Jos hankkii uuden uutukaisen tai Suomeen aiemmin rekisteröimättömän veneen, pitää tietty marssia Maistraattiin. No, entäpä purjetunnus? A: tarvitaanko sitä enää B: vaaditaanko sitä enää minkään instanssin taholta?

Tämmöstä oli esillä, ja ajattelin että täältä sitä faktaa on ennenkin tietämättömille irronnut.

t. Erkka

Ei kai tuota purjetunnusta ole ennenkään vaadittu muuta kuin kisoissa. Ainakin meidän (joka taitaa olla myös teidän?) seurassa voit valita rekisteröidäänkö vene purjehtijaliittoon vai veneilyliittoon. Jos valitset SPL:n, niin saat numerot purjeisiin, mutta joudut siitä lystistä maksamaan satasen, ja täyttämään lomakkeen http://www.purjehtija.fi/uploads/nj9m11zu97.pdf

Maistraattiin joudut sitten rekisteröimään joka tapauksessa.

Tämä siis mutua, koska eihän mulla mitään uusia veneitä ole ollut. Kerro nyt meille kuitenkin mikä sulle on tulossa

Jaa, kertosinko...no kerrotaan. Elan 33:sen runkoon saksalainen veneenrakentaja tehnyt ittelleen veneen, eli tehdasrunko ja ite tehty vimosen päälle sisusta. Aikani kattelin kuvia, sitten käväisin Germaaniassa kattomassa ja loppu on historiaa. Runko vm. -98, veteenlaskettu 2001. Eli kevättä kohti...

Onnittelut! Meinaatko noutaa uuden perheenjäsenen vesiteitse?

Rekkakyyti on kuitilla semmosen vähintään 5 tonnia, ja ilman kuittiakin varmasti 3-4 tonnin huiteilla. Kyllä se vesitse tuominen on aika vahva vaihtari, ottanee semmoisen 4-5 päivää sisältäen Visbyssä pysähdyksen. Vuan ans kattoo, kevääseen on pitkä aika. Pirskatti kun en saa vaihdettua allekirjotusta Awa II:ksi. Awa I matkannee Saloon keväällä.

Awa wrote:Rekkakyyti on kuitilla semmosen vähintään 5 tonnia, ja ilman kuittiakin varmasti 3-4 tonnin huiteilla. Kyllä se vesitse tuominen on aika vahva vaihtari, ottanee semmoisen 4-5 päivää sisältäen Visbyssä pysähdyksen. Vuan ans kattoo, kevääseen on pitkä aika. Pirskatti kun en saa vaihdettua allekirjotusta Awa II:ksi. Awa I matkannee Saloon keväällä.

Eli ainakaan et antanut mielikuvituksen rajoittaa nimen valinnassa

Saksasta Suomeen on loppupeleissä aika kevyt keikka noin isolla veneellä, jos miehistöä on edes vähäsen.
Entinen työkaveri toi parin kaverinsa kanssa X-37:n Hampurista muistaakseni alle viikossa Helsinkiin (mua pyydettiin mukaan, kulutkin olisivat maksaneet, mutta oli muita liian suuria esteitä sillä aikataululla:( )

Kun isoa vettä pitkin posottaa 7-8 solmua niin matkaa taittuu. Käytännössä siis aika kivan kesälomareissun saa, jos aikaa käyttää vaikka 3 viikkoa ja viettää sitten aikaa Gotlannissa yms.

Jos aiot joskus osallistua veneellä kisoihin, niin purjenumero pitää hakea ja samalla vene rekisteröidään SPL:n purjevenerekisteriin. Tämä onnistuu ainoastaan SPL:n jäsenseuran kautta.

Lisäksi laki edellyttää joka tapauksessa veneen rekisteröimistä viralliseen vesikulkuneuvorekisteriin (maistraatissa).

Molemmista tulee ikävä kyllä omat numeronsa: purjenumero purjeeseen ja rekisterinumero runkoon.

Mutta venehän pitää saada Suomeen heti keväällä, että pääsee liikkeelle. Ajattelin, että Awa II on just oikee nimi, kun tuolla näkee noita jahteja joissa on esmes Liisa VII niin pitäähän se ite kokeilla mihin asti pääsee.

Kaveri oli kyydissä tuomassa Dehler 34:sta Hampurista myös viime keväänä, ja heillä oli mennyt 4 päivää Kielistä Porkkalaan. 750 mailia, josta spinnulla reilu 400. Ja tietty se illanvietto Visbyssä. Tuon 7 solmun mukaan itse matkaa olisi 100 tuntia, ja siihen kaikki kiemurtelut ja tuulen tyyntymiset niin se on aika lailla viikko. Ajankohta varmaan tuossa touko-kesäkuun vaihteessa, toivottavasti.

Kävin galleriassa katsomassa jäsenien veneiden kuvia ja niissä ei näkynyt rekisteritunnusta.
Miten on, onko pakollista merkitä rekisteritunnus veneen kylkeen?
Jos olette liimanneet tunnarin, niin mihinkä kohtaan venettä?
Tietenkin olisi kiva, jos laki ei vaatisi tätä toimenpidettä, niin ei tarvitsisi pilata veneen kaunista kylkeä jollakin numerosarjalla

Meillä oli edelliset omistajat liimanneet vauhtiraidan yläpuolelle takaosassa venettä. Näkyy tässä kuvassa

Tästä kuvasta voi tarkkasilmäinen bongata 5 suoritusta tarrojen liimauksesta:



Tämän otannan perusteella ruffin yläreuna on suosituin paikka. Charlottassa, Merellissä ja Annelissa ikkunan päällä, Lisbethissä ja Danielassa vähän edempänä.

Anneli näkyy vähän heikosti, mutta sähköteippi on kyllä juuri sopivan arvoinen materiaali noiden turhakkeiden taiteiluun...

Lisbethissä laitoin aikanaan teipit niin, että ne jäävät edes vähän ST-fokan kiskon taakse katveeseen, mutta poistin sitten kiskon myöhemmin. Nyt nuo ovat sitten turhan näkyvällä paikalla.