Kauden viimeinen: Karvalakki 2008

harald · Post by **harald** » Sun Oct 12, 2008 20:24 pm

X-tas:in track lisätty:

http://www.h-vene.net/h-vene/gpsar2/loa ... .php?id=39

Guest · Post by **Guest** » Sun Oct 12, 2008 21:58 pm

Petri wrote: Sitä en kyllä vieläkään voi tajuta miten pystyitte ajamaan täydellä isolla ja kolmosella, Olgassa kun meno on jo täysin holtitonta 10 m/s kelissä vastaavalla kombinaatiolla ja tuolla kuitenkin tuuli 14 m/s. Ei kai se Aramid-iso voi olla niin paljon latteampi?

Ei kai se materiaali ole niin ratkaiseva, vaan muoto (joka tietysti Dacronilla voi olla entinen)? Tietysti vähähartsinen "pumpuli-Dacron", voi venyä jo niin holtittomasti, ettei sitä saa millään latistettua. Muoto pitää olla "synkronissa" maston taipuisuuden kanssa. Tämä on hyvin kriittistä eli purjeeseen nähden liian suoralla mastolla on pulassa kovassa kelissä.

Mulla on Pentex-laminaatti- ja Dacron-iso, joissa on kaikin puolin niin vähän eroa, etten osaa sanoa kumpi toimii paremmin kovassa tai kummalla vauhti on parempi. Molemmilla ajaa tarvittaessa (=aina kisassa ja perheenkin kanssa, jos kryssi on lyhyehkö) 11-12 m/s saakka reivaamatta ainoalla fokalla. Tau, jos pitää valita, uskoisin, että samalla mastotrimmillä Dacronilla pärjää hiukan paremmin se kun taitaa olla hiukan litteämpi.

FE:ssä kolmonen on jo paljon pienempi kuin Tempon fokka ja masto paljon taipuisampi, joten ei ole mikään ihme, että täydellä isolla pärjää pidempään. 1/2-tonnarilla ajettiin 18 m/s kolmosella ja täydellä isolla suuremmitta ongelmitta. Ei kai niillä Expresseillä edes ole reivejä.

Ei kai siellä nyt edes tuullut 14 m/s? Ja aallokkokin varmaan oli aika lievää verrattuna keliin, jossa Lill-Freya haaksirikkkoutui.

Joakim

Petri · Post by **Petri** » Sun Oct 12, 2008 22:07 pm

Anonymous wrote: Ei kai se materiaali ole niin ratkaiseva, vaan muoto (joka tietysti Dacronilla voi olla entinen)? Tietysti vähähartsinen "pumpuli-Dacron", voi venyä jo niin holtittomasti, ettei sitä saa millään latistettua. Muoto pitää olla "synkronissa" maston taipuisuuden kanssa. Tämä on hyvin kriittistä eli purjeeseen nähden liian suoralla mastolla on pulassa kovassa kelissä.

Niin no siis tietenkin "uusi" aramid on latteampi kuin 6 vuotta vanha dacron, mietin siis hommaa puhtaasti meidän veneen ja Charlotan kannalta. Voi tosiaan olla, ettei meillä saa rakea tarpeeksi (yritetty on, tuloksena rikkoontunut vanttiruuvi) ja sen takia kovassa kelissä on vaikea ajaa, täydellä isolla. Laitapainollakin on vähäsen väliä toki, meillä kun tavallisesti miehistöpaino on alle 300 kg.

Ei kai siellä nyt edes tuullut 14 m/s? Ja aallokkokin varmaan oli aika lievää verrattuna keliin, jossa Lill-Freya haaksirikkkoutui.
Joakim

Testbedin mukaan Kasuunilla oli 13,8 m/s eli 14 m/s on nyt sinänsä ihan validi arvo, puuskat huomioiden. Merentutkimuslaitoksen mukaan tosiaan merkitsevä aallonkorkeus oli 2m ja suurin aalto 3,7 klo 12, mutta uskoisin että siinä klo 13-14 oli vieläkin isompaa aaltoa kehissä, mutta eipä sillä sen kummemmin väliä ole.

http://www.fimr.fi/fi/itamerinyt/fi_FI/ ... waveHeight
Näemmä n. 2,2m merkitsevääkin on ollut, korkein aalto on tyypillisesti ~2xmerkitsevä.

Guest · Post by **Guest** » Sun Oct 12, 2008 22:57 pm

Petri wrote: Niin no siis tietenkin "uusi" aramid on latteampi kuin 6 vuotta vanha dacron, mietin siis hommaa puhtaasti meidän veneen ja Charlotan kannalta. Voi tosiaan olla, ettei meillä saa rakea tarpeeksi (yritetty on, tuloksena rikkoontunut vanttiruuvi) ja sen takia kovassa kelissä on vaikea ajaa, täydellä isolla. Laitapainollakin on vähäsen väliä toki, meillä kun tavallisesti miehistöpaino on alle 300 kg.

