Keli oli sitten odotettua parempi, mutta tulos sikäli samanlainen, jos vene ei kulje kevyeen kryssiin niin ihan turha sinänsä kisata, kun kaiken sen minkä lenssillä voittaa, häviää sitten kryssillä.
Gastiongelmat ratkesivat Johannan mukaantulon myötä ja loppupeleissä ajettiin teknisesti varsin virheetön kisa, vaikka gastit olivat joko vieraalla paikalla tai vieraassa veneessä. Kevyessä ja tasaisessa kelissä on toki helppo jiippailla, mutta sen verran sulavasti ne menivät että mieltä lämmitti. Windex on mennyt jotenkin hajalle ja se ei lenssillä näytä mitään tuulikulmia (ilmeisesti winkkari on vinossa tjsp.) joten ajokulmat lenssillä piti arpoa suurinpiirtein oikeiksi mutulla.
Kakkosrata arvottiin radaksi ja startissa tyrin jo homman yliarvioimalla kiihtyvyyden, jäin pahasti Annelin alle sen tullessa kauempaa vauhdilla linjalle. Muutenkin suurin osa fleetti otti paremman lähdön alempaa linjalla. Koska tuuli oli kuitenkin sivumyötäinen niin spinnuhan siinä piti nostaa ja spinnulla sitten aika nopeasti pääsimmekin irti pääjoukosta ja ylämerkillä taisimme olla vitosena, Vindungenin mennessä menojaan, Falkenin seuratessa ja Annelin tullessa kai kolmosena ja nelosena ihan meidän edessämme oli Vivace joka on kai ostanut vauhtia asenteella tai sitten muistan väärin kevätkauden purjegarderoobin. Vihreällä kepillä sitten spinnu alas ja hetken ihmettelyn jälkeen totesin että paskajonossa ei kannata ajaa ja Miessaarenselän keskustassa näytti tuulevan ihan hyvin.
Kryssillä kuitenkin kävi selväksi että ajokulma oli jotain ihan muuta kuin sen pitäisi, vaikka kuinka yritti ajaa ylemmäs niin genua pakkasi ennenkuin pääsi lähellekään niitä kulmia mitä muut ajoivat.
Sinänsä kuitenkin ok kryssin (mitä nyt jäimme turhan pitkäksi aikaa Sea Monkeyn paskoihin kun laskeskelin että voisi odotella leikkaria punaiselle kepille) jälkeen olimme tippuneet about fleetin viimeiseksi, Delay ja Teemini kai takanamme.
Lenssillä sitten saimme pääporukkaa ehkä jonkun verran kiinni, mutta strekki Ådholmenin punaiselta Miessaaren vihreälle ei ehkä ollut ihan paras takaa-ajokeli, normilenssillä mielestäni saimme Lisbethiäkin kiinni joka oli ottanut kryssin aikana parinsadan metrin etumatkan kiinni ja kirinyt toiset eteen.
Sea Monkey ja Devon nostattelivat toisiaan merkille tultaessa siten, että molemmat saivat spinnutella hyvän tovin takaisinpäin päästäkseen kiertämään merkin
Vihreällä spinnu alas ja sitten kryssiä kohti maalia, en pystynyt millään ajamaan Lisbethin kulmia ja valuimme kokoajan alas kohti rantaa, missä kuitenkin ehkä maaefekti (merituulen lokaalimpi versio, Haukilahden kalliorannat nostavat ilmaa ylös ja korvaavaa ilmaa virtaa mereltä) antoi meille vähän potkua ja saavutimme Lisbethiä kokoajan mutta kyse lienee pääosin illuusiosta koska lopulta jouduimme vielä vendaamaan maalin lähestyessä ja tuulen moinatessa ja eroa kertyi paljon.
Hieman kyllä surkea vauhti ihmetytti siinä määrin, että mä sentään olen pessyt pohjan...tosin ehkä se on sitten harjaamisen jälkeen entistä huonommassa kunnossa, pitää varmaan käydä vielä uimassa P400 paperin kanssa. Mastotrimmi voi olla muuttunut, nyt kun alavantit ovat aika tiukat, niin masto on aika jäykkä tai sitten ajoimme ihan väärillä skuuttipisteillä ja/tai liian kireällä purjeella. No, keskikeliä odottelemaan
Sinänsä ok kisa, paitsi tuloksellisesti. Toki aika moni vene antoi tasoitusta purjehtimalla ilman spinnuja alkustrekin ja American Beauty taisi olla lähinnä kuivattamassa purjeitaan.
Trekbuddyn tracki näytti toimivan, lähetin sen vielä itselleni meilillä kännykästä ettei tarvitse puljata johtojen kanssa. Sea Monkeyllä tosin taitaa olla time stamppi pielessä:
http://www.h-vene.net/h-vene/gpsar2/loa ... .php?id=74
.
. 5 min paukun kohdalla esiriippua avattiin ja rata 2 oli kierrettävä.
. Ei ihan mennyt suunnitelman mukaan, mutta melkein 
.