
Olin suunnitellut siirtäväni veneen Hankoon ajamalla yhtä soittoa. Säiden valtias oli kuitenkin päättänyt, että tuulen suunnan ja voimakkuuden piti olla FE-yksinpurjehtijalle suotuisa. Niinpä Autopilotin kalibroinnin jälkeen tankkiin riittävästi löpöä ja koneeseen kierroksia siten, että GPS tulosti 5,5 solmun lukemia ja keula suuntautui kohti Hankoa.
Köydet irtosi klo 19 Lauttasaaresta ja kuuden aikaan aamulla Barösundin rännissä kaksi kertaa nukahdettuani totesin, ettei enää uskalla jatkaa pidemmälle yksin. Skedön lahti kutsui siis nukahtelevaa kipparia ja Panun suosittelema lahti olikin maanmainio levähdyspaikka.
Ajatuksena oli uinahtaa kolme tuntia, mutta ankkurivahti piti huolen siitä, että yhtään yli tunnin jaksoa en saanut nukuttua.
Aamulla keli oli edelleen vastainen, nykäisin isoon 1. reivin ja keulille kolmosen. Tällä yhdistelmällä painoin yhdeksän metrin väylälle kisaamaan koneella ajavaa Swan 42:a vastaan 20+ kts:n tuulessa

Loppuen lopuksi Hankoon pääsy ei tuottanut ongelmia ja kiinnitin veneen Danielan viereen.
Vene oli valmiiksi täydessä kisakunnossa eikä siellä ollut juuri tyhjennettävää, joten keskityin lähinnä oluen litkimiseen.
1. päivä
Ensimmäinen lähtö ajettiin 6-8 kts:n tuulessa ja heti alusta oli selvää, että kevyellä kelillä Daniela tulisi olemaan meidän haastaja. Saimme erinomaisen lähdön keskeltä linjaa. Rata ja linja oli täysin suoria, joskin ekan kiekan jälkeen tuuli shiftasi lännestä kohti etelää ja viimeisen alamerkin kierron jälkeen ajoimme yhdellä halssilla maaliin ensimmäisenä Danielan jäädessä meille ~pari minuuttia.
Toisessa lähdössä alettiin sitten olla lähellä kolmosen keliä, mutta päätimme kuitenkin ajaa ykkösellä. Lähtö ei onnistunut yhtä hyvin kuin ekassa lähdössä, mutta kohtuullisesti kuitenkin. Kun ylämerkille saavuttiin toista kertaa, oli Anneli kärjessä, ero oli tosin marginaalinen, muutaman kymmenen senttiä... Kisa ratkesi sitten levittäjällä, kun Annelin puomi otti osuman poijuun ja Anneli pyöritteli kolmekuuskymppisen protestihuutojen saattelemana. Saimme vedettyä muutaman veneen mitan turvallisen eron alamerkin kiertoon mennessä, eikä voittoa oikein enää voinut viedä meiltä kukaan.
2. päivä
Aamu valkeni sumuun, joka täytti koko Hangon satama-altaan. Näkyvyyttä oli heikoimmillaan 50 metriä ja oli selviö, että lykkäystä olisi tiedossa. Yhdentoista aikaan AP tuli alas ja porukat alkoivat valua merelle etsien rata-aluetta, sumu ei ollut hävennyt vielä täysin eikä tuulesta ollut juuri tietoa.
Joka tapauksessa kisat laitettiin käyntiin ja täytyy sanoa, että järjestäjillä kävi melkoinen onni sumun hälvetessä rata-alueelta juuri sen verran, että ylämerkiltä saatoi nähdä alamerkille.
Rata oli täynnä reikiä ja tuuli shiftaili jatkuvasti. Onnistuimme jotakuinkuin täydellisesti shiftien osalta, emmekä ajaneet tuulireikiin, joita radalla oli. Tuloksena toiselta päivältä voitto, jota sitten seurasi ihmetys tuloksissa, kun järjestäjät olivat kellottaneet meille yli viidentoista minuutin voiton. Hieman jäi harmittamaan se, etten ollut lukenut ordereita riittävän tarkasti, koska takana olleet olivat ajaneet tiukkaa kisaa ja jäivät ilman tulosta. Kokonaistuloksiin DNF:llä ei kaiketi ollut vaikutusta...
