Ekan päivän kisat olivat aika mielenkiintoiset. Ensin odotettiin melko kevyessä mutta heräävässä tuulessa radan asettumista melko pitkään. Meillä oli strategiana purjehtia melko konservatiivisesti alussa, mutta jostain syystä kun lähtö lähestyi emme toteuttaneet tätä ollenkaan.
Tämän seurauksena nostimme ekassa lähdössä Merellin viivan yli, ja lähdimme kisaamaan. Kun Merelli palasi takaisin huomasimme että X-lippu ei laskenutkaan sillä lautakunnalla oli se keltainen lippu aika takanurkassa. Olimme siis varastaneet heti ekassa lähdössä. Siispä lenssaten genoalla takaisin lähtöviivalle ja uusintalähtöön kauas toisten takaa. Tämän lähdön voitti vissiin Merelli, me tokana ja Lisbeth kolmantena.
Tässä ekassa, ja koko ekan päivän lähdöissä emme saaneet oikein tuntumaa siitä että miten ne siftit oikein kääntyivät. Tästä johtuen tuli suoritettua vähän liian innokasta vendailua oletettuihin sifteihin, jotka sitten osoittaituivat vain pieniksi puuskiksi.
Tokan lähdön voitti vissiin Lisbeth, me taas tokana ja Merelli taas kolmantena.
Kolmannessa lähdössä sovimme että katsomme vähän rauhallisemmin näitä siftejä, ja vendataan vasta jos osoittautuu että sifti on pysyvä. Ei hätäillä siis pienistä vastoinkääntymisistä. Venevauhdit olivat kuitenkin melkoisen identtisiä monen veneen kanssa että jos teki pari ylimääräistä vendaa kryssillä kevyessä tuulessa näkyi se heti monen veneemitan erolla ylämerkin tuntumassa. Kolmas lähtö meni sitten paremmin, Charlottan voittaessa. Muistaakseni tässä tapahtui vielä ohituksia suuntaan ja toiseen.
Neljäs lähtö voitettiin, joten lauanta-illan viettoon menimme siis hiukan mietteliänä sekä jännittyneinä. Pistetilanne melko tasan.
Yhden päivän jälkeen;
Code: Select all
Charlotta 2-2-1-1 yht. 6
Lisbeth 1-4-2-2 yht. 9
Merelli 3-1-3-3 yht. 10
Anneli 4-3-4-4 yht. 15
Daniela 5-6-5-5 yht. 21
Subbota 6-5-6-6 yht. 23
Jännittäväksi nämä lauantain kisat teki sen että venevauhdit olivat sikäli samanlaisia että
toisella alamerkillä oli yleisesti kolmen ja jopa neljän veneen sumppu. Todella haastavaa oli lenssiä kun kaksi-kolme venettä hengittää niskaan. Merelli mm. teki upean ohituksen meistä yhdellä myötätuuliosuudella. Ai että olen odottanut tätä hetkeä, vuosia!
Olimme aikaisemmin päättäneet että vuosia käyttämättä jääneet kisa-rahat poltettaisiin makkaroihin ja juomiin. Suuret kiitokset Petrille joka jaksoi vielä tuoda Salesta makkaraa, olutta ja limpparia. Fiksuina kilpapurjehtijoina joimme Charlottassa hirveästi olutta heti laituriintulon jälkeen, ja saunassa makkaran kanssa vielä yhden. Tämän jälkeen juttelimme cokiksen ja fantan ääressä saunan jälkitunnelmia tiimin kehityskeskustelussa ja menimmekin Charlottassa jo yhdeltätoista nukkumaan.
Sunnuntaille olimme päättäneet kokeilla ns. Tarantellan taktiikkaa, joka näytti purevan todella hyvin. Lähtö toisensa jälkeen voitettiin siksi että saavuimme paaran leikkarille ekana ja saimme ajaa yhdellä vendalla ylämerkille. Asiaa auttoi vielä se että lähdimme yleensä nyt Lisbethin ja Merellin leen puolelta ja pystyimme kiipeämään ylös saavuttaen venda-vapauden. Tiukkaa teki välillä, mutta veneemitta alkaa olemaan jo aika paljon näissä kisoissa.
Kuudennen lähdön jälkeen totesin että tämä oli nyt tässä, kun meillä kerran oli ordereissa että viidennestä lähdöstä yksi poisheitto ja kahdeksannesta toinen. Se tarkoitti sitä että sarjalla 2-2-1-1-1-1 olimme jo voittaneet. Purjehtiminen oli kuitenkin niin siistiä tässä seurassa, että päätimme lähteä jokaiseen lähtöön mihin saimme. Tämä kannatti kyllä, upea keli ja kiva seura teki sunnuntaistakin melkoisen hienon päivän!
Laiturissa sitten purjeita viikatessani lomakuntoon tuli Olli, Antti ja Petri ja suorittivat sen pakollisen eli voittajan kipparin uittamisen. Onneksi vesi oli sopivan haaleaa, eikä niin kuin pari viikkoa jälkeenpäin kun itäsatamassa oli pohjoistuulen johdosta +8°C.
Todella upeat kisat siis, veneitä olisi saanut olla vielä lisää. Kuten olen ounastellutkin niin riittää että yksikin vene pystyy purjehtimaan samaa vauhtia kuin mekin, niin se kolmaskin tulee aivan iholle sillä eka ja toka hidastavat vähän toisiaan. Kiva oli huomata että neljäskin vene oli yleensä melkoisen lähellä jopa tokalla alamerkillä.
Monta vuottaa ollaan harjoiteltu, ja nyt alkaa näkymään tuloksia. Harmi ettei tuonne saatu lisää veneitä, ehkä ensi vuonna sitten regatan yhteydessä?
. Pitänee palata takaisin vanhaan kalustoon.