Nyt kun on palailtu vähän kirjoitanpa oman osani tähän. Suuret suuret suuret kiitokset Erkalle, Merville ja Rasmukselle lautakunta-hommista!
edit: Veneessä allekirjoittaneen lisäksi Sampsa, Pone ja Heidi.
Suu on edelleen aivan messingillä. Kuten odotetttiin, lyhyellä radalla tuli erittäin paljon taktisia tilanteita jotka toimivat loistavana harjoituksena. Sandwich (lee-bow johtavan veneen eteen/alle ja seuraavan eteen) josta kiivettiin tsemppaamalla päälle, sekä tack-jibe-set nyt päällimmäisenä mielessä hyvistä taktisista tilanteista. Mielenkiintoisia olivat kyllä tilanteet missä lähdimme ajoissa tulleina lippupäästä, ja koko fleetti piti meidät laidassa. Ja vastaavasti loppupään lähdöissä missä me, ja takanamme oleva Merelli piti vuorostaan fleetin styyran halssilla olivat arvokkaita kokemuksia.
Erkan videoista ja aikaisemmin postaamani kuvan perusteella lähdöt tiukkenivat koko ajan. Nyt alkoi olemaan niin, että +/- 5 sekunnin tarkkuudella oli koko fleetti kryssillä lähtötöötin kohdalla. Tuolla sai oikeasti kamppailla sijoituksista eikä virheisiin ollut varaa. Huomattiin alamerkillä että 16 knotsin tuulessa ei vain ehdi tehdä kolme jiippiä, alasotta ja genoan nosto puomin poistottamisen lisäksi. Matkaa merkille 70 metriä ja pitää vielä tehdä jiippi, genoan nosto, puomi pois, spinnu alas ja kääntö kryssille. Ei vain riitä aika ei. Ja takaa tulevat kaksi venettä kuittaavat heti.
Venehän on raskas (norsumainen) ja vaatii hyvää perstuntumaa. Tuollainen herkkä hopotti läpsii kärpäslätkällä naamaan heti, mutta näissä veneissä pitää olla itse herkkänä
Tai vakavasti, veneet ovat yksilöitä ja olen huomannut saman norsumaisen tuntuman kun itse olin Olgassa. Oma vene tuntuu sillä tavalla herkemmältä että kun kaveri astuu laidalle se jotenkin vastaa enemmän ja tuntuu muutenkin herkemmältä. Ehkä Olgassa olisi vielä siivoamisen varaa? Grillit ja muut on kai poistettu, mutta onko tuolla muuta joka tekee veneestä epäherkän, en tiedä? Lähdetäänpä Charlottalla Peten kanssa purjehtimaan hiukan niin katsotaan.
Ja tuo että tip-top varusteilla.. Jos tädillä ois munat niin se ois setä
Onneksi laji ei ole niin helppo että tilaa deeneljät, hissaa ne tolppaan ja pokkaa palkinnot. Mutta toivottavasti saadaan vielä tiukemmaksi. Esim. Lisbethin kanssa mennään molempien ajaessa optimikulmaa samaa höjdiä ja nopeutta, mutta vaikuttaa siltä että kun tapahtuu "jotain", niin Lisbethin kiihtyminen takaisin ei ole aivan yhtä nopeaa ja näin nopeusintegraali ei ole yhtä suuri pitkällä aika-akselilla. Vauhtiero ei onneksi ole enää sellainen että meillä olisi varaa lähteä selvästi toisesta rivistä ja vielä ajaa leikkarit roimasti yli. Alamerkilläkin pitää tehdä hyvä suoritus jos mielii maaliin ekana. Kuvista katsottuna ei pitäisi enää myöskään olla räteistä kiinni, kaikki purret olivat kyllä ehkä Olgan stuuraa lukuunottamatta hyvillä räteillä liikkeellä ja erot tulivat pohjan/kölin kunnosta, skuuttien kireyksistä, ajamisesta ja manöövereistä. Startit olivat tärkeitä, ja todellakin Annelille (Janille) sekä Olgalle (Petelle) propsit hienoista starteista. Meillä on tässä vielä parannettavaa etenkin toistettavuuden ja kokonaisuuden hallinnan kanssa. Harjoittelemalla..
Nyt jäin kaipaamaan ainakin vielä Pak Pikku-Myytä, Helmeä, Nereidaa, Kumiankkaa sekä Trippiä, ja monia muita nimeltämainitsemattomia veneitä. Parikin venettä lisää viivalla olisi muuttanut tilanteen niin, että ekan kryssin taktiikka olisi korostunut huomattavasti.
Suu on edelleen messingillä. Lisää tällaisia kisoja! Onnea oli matkassa vielä, sillä pro-lautakuntakaan ei varmaan kovin paljon paremmin olisi voinut kilpailun järjestää. Jos tuuli olisi kääntynyt olisimme olleet lirissä, mutta onneksi tuulen kääntymät olivat niin pieniä että kryssit pysyivät krysseinä ja lenssillä oli pakko tehdä ainakin yksi jiippi.
