Sähkömoottori taas

Olli · Post by **Olli** » Tue Jan 02, 2007 00:40 am

Näyttäisi Lady-Helmsman kerhollakin olevan wiki-sivut. Sieltä löytyy mm. juttu OzEcoDriven asennuksesta Senorita-Helmsmaniin:

http://lady-helmsman.wiki.com/Senorita- ... n/El-Drift

Olli · Post by **Olli** » Fri Jan 12, 2007 00:40 am

Tuossa sattui silmään vielä yksi sähkömoottoriratkaisu:

http://www.asmomarine.com/2005/asmo_uk/00.shtml

Olli · Post by **Olli** » Mon Mar 26, 2007 22:24 pm

Tällainenkin firma näköjään tuo veneisiin tarkoitettuja sähkömoottoreita maahan:

http://www.aurinkoteho.com/Marineindex.html

Noilla on myös aurinkopaneeleita ym...

KaleviHarkonen · Post by **KaleviHarkonen** » Wed Jul 02, 2008 09:52 am

Tämähän olisi hieno ratkaisu:
http://techon.nikkeibp.co.jp/english/NE ... 13/153276/

Vedestä sähköä...

Koskahan tulee kauppoihin?

harald · Post by **harald** » Wed Jul 30, 2008 22:07 pm

Tuossa vähän keskustelua aiheesta:

http://www.boatdesign.net/forums/showthread.php?t=9310

Josta löytyi tuollainen firma joka tekee mm perämoottorista sähköisen,
sekä tekevät voimalaitoksia: http://www.ecyclemarine.com/

harald · Post by **harald** » Tue Aug 19, 2008 11:23 am

Tullut kuolattua vähän komponentteja. Löytyi sarja jossa oleelliset sähköiset osat:

http://www.electricmotorsport.com/store ... ve_kit.php

Tuo on siis harjaton moottori ja sarja tukee latausta potkurista (jos haluaa purjehtia
hitaammin siis). He suosittelevat alennusvaihdetta tuohon, jotta tehokkuus ja
kierrosluvut + lämmöt saadaan kuriin. Alennusvaihde ei ole osa sarjaa.

Sarjassa on myös ohjain portaattomalla nopeudensäädöllä.

Parasta sarjassa on hinta, US$1250.

Samasta paikasta löytyy Perm PMG-132 esikuvan paranneltu versio E-tek-RT, joka
on siis 50VDC/rpm mutta hinta onkin vain US$525! Jenkeistä löytyy myös
asennuskehikkoa kyseiselle moottorille:

http://www.robotmarketplace.com/product ... TEK50.html

Jenkkien hintoihin tulee yleensä jotain veroa, ja sitten vielä rahdit jenkeistä tietty,
plus tietty tullit ja verot tässä päässä.

Ruosista löytyi mielenkiintoinen venesähkösivusto: http://www.batteknik.se/
josta löytyi jonkinlainen potkurinlaskenta-exceli: http://www.batteknik.se/prop/propeller23bladig.xls

harald · Post by **harald** » Tue Aug 19, 2008 11:38 am

Jaa, tuossahan on toimiva konsepti:

http://www.youtube.com/watch?v=NOTwJRnmrTY

Tuohon minulla on jo osat

harald · Post by **harald** » Tue Aug 19, 2008 11:43 am

Tuosta löytyy lisää exceleitä:

http://www.electric-boat-association.or ... hnical.htm

(drag.xls ja EBcalc.xls)

http://www.electric-boat-association.or ... s/drag.xls
http://www.electric-boat-association.or ... EBcalc.xls

Ja tuosta löytyi piitkä keskustelu ruotsin Pelle Pelottomasta joka rakentaa
itse, RJ-85:een itseasiassa.

http://forum.hamnen.se/showthread.php?t=5819

harald · Post by **harald** » Tue Aug 19, 2008 12:09 pm

Anonymous wrote:Tässä oman VPP-ohjelmani antamia nopeuksia ja vastuksia eri konetehoilla (oletettu 50% hyötysuhde propulsiolle) FE83:lle

