Aurinkopaneeli

[Olli]

Mulle myös ok. Tilinumeroa ja summa vaan tulemaan olli (at) fe83.org tai 050 332 4102. Tuo tarjous oli neljästä panelista, onko meitä niin monta mukana?

[Jankka]

Minullahan on tuonnäköinen MPPT säädin, tosin 10A versio.
Lataus tuntuu toimivan. Ainoat moitteet antaisin tuolle LCD näytölle, sen kontrasti on heikko päiväsaikaan ja nyt vuoden yhtäjaksoisen käytön jälkeen se on jonkinlaisessa vikatilassa (punainen ledi palaa)

[Erno]

Nyt on tilaus tehty. Laitan tekstarit osallisille tilinumerosta.

Tilaus on UK varastosta joten tulleja ei tuohon tule. Tarjous oli annettu jostain syystä neljästä paneelista.. Selitin aikaisemmassa viestissä sinne tilaavani kolme paneelia ja neljä säädintä, ehkä hän jotenkin sekoitti. Neljäs säädin menee faijan veneeseen vanhan pwm-säätimen tilalle. Tuo tuskin vaikuttaa hintaan juurikaan ottaako kolme vai neljä.

Paneeli 50W 259$ + MPPT-säädin 150$ = 409$ --> nykykurssilla 366,30¤.

[harald]

Cagen mukaan tuosta saa 3 A. Aika hyvä, noin 50% parannus omaan paneeliin. Kuinka suuri osa on paneelista, ja kuinka iso osa on säätimestä jää vähän auki. Pitää varmaan suorittaa risti-testejä Cagen kanssa hänen säätimellään.

[Kman]

Olisi tarkoitus päivittää veneen sähköjärjestelmää, lähinnä sitä sähkön tuottoa. Kulutus on kasvanut mukavuudenhalun kasvaessa!

Paatissa on nyt 1GM laturilla, maasähkölaturi ja aurinkopaneli. Laturit toki jäävät sellaisenaan käyttöön, mutta aurinkopaneleita tulee jatkossa olemaan kaksi, joka jo itsessään aiheuttaa sen että samalla tulee hankittua jonkilainen älykäs lataussäädin. Panelit olisi tarkoitus kytkeä rinnan. Nykyinen on lataussäädin taitaa tasoa diodi.

Kysymys 1: Millainen lataussäädin tarvitaan jos halutaan samaan säätimeen kytkeä kaksi panelia (erilaisia, eri suuntiin)? Käykö esim. Steca PR1010 http://www.marinea.fi/steca_pr1010_lataussaadin_10a

Akkuratkaisu on tyypillinen, eli erilliset startti ja hupiakut. Ideoitu järjestelmä on alla olevassa kuvassa.



Olen koettanut pähkäillä että minkälainen komponentti olisi tuohon akkujen erottamiseen paras. Tämä käsitys minulla on nyt näistä vaihtoehdoista.

a) Latausrele. Kun aurinkopaneelit lataavat hituvirralla (normaali latausjännitettävä alemmalla jännitteellä) iltapäivästä, niin vetääkö rele tuolloin. Latautuuko siis kummatkin akut vai ainoastaan toinen? Mekaaninen rele on myös kuluva osa joka voi sanoa sopparin irti väärään aikaan. Rele vie myös vähän (tosi vähän, mutta silti!) virtaa standy-tilassa, mikä ajatuksena ei ole kiva.
b) Akkujen erotus yhdellä diodilla. Tämä on käytössä nyt. Hupiakku saa täyden latauksen ja starttiakku jää sen 1...0,7V vajaaksi. Ei kuluvia osia, mutta toiseen akkuun ei saada täyttä jännitettä.
c) Elektroninen akkujen erotin, esim. Victron. Ilmeisesti nämä osaavat jopa valita kumpaa akkua ladataan. Näissäkin on se ongelma, että kuluttavat vähän virtaa kun haistelevat tilannetta.

Mikäli vene olisi moottorivene niin ratkaisu olisi helppo: latausrele. Koneellajaessa saadaan laturista virtaa yllinkyllin. Mutta nyt tätä mahdollisuutta ei ole, koneen käyttö on pientä. Luonnonsatamassa ainut sähkö tulee taivaalta päiväsaikaan.

