Petri wrote:Ja kyllä mielestäni jo pienemmässäkin skaalassa kuin tunneissa näkyy vaikkapa saaren aikaansaama muutos tuulensuunnassa, okei, ehkä se ei sananmukaisesti ole shifti mutta siten me niitä muutoksia tuulensuunnassa kutsutaan.
Sä nyt edelleen oletat, että sulla on mittari joka näyttää oikein todellisen tuulen suunnan. Jos näin olisi, niin tietysti siitä mittarista näkisi heti, jos tuuli vähänkin siftaa. (Ja sifti se on saarenkin aiheuttama sifti.) Mutta "jostain kumman syystä" joka ikisessä veneessä jossa minä olen purjehtinut kilpaa, on siftien löytämisen toivossa tuijotettu kompassia, ei tuulimittaria. Tämä johtuu siitä, että _käytännössä_ siftit näkee paljon paremmin kompassin avulla kuin tuulimittarin.
En tarkoittanut aikaskaalalla sitä, etteikö joku oikein näyttävä kunnolla kalibroitu tuulimittari näyttäisi lyhyitäkin siftejä reaaliaikaisesti. Tarkoitin sitä, että sellainen "tavallinen" tuulimittari ei ole käytännössä käyttökelpoinen kilpapurjehduksen taktisten päätösten aikajänteellä. Tuulimittarista (siis tavanomaisen kehnon mittarin tosituulinäytöstä siis) alkaa olla oikeasti hyötyä esim. saaristo/avomeripurjehdusten pitkillä sivutuulistrekeillä, jolloin siitä voi seurata tuulen käyttäytymistä esim. seuraavaa kryssilegiä ajatellen, että paljonko siftaileee ja onko trendi johonkin suuntaan. Sivutuulella kun yleensä ajetaan suoraan, niin kompassista ei ole hyötyä ja tuulen muutoksia joutuu ilman mittaria arvioimaan ihan vaan tuntumalla ja silmämääräisesti.
Teoria ja käytäntö on vaan kaksi eri asiaa.
Petri wrote:Kerrotko sä mulle sen kikan millä sä näet yhdellä vilkaisulla kompassista mihin suuntaan ja millä nopeudella se muuttuu, kun ainakin itse miellän "vilkaisun" ihan vilkaisuksi minä aikana on vähän paha alkaa tehdä yhtään enempää päätelmiä trendistä ja muutosnopeudesta. Ellet sitten tarkoita vilkaisuna jotain 10s kompassin tapittamista jona aikana em. suureista voi saada jo jonkinlaisen kopin, mutta silloinhan silmät ovat olleet poissa niistä pahamaineisista tellareista 10s.
En tietenkään tarkoittanut, että näen analogikompassista yhdellä vilkaisulla trendin siitä, mitä tuuli on tekemässä. Sehän nyt on jo teoreettinen mahdottomuus. Tarkoitin että yhdellä vilkaisulla näkee analogikompassista kaksi asiaa: 1) mihin keula osoittaa ja 2) kulkeeko vene suoraan vai onko kääntymässä. Numeronäytöstä näet vain yhden luvun ja joudut odottamaan seuraavaa + suorittamaan päättelyä tietääksesi, muuttuuko veneen suunta ja kuinka nopeasti. Tällä ei ole mitään tekemistä tuulen suunnan vaihtelujen kanssa. Tällä on tekemistä sen kanssa, että kun veneen suunta "heiluu" koko ajan, tarvitset tiedon siitä mihin suuntaan vene menee, siis keskimäärin vaikka viiden-kymmenen sekunnin jaksolla, sitä arvoa pitää seurata eikä mitään hetkellisiä arvoja, jotka voivat aallokossa olla +/- 10 astetta. Analogikompassia katsoen näet heti, jos hetkellinen lukema on voimakkaassa muutoksessa ja tiedät, että sitä lukemaa ei voi "sellaisenaan" käyttää. Seuraamalla analogikompassia muutaman sekunnin, näkee aika nopeasti vaihteluvälin missä suunta pyörii ja voi visuaalisesti muodostaa "keskiarvon". Digitaalikompassilla saat kymmenen irrallista numeroa ja vaihtelunvälin + keskisuunnan päättely on paljon hankalampaa. Sopivasti keskiarvoistettu digitaalimittari on kyllä kohtuu hyvä, jos lukeman lukijalla on myös vähän perstuntumaa veneen liikkeisiin ja osaa siten lukea digitaalilukeman sellaisella hetkellä, kun vene ei juuri ole heilahtanut pahasti jossain aallossa tms. Tasaisella kelillä kun vene kulkee suoraan, tällä ei ole mitään väliä ja oikeastaan digitaalinen on parempi. Mutta esim. reilussa aallokossa mun mielestä hyvällä analogikompassilla muodostaa kuvan veneen suunnasta ja vaihteluvälistä nopeammin ja helpommin kuin analogikompassilla. Ja siftien arvioiminen tulee sitten tämän jälkeen, siinä on kyse tämän veneen keskimääräisen (keskimääräistys sekuntien yli) kulkusuunnan vaihteluista ajan suhteen (tässä puhutaan minuuteista).
Ihan sama onko analogi vai digitaali, käytännössä kompassia on hyvin vaikea seurata ilman että se haittaa ohjaamista.
Teoria on teoriaa ja käytäntö käytäntöä. Digitaali/analogi paremmuus on aika paljon tottumiskysymys ja makuasia.
Ville