Teho KW, Nopeus kn, kokonaisvastus N

0,05 1,7 29
0,1 2,1 47
0,2 2,7 73
0,3 3,0 96
0,5 3,5 140
1 4,3 220
1,5 5,0 290
2 5,4 360
3 5,8 500
4 6,0 650
5 6,2 780
6 6,4 910
8 6,7 1200
10 7,0 1400
15 7,4 2000
30 8,7 3400

Tuosta voi sitten joku innokas laskea vaikkapa kulutuksen (l/mpk tai kWh/mpk) eri vauhdeilla. Laskelmasta selviää hyvin se, miksi Ozecodrivessa on matkavauhdiksi valittu n. 3 kn ja miksi dieselilläkin kannattaisi malttaa tiputtaa vauhtia.

Joakim

Olen yrittänyt laskea potkurin hyötysuhdetta ja tullut siihen että se on lähemmäs
70%, eikä 50%. (edit: Joakim oli laskenut koko propulsion, eikä pelk. potkuria)

3600rpm/3.22 = 1118 rpm potkuriakselilla
1118rpm * 0.254 m = 284m/min teoreettinen
284 m/min * 60 = 16980m/h
16980m/h / 1852m = 9.168 knots
6.5 knots / 9.168 knots = 0.70 (70%)

Sivustossa http://www.rbbi.com/folders/prop/propcalc.htm löytyy myös
laskuri, jos siihen syöttää 3600rpm, 3.22, 10" ja 7.48mph (6.5knots) saadaan
potkurin slipiksi 0.29348906666666663, eli noin 30%.

Petri · Post by **Petri** » Tue Aug 19, 2008 12:21 pm

Joku spämmää ihan asenteella

Sähkömoottori on kyllä kieltämättä vain niin kiintoisa vaihtoehto, etenkin kun maasähkö on kuitenkin aika defacto-vaihtoehto nykyään jokaisessa satamassa, missä on laituri.

Mutta akkuihin tuo mielestäni silti kaatuu suuremmassa mittakaavassa (eli jos tulee tarve ihan oikeasti ajaa se 10h putkeen), miten kauan akut kestävät suuria rasituksia ja latauksia, tulee ajetulle mailille kummasti hintaa jos kennostoa joutuu uusimaan edes viidenkin vuoden välein.

harald · Post by **harald** » Tue Aug 19, 2008 12:27 pm

Hmm, tuosta löytyi vihdoin vähän enemmän dataa tuosta Perm PMG-132
moottorista:

http://www.perm-motor.de/site/pdf/Gleic ... rammen.pdf

http://www.perm-motor.de/site/pdf/Gleic ... _02-08.pdf

harald · Post by **harald** » Tue Aug 19, 2008 12:33 pm

Petri wrote:Joku spämmää ihan asenteella

Sähkömoottori on kyllä kieltämättä vain niin kiintoisa vaihtoehto, etenkin kun maasähkö on kuitenkin aika defacto-vaihtoehto nykyään jokaisessa satamassa, missä on laituri.

Mutta akkuihin tuo mielestäni silti kaatuu suuremmassa mittakaavassa (eli jos tulee tarve ihan oikeasti ajaa se 10h putkeen), miten kauan akut kestävät suuria rasituksia ja latauksia, tulee ajetulle mailille kummasti hintaa jos kennostoa joutuu uusimaan edes viidenkin vuoden välein.

Akustona ajatuksena 2*45Ah jotka toimisivat enemmän puskurina. Onko sitten
varsinainen matkasähkön tuottajana joku Honda i10 tai i20 tai sitten aikaisemmin
mainittu pikkudieseli 24V80A laturilla, en tiedä.

harald · Post by **harald** » Tue Aug 19, 2008 14:02 pm

Tasavirtamoottorin tullausprosentti on 2,7%.

(( Ostohinta + rahtikustannus ) * 1.027 ) * 1.22 = kokonaishinta.