3. päivä
Sunnuntaina tuulta oli sitten 20 kts:n molemmin puolin, eli varsin mukava purjehduskeli. Linja todetiin niin vinoksi, että poijun päästä oli lähdettävä. Lähdimme paaralla poijulta yksin ja homma toimi varsin hyvin, vaikka olimmekin 10 sekuntia myöhässä. Anneli ja Estelle ajoivat keulan ohi eikä meidän tarvinnut väistää kumpaakaan. Ylämerkille tultaessa olimme ohittaneet molemmat, mutta eroa Anneliin ei ollut juuri nimeksikään. Hieman ylämerkin jälkeen Estelle huuteli keskeyttävänsä, mitä jäimme siinä vaiheessa ihmettelemään.
Alamerkin kierto oli tiukka vääntö Annelin kanssa meidän ajaessa styyralla suoraan merkille. Anneli oli taas jiipannut ja heillä oli asetelmat ehkä normaalimmin kuin meillä ajatellen merkin kiertoa. Saimme kuitenkin spinnun alas varsin sujuvasti ja kierto onnistui mallikkaasti. Anneli roikkui koko ajan tuntumassa ja yhdellekkään virheelle ei ollut tilaa, joten ajoimme seuraavankin spinnulegin suoraan levittäjältä alamerkille ilman jiippiä. Alamerkin kierto onnistui toistamiseen hyvin ja tuloksena neljäs ykkössija ja homma sitä myöten selvä

Toinen startti otettiin normaaliin tapaan styyralla, mutta edelleen poijun päästä, joka oli huomattavasti lähempänä ylämerkkiä. Anneli sai taas ajoituksen osumaan kohdilleen ja ajeli edeltämme meidän ensimmäisessä kohtaamisessa matkalla ylämerkille. Tulimme kuitenkin ylämerkille ensimmäisenä ja lähdimme ensimmäisenä ajelemaan levittäjältä kohti alamerkkiä. Teimme jiipin pois Annelin alta ja saimme ajaa vapaissa seuraavalle merkille. Molemmat jiipit sujuivat mallikkaasti, vaikka keliä alkoi olla varsin paljon. Lokiin tallettui 9,48 solmua eli aaltoakin oli. Johdimme lähtöä ensimmäisen ylämerkin kierrosta aina viimeiseen alamerkin kiertoon, jossa jostain syystä emme olleet ottaneet puomia pois ennen spinnun laskua ja kevyen säätämisen jälkeen Anneli pääsi niin lähelle ettemme voineet edes vendata styyralle. Anneli kuittasi siten kolmannen päivän voiton.
Sunnuntain toisessa lähdössä tuli todettua, että Merelli kulkee aivan eri tavalla paaralla kuin stryyralla. Paaralla nousukulma on monta asetta parempi, eli jotakin on veneessä pielessä.
Kotimatkalle lähdin hieman ennen Annelia ja hetken pohdittuani päätin, että odottelen niin että liityn seuraan ja pääsen saunomaan. Kahden aikaan menin pehkuihin ja laitoin kellon soimaan viideltä, jolloin matka jatkui sisäväylää pitkin kohti Helsinkiä. Lauttasaaressa oli kuuden aikaan illalla kryssittyäni Porkkalan kohdalta Melkille.
Erittäin harmittava tapahtuma tuo Estellen kolari. Toivottavasti vene kuitenkin korjataan ja saadaan radalle tulevaisuudessa. Toivottavasti saadaan tilannekatsaus Cagelta, asioiden selvityä.
Kiitokset Miehistössä olleille Realle, Ernolle ja Jaakolle!!! Hienoa suoritusta koko regatan ajan. Lauantai jäi mieleen erityisesti koska keli oli erittäin haastava eikä virheitä juuri tullut. Sunnuntain kelissä homma toimi myös mahtavasti eikä mitään hajonnut
