Espoon GP:ssä ratkaistiin viikonloppuna FE-83 luokkamestaruus Rysäkarin radalla. Lauantaiksi oli luvattu suunnaltaan vaihtelevaa pläkää. Onneksi ennustus ei kaikessa kauheudessaan täysin toteutunutkaan vaan saimme sentään hieman tuulta purjeisiin ja pystyimme viemään läpi kaikkiaan kolme lähtöä.
Lauantain trendi oli selvä Charlotta veti fliittiä ja muut seurasivat me selvästi viimeisinä. Kaikkemme teimme mutta jäimme ihan jalkoihin. Vastatuulet menivät edes jotenkin, mutta lenssit olivat painajaisia. Ei sitten kulkenut millään vaikka kaiken teimme. Ihan kuin olisimme olleet hitaamman luokan veneitä.
Lauantain viimeisessä lähdössä nuo "nopeamman luokan" veneet ehtivät maaliin ennen kuin tuuli lopulta kuoli pois. Valitettavasti meiltä jäi reitti 50m kesken kun aika loppui. Purjeet alas ja koneella kotiin. Matkalla synkissä ajatuksissa tuli mieleen kaikenlaisia ajatuksia kadotetun venevauhdin syistä. Onko veneemme niin paljon raskaampi kuin muut ja kun muut vielä ajoivat kolmen hengen miehistöllä ja meillä oli neljä...Hmm...Olihan Hangossakin vastaavia tilanteita ja silloin vene kulki ihan toiseen malliin.
Viimein poijusta jollalla poistuessani päätin jostain syystä koittaa kädellä kuinka puhdas veneen pohja oli. Kauhistus oli suuri. Pientä näkin "poikasta" oli runsaasti ja pohja muistutti halpahallin raastinrautaa
. Ei ihme ettei kulkenut.Mikä siinä on, että parin kymmenen vuoden jälkeen sortuu taas aloittelijamaiseen mokaan
.Sunnuntai aamu sitten alkoi osaltani myöhässä olevien gastien odottamisella ja aamuuinnilla veneen pohjaa pesten. Ensin yritin hangata harjalla huonoin tuloksin. Auton jääskrapa toimi jo ihan toiseen malliin ja sain pohjan puhtaaksi kolmessa vartissa! Ensi keväänä taidan maalata pari kerrosta, jospa sitten pitäisi pohjan puhtaana.
Tarkkaavaisille kerrottakoon, että käytin pesuprosessissa vain maskia enkä kisaohjeissa jostain syystä kiellettyä snorkkelia
.Miehistökin saapuin sillä viimeisellä punaisella minuutilla ja lähdimme raivokkaasti kohti rataa. Matkalla kuivailin itseni ja vaihdoin vaatteet päälle. Kaverit vetivät sillä aikaa purjeet ylös ja valmistelivat spinnun ankkuriboksiin. Lähtöpaikallekin päästii juuri viiden minuutin paukun aikoihin. Eipä jäänyt saapuminen radalle siis viime tippaan
.Toisena kilpailupäivänä tuuli selvästi kovempaa kuin lauantaina. Yes Yes sopii meille, kun olemme neljän hengen mieghistöllä liikkeellä. Toivoimme salaa tuulen nousevan päivän aikana vielä lisää.
Sunnuntain ensimmäisessä lähdössä huomasimme olevamme taas kilpailussa mukana, jopa samassa luokassa! Edellisen päivän ongelmat eivät siis suoranaisesti johtuneet purjehdustaidoista vaan likaisesta pohjasta! Nyt oli tiukkoja tilanteita ja kaksinkamppailuja edellisen päivän perässä laahustamisen sijaan.
Päivän toinen lähtö oli varmasti tapahtumarikkain. Ensin Nereida koe ponnisti Charlotan peräkaiteen takakulman kestävyyttä lähtökapinoissa, Hennuli varasti eikä huomannut kiertää lähtölinjan pään kautta uuteen lähtöön ja seurauksena oli tyly OCS. Meille nämä edelliset tapahtumat ja oma hyvä suoritus ja tuulen pienoinen nousu tuottivat toisen sijan. Neljä miestä kannella ja puhdas pohja tuntuivat olevan toimiva yhdistelmä nousevassa tuulessa.
Viimeisen lähdön suurin munauksemme oli myöhästyä lähdöstä kaksi minuuttia. En toooodellakaan tajua mikä ymmärryksen puute pääsi vaivaamaan kun eksyimme liian kauas linjasta. Raivokaasti vedimme täysin palkein toisten perään. Ylämerkillä oltiin jo tuntumassa. Ymmärsimme pian että G1 oli oikea purjevalinta muiden G3 nähden. Olimme selvästi nopein vene radalla. Lennsillä yllätykseksemme saimme kavennettua rakoa entisestään. Toisen kryssin jälkeen olimme jo neljäs, mutta Nereida kuittasi lenssillä meidät. Taktikoin alamerkille sisäpaikan ja sain kuin sainkin tilaa merkillä ja pääsimme sisäpuolelta ohi. Maaliin neljäntenä ja hävittiin kolmas sija täpärästi. Harmittiko...? Ehkä hetken mutta hyvät suoritukset radalla antoivat tyydytystä.
Kisa taas opetti meille uudelleen vanhoja totuuksia pohjan puhtaudesta, ordellien mukaan otosta ja hyvien lähtöjen merkityksestä (listaa voisi vielä jatkaakin, mutta tässä tärkeimmät).
Lopputuloksissa Charlotta voitti, hopealle tuli Hennuli ja pronssille ehti Lisbeth. Onnea voittajille.
Hieman pitää järjestäjääkin arvostella. Kilpailun lähdöt tuntuivat olevan hieman sekavat. Ongelmia oli viestilippujen kanssa ja välillä 5 min lähtöjen väli venähti 10 minuuttiin.
Kiitoksia kaikille osallistujille, järjestäjille ja laina miehistölleni.
Kisan viralliset tulokset löytyvät http://www.emk.fi/content_files/espoogp ... lliset.htm
.