Tervehdys
Seuraavassa Annelin meriselitys...
Lähdimme Lauttasaaresta vierailevan tähden Harrin (kippari Merielasta) kanssa kohti lähtöaluetta. Mietimme tovin purjevalintoja ja niiden vaikutuksia. Pohdinnat kävi G1 ja G3:n (salaisena aseena mukana oli Merielan G3 a'la Weba

) välillä. Päätimme ensin kokeilla G1:sta ja niin hyvältähän se tuntui, että G3 jäi pussiinsa odottamaa toista kertaa. Olimme tietoisia, että tuulen pitäisi hieman himmata iltaa kohti, joten G3:lla voisi tulla hieman hapenpuute kisan loppuvaiheilla. Ei kun kisaamaan täysin palkein.
Lähtöaluetta lähestyttäessä ihmettelimme missä muut ovat? Niin tyhjältä kauempaa näytti.
Lähdössä olimme uskollisia kauden aikaisemmille suorituksille. Olimme siis surkeita lähtijöitä. Olga pääsi kuin ilmaiseksi ottamaan 100m kaulaa paremmalla lähdöllä. Heti kun kurssi laski riittävästi spinnu ylös ja kohti vihreää tikkua. Genoan alas otossa aukesi myös spinnun falli (

per..le kun ovat vierekkäiset) ja spinnu hienosti vedossa toppi kolme metriä auki. Tuli hiki ja kädet hapoille, kun kelasin tyhjät spinnun fallista pois vinssillä. Olga sain siis lisää etua meidän pakollisista kuvioista

. Kurssi kääntyi kohti Lauttasaaren lounaiskärkeä, jolloin X79 ja Olga saivat puhtaat tuulet ja me jäimme muiden paskoihin jarruttelemaan. Käärmeluodon pohjoispuolella spinnu alas (turhan hitaasti tuli alas) ja sivuvastaista kohti Melkin eteläpuoleista poijua. Saamme kavennettua Olgan etumatkaa hieman. Melkin kärjessä jäämme taas hieman paskoihin mikä selvästi hidasti vauhtiamme.
Pohjoispoijulta fliitti lähti kryssimään kohti etelää jonossa kuin köyhän talon porsaat. Päätin ettei jonossa purjehtiminen juuri kiinnosta ja irtauduin toisten varjosta paarelle ja sain vedettyä lisää nopeutta aaltojen tullessa nyt edullisemmasta suunnasta. Seuraavalla halssilla styyralla olikin hauska huomata, että nuo muutamat veneet jotka olivat olleet hetki sitten edessämme joutuivat yksi toisensa jälkeen väistämään styyra paara tilanteissa

. Sijoituksenne fliitissä kohosi koko ajan. Rysäkarin saimme tällä kertaa kiertää ilman ylimääräistä jänitystä (viime kerralla suoritin vanttiruuvin vaihdon lennossa) mitä nyt poika hieman kompastuessaan kolhi jalkaansa. Kovaa sivutuulta Rönnkobbenille ja spinnut vetoon suuntana taas vihreä viitta. Loppu olikin sivuvastaista kohti maalia, eikä siihen liittynyt tällä kertaa turhan suuria shiftejä, joten pääsimme vendaamatta maaliin. Maalissa olimme kolmantena hieman Albinille jääneenä X79 ottaessa "line honorin". Arvelin, ettei kisan kuitenkaan mennyt huonosti ja että tasoituksissa oltaisiin vahvoilla. Yllätyin kuitenkin, kun katsoin tulokset netistä: Anneli ja Olga ottivat ansaitun kaksoisvoiton

.
Harald oli antanut meille tehtäväksi pitää Feneilijöiden lippua korkealla hänen ollessa poissa Off shore Weekillä (muka joku WHC:n varjokisa Suomenlahdella) Ei kaiketi tämän paremmin olisi voinut enää mennä paitsi jos Olli olisi ollut Lisbethillä mukana. Kolmoisvoitto olisi ollut tarjottimella otettavaksi. Sen verran oli keli tällä kertaa Fe:lle suosiollinen