Kysymys 2: Mikä siis olisi järkevin ratkaisu, onko se edelleen tuo diodierotus? Pääasiallinen lataustapa siis aurinkonpaneelit

Jatkokysymys lähtee ajatuksesta että käytetään yhtä diodia. 3: Voidaanko latausjännitettä siinä aurinkopaneelien lataussäätimessä nostaa jotta sillä voidaan kompensoida diodihäviö? Tällöin hupiakku saisi tavallisesti suurempaa jännitettä, joten siellä puolella voi tulla jotain ongelmia. Kts. kuva alla.

Kysymys 4: Onko tässä mitään mieltä? Kahden diodin käyttö tasaisi latausjännitteet akuissa, mutta estäisi sitten jännitteen "ryöstämisen" hupiakuilta. Tähän mietin kolmatta "päävirtakytkintä" jolla voitaisiin akut yhdistää tarvittaessa.

[Joakim]

Kaksi erilaista eri suuntiin sijoitettua aurinkopaneelia voi hyvin kytkeä rinnan, kunhan ne toimivat suunnilleen samalla jännitealueella. Linkkisi säädin on varsin kallis PWM-säätimeksi. Halvemmalla saa MPPT-säätimiäkin, joilla saa latausvirtaa keskimäärin n. 20% enemmän. Toki kahden eri suuntaan osoittavan paneelin tapauksessa tuo ei ehkä toimi optimaalisesti ellei molemmille ole omaa säädintä. Paremmin kuintenkin kuin PWM. Samalla sivulla on NAPS Maxpower ja hyväksi kehuttu ja halpa vaihtoehto on Genasun. Myös Stecalla on MPPT-versiot ja ilmeisesti Steca tekee NAPSin säätimet.

Itse olen kytkenyt aurinkopaneelin latamaan vain hupiakkua. Starttiakku ei tarvitse lähtökohtaisesti muuta latausta kuin moottorin laturin, koska sitä ei kuluteta muuten kuin startissa.

Latauksen ja akkujen erotuksen voi tehdä monella tapaa. Tavalllisin lienee diodisilta, josta tulee mitoituksesta ja virrasta riippuva jännitehäviö, jonka voi kompensoida monella tavalla. Kyllä tuo yksisuuntainen diodikin toimii, mutta siinä tulee huomata se, että starttivirta tulee myös hupiakulta, joten diodin tulee kestää varsin suuria virtoja. Diodiksi valitaan riittävän iso Schottky, jolloin jännitehäviö on mitätön pienillä virroilla ja latausjännitettä ei tarvitse sen takia muuttaa.

[Cage]

Mikä lataussäädin kannattaa nykyään hankkia? Olen jostain saanut päähäni, että Victorionin BlueSolar - säätimet olisi hyviä. Tai onko NAPSin MaxPower vielä se paras vaihtoehto?

[harald]

MPPT-säädin on kai paras. Löytyi tori.fi:sta NAPS Max Power halvalla, kiitos Vennonen siitä. Palailen kunhan saan asennettua, että paljonko eroaa halpaan PWM-säätimeen verrattuna.

Samalla voisi vähän päivittää paneelia. Eipä nuo 50W paneelit paljon maksa enää;

https://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/ ... s/10124703

https://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/ ... s/10124702

50W monokristalliini paneeli asennustarpeineen 79€. Löysin oman paneelin tiedot ja maksoin 10 vuotta sitten 35 W mono-paneelista 200€.

[harald]

Askartelin uuden pahvimallin ja kävin sovittamassa luukkutallin päälle. 705*485mm näyttää sopivan just ilman että paneelin reunat tulee tallin yli. Noin puoli senttiä tilaa etukulmissa.

Puuilossa on 80 W monokristalli-paneeli 79€. Tuo on mitoiltaan aika paljon isompi kuin meidän 35 W paneeli, eli 664 x 759 mm. Tämä ei ehkä haittaa meitä kun paneeli yleensä on ruffikaton sivulla eikä ruffikaton päällä.

[harald]

Mittailin veneellä ja tuo 664 on kyllä aika iso. Saisi olla 600 max, mielellään 55 jos paneelin mielii edes väliaikaisesti tallin päälle. Ja 664 leveä paneeli on melkoisen paljon ruffikattoa korkeammalla jos sen laittaa nojaamaan ruffikaton sivulle.