Rakella ei ole ko. asian kannalta merkitystä vaan mastokaarella, joka riippuu lähinnä ylä- ja alavanttien kireyksien suhteesta ja hekillä/skuutilla tehdyllä lisäkaarevuudesta. Latistamisongelmia voi tulla vain silloin kun alavantit ovat lian kireät tai hekki alitehoinen.

Edellisessä veneessä oli yli 20 vuotta vanha Dacron-iso, jonka edelleen sai latistettua, siten, että reivaamatta pystyi 10 m/s tuulessa ajamaan, vaikka vene oli pienempi ja herkempi kuin FE.

Joakim

mode edit(hh): quote-fix

harald · Post by **harald** » Mon Oct 13, 2008 13:45 pm

Valpurin raportti:

http://www.valpuri.org/blog/blog36235.html

harald · Post by **harald** » Mon Oct 13, 2008 13:49 pm

Low:n raportti:

http://lowsailing.wordpress.com/

Jan · Post by **Jan** » Mon Oct 13, 2008 22:47 pm

Ja Nauti n' Nollan teksti:
http://nautinnolla.blogspot.com/

Guest · Post by **Guest** » Tue Oct 14, 2008 12:31 pm

Petri wrote: http://www.fimr.fi/fi/itamerinyt/fi_FI/ ... waveHeight
Näemmä n. 2,2m merkitsevääkin on ollut, korkein aalto on tyypillisesti ~2xmerkitsevä.

Kiinnosti asia sen verran, että kysyin Merentutkimuslaitokselta. 10.9. oli merkitsevä aallonkorkeus Helsingissä aamupäivällä 2,5 metriä ja iltapäivällä 3 metriä eli aika selvästi isompaa oli tuolloin aallokko. Suomenlahden aaltoennätys näyttää olevan 5,2 m merkitsevää 15.11.2001.

Perämeren ennätys on "vain" 3,1 m!

Joakim

Petri · Post by **Petri** » Tue Oct 14, 2008 13:17 pm

Anonymous wrote:
Petri wrote: http://www.fimr.fi/fi/itamerinyt/fi_FI/ ... waveHeight
Näemmä n. 2,2m merkitsevääkin on ollut, korkein aalto on tyypillisesti ~2xmerkitsevä.
Kiinnosti asia sen verran, että kysyin Merentutkimuslaitokselta. 10.9. oli merkitsevä aallonkorkeus Helsingissä aamupäivällä 2,5 metriä ja iltapäivällä 3 metriä eli aika selvästi isompaa oli tuolloin aallokko. Suomenlahden aaltoennätys näyttää olevan 5,2 m merkitsevää 15.11.2001.

Perämeren ennätys on "vain" 3,1 m!

Joakim

Hmm, niin 10.9 tosiaan oli Lill-Freyan kolari, mietin jo että mistä päivämääristä puhut, Karvalakkihan oli lokakuussa

Mun nähdäkseni se on aika sama minkäkokoinen aallokko varsinaisesti on, jos suurimmat aallot ovat yli puolet veneen pituudesta, toki veneen muoto ja painokin vähän vaikuttavat siihen. Massaltaan First24 lienee samaa kamaa Platun kanssa, runkomuoto nyt toki on erilainen. Eli on kyllä ihan ymmärrettävää että lauantaita kovemmissa keleissä Lill-Freya oli ongelmissa.

Vendoissa kyllä rekattiin aivan armottomasti ja kuten trackista näkee, eipä nuo kryssikulmatkaan olleet mitenkään erityistä ylpeyttä herättäviä. Yllättävää kyllä, että Charlotta kryssi kuitenkin aika normaalisti, vaikka vierestä katsoen oli meno sielläkin välillä aika "heiluvaa".

5,2m merkitsevää, huhuh. Se tosiaan tarkoittanee pahimmillaan kai 10 metrin aaltoja, mitkä kyllä vievät hymyn pois jo varmaan ruotsinlaivojenkin kippareilta.

Guest · Post by **Guest** » Tue Oct 14, 2008 13:34 pm

Petri wrote: Vendoissa kyllä rekattiin aivan armottomasti ja kuten trackista näkee, eipä nuo kryssikulmatkaan olleet mitenkään erityistä ylpeyttä herättäviä. Yllättävää kyllä, että Charlotta kryssi kuitenkin aika normaalisti, vaikka vierestä katsoen oli meno sielläkin välillä aika "heiluvaa".

