Onko kukaan maadoittanut mastoa FE83:sa, eli laittanut ukkosenjohdattimen?

joka on siis mikä? Ja miten semmonen toimii? Kun kuitenkin vantit tulevat kanteen asti, niin milläs sen salaman ohjaa toisille "kiskoille"? Vai vaikuttaako tuo eri metallien käyttö mastossa jotenkin sähkön kulkuun, jos mitään sähköstä tiedän niin se kai aina etsii helpoimman ja kevyimmän kulkuväylän?

Juuri niin, ja se helpoin tie on sitten vantista suoraan mereen, lasikuiduista välittämättä.

Tämä tekee sitten siistit reiät runkoon ja pul-pul

Näin on joku kertonut ainakin. Ukkossäällä voisi usenetin mukaan roikottaa starttikaapeleita
vanteista mereen.

harald wrote:Juuri niin, ja se helpoin tie on sitten vantista suoraan mereen, lasikuiduista välittämättä.

Tämä tekee sitten siistit reiät runkoon ja pul-pul

Näin on joku kertonut ainakin. Ukkossäällä voisi usenetin mukaan roikottaa starttikaapeleita
vanteista mereen.

Juu tuota starttikaapelitekniikkaa on isänikin oman maxinsa kanssa käyttänyt jo kauan sitten ukkossäällä mutta hänen fysiikan tuntemuksensa nyt on mitä on(lue olematonta). Periaatteessa tuo voi toki ainakin tarjota sähkölle vaihtoehtoisen virtausreitin ja siten pienentää rakenteisiin osuvia virtoja. Onhan toki johdin helpompi virtausreitti kuin lasikuitu mutta en usko että tuokaan menetelmä täydellisesti salamaa "vaimentaisi". Ainakin pitäisi olla vahvasti suojatut kaapelit jotka johtaisivat salaman suoraan suojattuna veteen, normaalikaapeleista saattaisi helposti iskeä läpi ja sitten jatkaa johtumista runkoa pitkin( siis osa virrasta).

Mutta ihan periaatteessa tuo starttikaapeli pienentää optimaalisesti suojattuna(siis siten ettei sähkö enää pääse siitä "karkaamaan") rungon läpäisevää virtaa olennaisesti, tuonhan voisi yksinkertaisesti laskea ihan lukiosähköfyssan pohjalta. Tosin suuret virrat eivät aina käyttäydy laskujen mukaisesti

Luin muutama vuosi sitten hauskan artikkelin, jossa helläkätisesti tyrmäiltiin vanhan kansan myyttejä ukkosesta ja salamoista. Siitä jäi eräs lause mieleeni, jossa pohdiskeltiin tapaa "laita kumisaappaat jalkaan ukkosella". Lause meni jotenkin näin:

"Jos salama kerran raivoaa tiensä maahan viiden kilometrin matkan halki ilman (ilmakinhan on aika hyvä eriste), niin paljonko luulet, että pari milliä kumisaappaan pohjaa pidättelee sitä?"

Siitä sitten vain eristettä mitoittamaan.....

Samassa artikkelissa käsiteltiin lyhyesti myös purjeveneen suojausta, ja kirjoittajan mielestä oli sopivaa pyörittää esim. ankkuri ketju maston (alumiinisen maston johtavuus linee teräksistä mastoa parempi) ympärille ja pudottaa toinen pää veteen.

Todennäköisyys lienee kuitenkin suurempi jäädä rattijuopon alle kadulla kuin olla veneessä salaman iskiessä?

Näinhän tuo on. Jos tuosta muutaman kilometrin korkeudelta katsoo alas minne löisi salamaa
niin tuo 10m mastoa ei merkkaa mitään suuntaan tai toiseen.