[harald]

Voiko tuollainen edes pitää paikkansa?

Specification:
Voltage: 18V
Power: 80W
Current: 5.55A
Open circuit voltage: 21.2V
Short circuit current: 6.1A
Material: Monocrystal
Size: Approx. 62 x 54cm / 24.4 x 21.3in

Kokohan olisi FEneelle mitä sopivin, ja 80 W kun muut ovat noin 50 Wattia.

https://www.ebay.de/itm/Monokristallin- ... 273729c503

edit: Varmaan ei viittitty tarkastaa numeroita. Tuossa samannäköinen paneeli joka on 800 x 540 mm. Sekin olisi hyvä koko...

https://www.ebay.de/itm/80W-Flexibles-S ... 53db0e728b

[Joakim]

Joo kyllä tuossa on kaikki luvut pielessä. Virtaa on aivan liikaa 80 W paneelille ja tuolla koolla hyötysuhde olisi 24%, johon eivät pääset mitkään markkinoilla olevat paneelit. Taitaa olla 100 W paneelin virta ja 50 tai 60 W paneelin mitat.

[harald]

Tämä paneeli kiehtoo kyllä. "80 W" https://www.ebay.de/itm/80W-Flexibles-S ... 53db0e728b ja taipuisa. Paljonkohan tulee tulleja, sakkoja, rangaistusmaksuja ja arvonlisäveroja noista kaikista ennen kuin se on suomessa? Tämä siis max 4.4 A, @18V eli vaikuttaa siltä että lähellä todellista. Tuo on aika kevyt paneeli, se olisi helppo siirrellä. Tuo 800 x 540 mm on sellainen mitta että mahtuu ainakin veneen pituus-suunnassa luukkutallin päälle. Se on leveämpi mutta so what? Toimitusaika kiinasta on nyt kuten yleensä sellainen suurimalkainen. Tulee jos tulee ja jos on seuranassa merkattu jo saapuneeksi tai palautetuksi voi tulla vielä parin viikon sisällä.

Mistä sai hyötysuhteen?

[Joakim]

Hyötysuhde määritellään 1000 W/m2 säteilyllä. Siis 80 W / (0,8*0,54 m2 * 1000 W/m2) = 18,5%. Melko korkealta sekin kuulostaa koko paneelille.

Maaliskuun Vene-lehdessä mitattiin useita paneeleita keinoauringossa. Aika surkeita tehoja saatiin. 50 W paneelit 27-35 W, 100 W 62-67 W ja pahimpana yksi 130 W ebay-paneeli tuotti vain 27 W.

Tuossa testattiin myös varjostuksen vaikutusta.Yksi köysi haittasi vain 1-3 W, mutta yhden kennon peitto kokonaan tiputti useiden paneeleiden tehon alle 10 W:iin. Osa paneeleista sen sijaan tuotti 50-80% varjostamattomasta tehosta noinkin. Sunbeam, Polaroid salkkumallit ja Sunwindin salkkumallit pärjäsivät hyvin ko. testissä. Toinen ebay-paneeli (Eco-Worthy) oli OK ja halvin wattihinnaltaan, mutta ei toiminut kaksisesti varjostettuna.

Harmi, ettei tuossa testattu lainkaan auringossa. Jäi epäselväksi oliko pienet tehot todellisia, vai keinovalosta johtuvia. Omalle 50 W halpispaneelille mittasin 35 W maaliskuussa ennen sen asennusta aikanaan. Silloin tuskin oli 1000 W/m2. Mutta ei sekään kyllä taida koskaan tuottaa yli 30 W asennettuna (vaakatasossa luukkutallin päällä). Osaksi varmaankin siksi, että aurinko ei Suomessa paista koskaan kovinkaan suoraan ylhäältä ja veneen kallistuessa melkein aina on varjoa.

[harald]

Samanlaisia kokemuksia minulla. Oma paneeli on nimellisesti 35 W mutta korkein virtamäärä minkä olen nähnyt on 2,1 A. Tekeehän tuo kyllä 14,4 V jännitteellä kyllä 30 W mutta sitä paneelia pitää koko päivän käydä siirtelemässä. Kiva tietää että kannattaa jatkaa tätä menetelmää, eikä turhaan hankkia vain isompaa.