Tuo skuuttipisteen sijaintihan määräytyy purjeen mukaan, eikä voida sokeasti
käyttää jonkun toisen veneen skuuttipisteen numerointia. Vaikka purjeetkin on
tilattu samalla tuotenumerollakin, niin niissä saattaa olla eroja esim kuinka
korkealle skuuttikulma on leikattu (ts. takaliikin pituus). Skuuttikulman nostaminen
tarkoittaa että etäisyys kannesta kasvaa, ja näin skuuttipisteen oikea sektori
kasvaa neliössä ja siirtyy taaksepäin.

Ja jos purje on vanha ja venynyt, niin skuuttipiste pitää siirtää taaksepäin koska
takaliikki ei jaksa kantaa sitä kuormaa mitä skuutti osoittaa ylöspäin taka-
liikkiä pitkin kaartumatta sisään.

Eli miten vanhempi genoa/fokka, sitä taaempana skuuttipiste ja kireämpi falli
(jotta ehkä saataisiin vedettyä pussi takaisin eteenpäin).

Vaikein skuuttattava on varmaan hiilikuitupurje, joka on leikattu niin, että sen
skuuttikulma on vain pari senttiä kannesta. Tätä purjetta pitää skuutata samaan
aikaan kun skuuttipiste siirtyy sitä mukaa kun skuuttia kiristetään/löysätään.
Aivan mahdotonta varmaan käytännössä(?).

harald wrote: Vaikein skuuttattava on varmaan hiilikuitupurje, joka on leikattu niin, että sen
skuuttikulma on vain pari senttiä kannesta. Tätä purjetta pitää skuutata samaan
aikaan kun skuuttipiste siirtyy sitä mukaa kun skuuttia kiristetään/löysätään.
Aivan mahdotonta varmaan käytännössä(?).

En ole koskaan hiilikuitupurjetta skuutannut, mutta nykyisessä veneessä on varmaankin lähes yhtä venymätön Cuben-fokka, jonka skuuttikulma tulee aivan kiinni plokiin kovemmalla tuulella.

Skuuttipistettä pitää säätää kelin mukaan (kuten mielestäni kaikissa veneissä/purjeissa), mutta ei tuo mitenkään mahdottomalta ole tuntunut. Skuuttipisteellä on kuitenkin kohtuu pieni merkitys skuuttiin verrattuna, jolle purje on varsin herkkä. Sentti skuutissa siirtää purjeen takaliikkiä saalingin korkeudella ehkä 5 senttiä, joten tuo sentti merkitsee helposti eroa erinomaisen trimmin ja täysin tunnottoman veneen välillä.

Trimmissä tärkeintä on juuri seurata takaliikin yläosaa, jonka näkee helpoiten saalingista. Laitoin saalinkiin merkkiteipit ko. tarkoitusta varten, mutta menivät aivan liian ulos (takaliikki tyypillisesti puolivälissä saalinkia, joka on piiiiitkä). Pitäisi jaksaa käydä siirtämässä...

Genua ei mielestäni ole yhtä herkkä takaliikin suhteen kuin korkea ahvenselkäinen fokka ja usein paras trimmi genuoissa on kiinni saalingissa ja rustiraudassa. Kevlargenuoissakaan en ole koennut ongelmaksi, että skuuttikulma tulee aivan kiinni plokiin, kunhan se ei rajoita skuutin kireyttä. Sen sijaan minulla on ollut vaikeuksia trimmata genuoita, joissa skuuttipiste on varsin kaukana kannesta. Tällöin purje taas on varsin epäherkkä skuuttipisteelle, jota pitä siirrellä metrikaupalla ja kisko loppuu herkästi kesken. Kai tuollaiseenkin tottuisi.

Vaikka purje ei venyisikään, antaa etustaagi, falli ja skuutti aina jonkinverran periksi, joten en usko, että hiilikuitupurje olisi dramaattisesti erilainen.

Kannattaisikohan nämä kaksi samaa aiheitta käsittelevää keskustelua yhdistää?

Joakim

Äh, ilmeisesti en pystykään yhdistämään ketjuja, Harald hoitanee.
Lienee keskustelupalstan tietokanta jotenkin solmussa, jos se hyväksyy kaksi samannimistä ketjua, vaikka taitaa tuo indeksointinumero olla se millä on väliä ja ketjun nimi vain metatietoa.