Eihän Charlotan menossa mitään ihmeellistä ollut, mutta X-79:n ja Melgesin hyvä kryssivauhti vaatii jo jotain tuossa kelissä.

Melgesistä en tiedä tarkemmin, mutta kova luku ja toinen sija on pakko tarkoittaa myös hyvää kryssivauhtia (ei auta 30 kn lenssillä, jos jää kryssillä pahasti).

X-tashan taas jätti jokaisella kryssillä Charlottaa, vaikka kuvittelisin veneen olevan aivan yhtä vaikea kuin Platu ko. kelissä.

Joakim

harald · Post by **harald** » Tue Oct 14, 2008 13:42 pm

Pitää vielä muistaa se, että nuo aallonkorkeudet on syvässä vedessä ilman
rantoja läheisyydessä. Päntärin eteläpuolella missä kohdattiin suurimmat
yksittäiset aallot oli muuten 30-40m syvää, mutta paikka paikoin oli 12-14m
"matalikkoja". Uskon että nostattavat, ainakin paikallisesti, aallot vieläkin
korkeammiksi.

edit: Sinänsä kun katsoo vähän karttaa, en olisi missään tilanteessa halunnut
olla Knapperskärin kohdalla kovassa itätuulessa. Katsokaa syvyyskäyriä
Knapperskäristä itään ja kaakkoon niin tiedätte mitä tarkoitan. Tuossa on
ihan varmaan ollut kahta kauheampi aallokko.

Kyllä X-tas veti huippuhyvin, se on pakko myöntää. Itse laskin että olisimme
ajaneet scratchia X-tasia vastaan. Tämä nyt ei huonon alun takia ensinkään
ollut mahdollista, mutta jos saa jossitella: viides ukko kyytiin (X-tas viidellä)
niin olisi ollut aivan mahdollista ajaa scratchia X-tasia vastaan. Sekä tietenkin
paremmalla navigoinnilla, tuo kovan kelin navigointi/strategia on kyllä sellainen
kompastuskivi johon pitää löytää lääke ensi kausia ajatellen.

harald · Post by **harald** » Tue Oct 14, 2008 14:03 pm

Finellin referaatti:

http://www.jonte.fi/nell/index.php?section=86

Guest · Post by **Guest** » Tue Oct 14, 2008 17:01 pm

Täytyy kyllä olla tyytyväinen varsinkin alun kryssivauhtiin. Harvoin olen 79:llä päässyt rikkomaan 6 kn rajaa kryssillä. Asiaan tietenkin auttoi kunnon paino laidalla. Alussa ei ollut isoa aallokkoa, joka on pahinta myrkkyä silitysraudan muotoiselle veneelle. Olisin myös luullut Charlotan ja monen muun pesevän meidät moisessa kelissä. X-79 ei ole yleisesti tunnettu kovan tuulen veneenä. Siinä suhteessa kulku oli positiivinen yllätys.

Päntärin jälkeen tuuli oli noussut sinne 11-13 m/s ja täysi iso oli liikaa. Otettiin suoraan kaksi reiviä isoon. Kahdella reivillä saa kaiken paineen pois peräsimestä jolloin pystyy ajamaan venettä jollamaisesti ja varsin ylös. Kun kallistuksen saa tällöin pidettyä kohtuullisena, 79:n pieni kölikin jaksaa pitää otteensa.

Toisaalta, kun kerrankin oli painoa tarpeeksi laidalla, ehkä yksi reivi olisi riittänyt ja olisi ollut enemmän voimaa aallokkoon. Meno parani joka tapauksessa huomattavasti. Lisäksi vielä kohtuullisen uusi isopurje lopetti kipparin sydäntä raastavan, euroja repivän, valituksen…

Myöhemmin Uusmatalan jälkeen tuuli moinasi 9 metriinja reivien purku olisi ollut ajankohtaista. Mentiin kuitenkin samalla kokoonpanolla aina Koirasaarelle asti. Träckissä näkyy hieman huono nousukulma (pitkä halssi paaralla kohti Rysäkaria). Tässä olisi pitänyt pystyä parempaan.

Motivaationa lähteä koko kisaan oli ajatus mahdollisesta spinnulegistä Rysäkarilta Päntärille. Olisi kerrankin päässyt pudottelemaan myötäiseen oikein kunnolla. Nyt legi oli niin tiukka, ettei spinnua voitu nostaa. Alun lamaannuksen ja eväiden syönnin jälkeen alettiin uudestaan tsemppaamaan isolla pumpaten aaltoihin ja se näkyy myös vauhdeissa (noin legin ½ välistä eteenpäin). Onneksi matkalla kohti Uusmatalaa saatiin sitten kokeilla vähän matkaa spinnuttelua. Taisipa ennen Uusmatalan kiertomerkkiä joku herättää kysymyksen spinnuttelun jatkamisesta ja myötätuuliretkestä Pyysaareen kaljalle

Pohjiksi ehdittiin saada 14.5 kn gepsin mukaan. Isopurjeen pienuus vei tehoja myös tällä legillä (mutta auttoi ohjattavuudessa).

