkin vielä ennen Annelia ja vaikka spinnunosto menikin hieman säädöksi kun miehistön roolitukset eivät olleet aivan selvät, niin tästä kuitenkin lähdettiin leikkailemaan takaisin kotia kohti. Jiipissä kesti kanssa tovi ihan sen takia, mutta ei loputtomiin.
Hetkessä Anneli jäi merkittävästi taakse, mutta Lisbethiin matka ei tuntunut lyhentyvän, tuuli oli yhä aika reikäinen ja kun sitten yhtäkkiä Anneli alkoi ottamaan etumatkaamme kiinni rajusti (löysiköhän Panu sen köliin laittamani traktorinrenkaan silloin?) eikä Lisbethin perä tuntunut lähestyvän yhtään, niin alkoi hieman ihmetyttämään että mitäköhän tehdään väärin. Pakko toki myöntää, ettei spinnun trimmaus ollut sillä tasolla mitä se oli keväällä, kun sama trimmaaja ajoi kymmeniä startteja putkeen. Ohi Anneli ei kuitenkaan päässyt ja strekin tiukentuessa vihreää kohti Anneli taisi hieman jäädä, kun välineurheilu taitaa kuitenkin tepsiä hieman.
Vihreällä spinnu alas ja kryssille kohti maalia, päätin valita oikean laidan ja taas kerran //hype on// Trekbuddyn avustamana Varsasaarta nuollen//hype off// kohti maalia. Shiftit olivat lenssillä välillä lounasta kohti, joten laskin että oikeaa laitaa pitkin voisi taas päästä hyvin nousemaan maalia päin.
En tiedä siitä kannattiko se, mutta shiftit kyllä nostivat aina kohti maalia ja tuulta riitti, niin että ennen maalia pääsi vielä heittämään vendan Annelin päälle ja ajamaan rauhassa maaliin varmistaen sen ettei tarvinnut olla viimeisenä maalissa, sori Panu mutta hermot eivät kestäisi maalisuoratappiota sen takia että antaisi toisen purjehtia vapaissa tuulissa maaliin
Trackia katsoessa tosin selviää, että väärin luultu, oikeastaan näytti kurssi laskevan tuolla saaren luona, onneksi ei kuitenkaan liian paljoa...prkl. Pitänee vastedes katsella myös kompassia samalla, ettei tule mokailtua vastaavasti uudestaan.
Tracki irtosi helposti ja GPSbabelin komennolla
gpsbabel -t -i gpx -f 20090812-172449.gpx -x track,move=-1h -o gpx -F WHC7_120809_Olga.gpx
sen sai helposti oikeaan aikaan.
http://www.h-vene.net/h-vene/gpsar2/loa ... .php?id=76
. PASKOISSA mitä PASKOISSA 
. Tässä tilanteessa päivän rata oli meille pahin mahdollinen. Jonossa perässä mars mentiin ja edelleen paskoissa.
. Vihreälle tikulle tultiin olgan johtaessa parilla veneenmitalla. Petri päätti vetää saarenrantaa ja minä päätin mennä keskeltä läpi kivien välistä. Jotain pitää tehdä toisin, jos meinaa ohi päästä. No ei sitten päästykään ja maalissa oltiin peräjälkeen. Hieman tuo lautakunnan puoleisen poijun puuten pääsi ihmetyttämään, mutta kaiketi me maaliin tultiin.