Noin satanen juuroa laitetaan dollarin hinnan päälle. Riippuen rahtikustannuksista.

Guest · Post by **Guest** » Tue Aug 19, 2008 14:17 pm

harald wrote: Olen yrittänyt laskea potkurin hyötysuhdetta ja tullut siihen että se on lähemmäs
70%, eikä 50%. (edit: Joakim oli laskenut koko propulsion, eikä pelk. potkuria)

Potkurin hyötysuhteella tarkoitetaan sitä kuinka tehokkaasti akseliteho muuttuu työntötehoksi ( n * omega * T = V * F). Sen laskeminen (ilman mittausta) ei ole aivan helppoa mittaamisesta puhumattakaan. Tyypillisille purjeveneille se on kuitenkin 50% molemmin puolin laivojen ja liukuvien veneiden päästessä 70-80% tasolle.

Sinä taas laskit luiston, joka kertoo sen kuinka paljon hitaampaa vene liikkuu kuin potkurin noususta ja akselin pyörimisnopeudesta voisi päätellä. Luiston taas voi helposti mitata. Potkurin ilmoitettu nousu on kuitenkin aika epämääräinen, mikä voi aiheuttaa eroja "luistossa" eri potkurimerkkien välillä. Luisto on purjeveneissä 10-60% riippuen potkurista, koneesta, veneestä ja vauhdista. Lähestyttäessä runkonopeutta luisto kasvaa voimakkaasti, koska työntövoimatarve kasvaa voimakkaasti, mutta nopeus ei. Pienihalkaisijainen potkuri + ylitehokas kone voi johtaa todella suuriin luistoihin, jolloin myös hyötysuhde on huono ja kavitaatio voi aiheuttaa ongelmia.

Molemmat riippuvat sekä potkurista, akselin pyörimisnopeudesta ja tarvittavasta työntövoimasta eli veneestä.

Omasta veneestä mittasin syksyllä luiston tyhjäkäynnistä täyteen tehoon saakka, tosin masto oli jo alhaalla ja sää oli turhan tuulinen, mutta kai se jostain kertoo. Potkuri VP:n 2-lapainen pronssitaittolapa 14x8, vaihteiston välitys 2,64, kierrokset mitattu koneen äänen harmonisista taajuuksista.

Vastatuulessa luisto oli hyvin tarkasti 20% 5,5 kn vauhtiin saakka, josta se nousi täyden vauhdin (6,25 kn) 27 %. Myötätuulessa luisto oli hyvin tarkasti 10% reiluun 5 kn saakka, 20% meni rikki vasta 6,1 kn kohdalla ja täydellä teholla (6,5 kn) luisto oli 24 %. Huippukierroksiin tuulella ei ollut vaikutusta ja tyynessä vene kulkee 6,4 kn, joten silloin luisto on n. 25%.

Potkurilaskentaohjelmalla lasketut työntövoimat eri kierrosluvuilla ja vauhdeilla vastasivat erinomaisen tarkasti VPP-ohjelmani laskemia vastuksia, mutta ohjelman laskemat hyötysuhteet (kiinteälapainen optimaalinen potkuri) olivat selkeästi paremmat päätellen siitä, että kone ei jaksanut ottaa aivan täysiä kierroksia (max teho 3600 rpm, otti 3450 rpm), vaikka laskentaohjelman mukaan sen olisi helposti pitänyt siihen päästä. Jos uskoo, että kone antaa luvat ~9 hv ja lasketut vastukset ovat oikein, hyötysuhteeksi tulisi alle 40%.

Joakim

harald · Post by **harald** » Tue Aug 19, 2008 14:43 pm

Ja hmm, torqeedon testissa väitetään että 800W malli tuottaa 33kp (323N)
työntöä. Joakimin taulukon mukaan se vastaisi yli 5 solmun vauhtia meidän
veneessä.

Toisaalta, eikös puolitonnarin eteenpäin vievä voima kryssillä ole juuri tuota 30kp
luokkaa?