Reitinvalinnat meni meillä ihan OK. Sinänsä olen aina ollut sitä vastaan, että kiertomerkkeinä käytettään luotoja tai saaria. Näissä kun on mahdollisuus hyötyä toiseen veneeseen verrattuna, kunhan on vain hullunrohkea. On eri asia kuinka matalasta kohdasta voi purjehtia, kuin että kuinka matalasta katsoo olevan turvallista purjehtia. Myöskään eri syväyksiset veneet eivät ole näillä merkeillä tasa-arvoisia. Kaiken päälle ongelmia ja mielipide-eroja saattaa tulla sääntötulkinnoissa oikeudesta tilaan ja sen määrään.

Nyt kuitenkin vene menee talviteloille ja alkaa ensi kesän seikkailujen suunnittelu.

Heikki | X-tas

harald · Post by **harald** » Tue Oct 14, 2008 17:20 pm

Jepp jepp, ensi kerralla sitten ajamme paremmin

Code: Select all

2008 Helsinki Harmaja 11.10. klo 10:00 10.8 °C lounaasta 12.0 m/s
2008 Helsinki Harmaja 11.10. klo 11:00 10.7 °C lounaasta 12.0 m/s
2008 Helsinki Harmaja 11.10. klo 12:00 10.8 °C lounaasta 13.0 m/s
2008 Helsinki Harmaja 11.10. klo 13:00 11.0 °C lounaasta 13.0 m/s
2008 Helsinki Harmaja 11.10. klo 14:00 11.0 °C lounaasta 11.0 m/s
2008 Helsinki Harmaja 11.10. klo 15:00 11.1 °C lounaasta 11.0 m/s

harald · Post by **harald** » Wed Oct 15, 2008 14:16 pm

Oho, tulipa yllätyksenä että ORCi:n mukaan X-79:in 20kn VMG onkin 4,66kn,
ja meillä vain 4,23kn. Ilmeisen kovaa pitäisi X-79in kulkea 20kn kryssillä,
ehkä X-tas on nyt se ensimmäinen X-79 suomessa joka lähentelee tuota?

Laskin huvikseni ORC performance line menetelmällä. X79 tippuu todella
paljon alas, mikä mielestäni ei ollenkaan vastaa todellisuutta. Tosin,
X-tasin PLT/PLD on 2008 club-kirjasta, ja monen muun on viime vuoden
lukuja. Tokkopa kuitenkaan suurta eroa tulee siitä.

Code: Select all

   LYS-sija Nimi         Purjeno    maali-aika LYS  PLT   PLD   purj.aik.s ORC PL
          1 Charlotta    2FIN-2674     5:11:16 1.07 0.591  47.4      15676 8174.32
          3 Yola         2FIN-118      5:14:04 1.11 0.678  98.1      15844 8485.93
          5 Camile       2FIN-892      5:17:18 1.11 0.678  98.1      16038 8617.46
          6 Pachamama    2FIN-922      5:19:29 1.11 0.678  98.1      16169 8706.28
          7 Moulin Rouge 2FIN-968      5:20:08 1.11 0.678  98.1      16208 8732.72
          2 X-tas        2FIN-9529     4:58:49 1.14 0.684  62.1      14929 8783.14
         11 Albino       2FIN-691      5:25:40 1.11 0.678  98.1      16540 8957.82
          8 Valpuri      2FIN-7937     5:11:36 1.15 0.721 101.3      15696 8986.92
         12 Bastardo     2FIN-959      5:27:59 1.11 0.678  98.1      16679 9052.06
         10 LOW          2FIN-2847     5:12:57 1.15 0.708  90.6      15777 9086.32
          9 VindUngen    2FIN-9152     5:14:29 1.14 0.683  74.5      15869 9125.03
         13 S/y Milla    2FIN-1101     5:35:58 1.11 0.678  98.1      17158 9376.82
          4 Tyyne        2FIN-10008    5:34:53 1.03                  17093 ??

ORC sertifikaateissa on myös triple-number (eli kolmen LYS-lukua, eri
tuulenvoimakkuuksille), mutta kun en Albin Express mittakirjaa löydä niin
siitäkään ei voi laskea haamutuloksia. Koska nekin ovat ORC-pohjaisia en
usko että ne eroavat merkittävästi PL laskennan tuloksista.