Sain testmittakirjan (taas! Joakim-parka) jossa on simuloitu Charlottan
lihottamista 200 kg:alla.



( http://www.iki.fi/~harald/fe83+200kg.png )

Aika harvoin on lisäpainosta hyötyä, vain 16 ja 20 solmun kryssillä, ja
silloinkin vain noin 5 sekuntia / meripeninkulma. Kun vastaavasti kevyt
vene voittaa 6 solmun kryssillä noin 15s/mpk. Kaavasta on helppo nähdä
että kevyempi vene voittaa useammin kuin painava.

Hyöty keveydestä näyttää olevan suurimmallaan silloin kun vene ei
ole "kuormittunut" kunnolla vielä, eli 6 ja 8 solmun tuulessa kryssit.
Hyöty tasoittuu aika hyvin 10 solmun tuulessa ja vähenee oleellisesti
12 solmun tuulessa. Tämän me tiesimme kaikki jo!

Ehkä on niin, että peräjatkeen paino tasoittaa vesilinjanpituuden kasvun aika
hyvin?

Mars mars siivoamaan venettä!!

harald wrote:...Mars mars siivoamaan venettä!!

Tervehdys

Ja siivousta varten veneessä pitää olla imuri, vai mitä?

Panu wrote:

harald wrote:...Mars mars siivoamaan venettä!!

Ja siivousta varten veneessä pitää olla imuri, vai mitä?

eiii imuria veneessä skaboissa

harald wrote: eiii imuria veneessä skaboissa

Tervehdys

Mutta eihän ilman imuria voi olla PUHTAASTI nopeampi...

Ilman imuria voi hyvin olla nopea, ja puhdas








ja tähän tällainen:

Ja jotta suhteellisuustaju säilyisi niin on hyvin helppoa myöhästyä startista
sen 10s verran. Sama ero on sitten ylämerkilläkin. Ja 10s hukkaantuu
helposti pariin huonoon vendaan, tai shiftin ottamisessa väärin. Espoo GP
kryssit olivat reillusti lyhyempiä kuin maili.

Ja 6 solmun tosituulen kryssiVMG on suuruusluokaltaan 1300-1400 s/mpk.
Joten vauhtiero on todellisuudessa hyvin pieni, oli sitten painava vene,
akseliveto tai eri miehistönpaino.