Joku muuten myös kertoi että voidaan ajatella kartiota jonka kärki on maston kärjessä ja jonka
pohjan lävistäjä on sama kuin maston pituus. Tämän kartion sisällä olevat eliöt ovat aika suojassa
kunhan ei vain koske mihinkään metalliseen tai johtavaan esineeseen (kuten pinnapidennin tjms )

Noitten ukkosjohdattimien tarkoitus lienee yritys kanavoida suurin osa virran määrästä jotan
johtavaa pitkin. Kun virta karkaa laminaatin läpi on jälki aika pahaa. Jos laminaatti on vielä kostea
niin virta saattaa lämmittää sitä niin että vesihöyry räjäyttää pikku koloja sinne tänne. Mene sinne
sitten puutappien kanssa sukeltamaan.

Taannoin oli purkkari jossain vakuutusyhtiöitten varastossa jossa pohja oli pitsiä juuri salamaniskun
jäljiltä.

Niinno, olisiko ollut edellisessä Vene-lehdessä vai missä kun tämän maailmanympäripurjehdusjutun yhteydessä mainittiin että 10% ankkuripaikalla olleista veneistä sai osumia. Eli siis tämä Iris maailmalla-juttusarja.

Toki Thaimaa on eri asia kuin Suomi mutta....

ja btw. ei se salama sieltä taivaasta iske.

Eikä ole kuin muutama viikko kun Loviisassa salama upotti purjeveneen, pohjassa kaksi nättiä reikää. Tuosta salaman iskusuunnasta oli pakko vähän etsiä juttua, http://www.ilmatieteenlaitos.fi/kysymyk ... _6.html#17 .
Ota nyt tuosta sitten selvää, ylös ja alas ja ympäri hei...

Ehdinpä tässä heinäkuussa maadoittamaan Finn Expressini maston (Finngulf tehtaan periaatteiden mukaan).
Vedin rustiraudoista (kaapin puolelta) molemmilta puolelta 50 mm2 päällystetyt kaapelit (ns. hitsauskaapelit) etummaiseen kölipulttiin, joka on suoraan kohdalla. Poistin mastan jalan tuen alapäästä laikalla hiukan eloksointia, ja yhdistin sen samaan kölipulttiin. Mittasin, että mastosta oli yhteys alumiiniseen jalan tukeen (eloksointi toimii pinnan eristeenä) kuten myös rustirautoihin.
Kaikki liitännät tein letkunkiristimiä käyttäen, kun olin poistanut n 10 cm päällystettä päistä.
Kaapelia kului tasan 4,5 m, eli kannattaa ostaa 5 m.
terv. Jorma, FE-83 2526

Eikös tuossa kannattaisi jättää kipinärakoa johonkin väliin jotta masto ja köli jne eivät olisi
suoraan galvaanisessa yhteydessä toisiinsa? Esimerkiksi niin että kaapelit poikki ja sitten
muovipala väliin. 1mm riittää mainiosta katkaisemaan sen galvaanisen yhteyden mutta salama
kyllä pomppaa tuosta yli..

Hyvä 2674,
Olitpa tosiaan oikeassa siinä että galvaaninen sähköpari siinä syntyy. Keskustelin asiasta uudelleen Finngulfin miehen kanssa ja hän sanoi, että koska heillä on lyijykölit valurautaisen asemasta, niin galvaaninen efekti on vähäisempää ja he eivät ole sitä mitenkään estäneet.
Itse asiassa syöpyminen - tässä tapauksessa siis maston syöpyminen - edellyttää toista yhteyttä mastosta veteen, joka saattaa syntyä mm sateella. Sitä muovikonstia hän myös piti toimivana, kunhan vaan huolehditaan että virta ei kosteuden takia pääse kulkemaan muovin ympäri. Suositteli jopa 5 mm:n paksuista muovia.
Paksuus ei haitanne, koska "kyllä se sellaisen raon ylittää, kun ylempää joutuu yli 5 kilometriä hyppäämään.
terv 2526

Lähetä kuule jormak maili osoitteeseen harald@fe83.org niin laitetaan sinutkin jäseneksi. Olet
Hoskilla, oikein?