Turkisregatasta siis...
Valmistautuminen kisaan alkoi tutkailemalla tuota tässäkin threadissa mainittua exceliä ja tuuli ennusteita. Ennusteet vaihtelivat mukavasti eikä valmista suunnitelmaa oikein pystynyt tekemään ennen lauantai aamua. Ilmoittautuneena oli siis 3 FE:tä + 9 muuta venettä joista etukäteen arvioiden La Nonna ja Valaska olisi ne niin sanotut kovimmat vastukset. Bice tosin saattaisi aiheuttaa harmaita hiuksia jos keli kevenisi...
Vene siirtyi tuulen puutteen vuoksi koneella lähelle kisapaikkaa syksyisen kaatosateen saattelemana. Ainoa ilon aihe siirrolta oli Low:n spinnujiippi harjoitukset...jotkut ne sentään jaksaa
Kughamnin BSS:n satama oli loistava paikka odotella kisa-aamua joskin Webaston takkuillessa vene oli hieman viileä ainakin osan yötä.
Aamulla aurinko paistoi ja suuntasin kohti NVK:ta johon olimme miehistön kanssa sopineet tapaamisen. Kävimme pikaisesti läpi paikat, mitä kukin tekee ja hieman ajatuksia siitä kummin päin Kalvön saari pitäisi kiertää.
Starttilinja oli tuttuun tapaan todella pitkä ja kun tuuli oli keventynyt pysyttelimme linjan tuntumassa odotellen lähtölaskentaa. Starttasimme poijupäästä ilman sen suurempia ongelmia joskin Meriala otti varsin hienosti ajoiteun lähdön päästen starttaamaan hurjalla vauhdilla meidän ja poijun välistä. Meriela lasketteli sen verran alas ettemme olleet kuin pienen hetken heidän peitossa eli tuossa tuskin kisaa menetettiin.
Linjan keskivaiheilta tai ainakin lähempää venettä startanneet veneet tuntuivat kulkevan paremmin kuin me ja mikäli oikein arvaan tuuli oli veneen päässä paljon voimakkaampi. La Nonna, Valaska, Bice ja Charlotta tuntuivat menevän menojaan heti siis alussa.
Ajatuksenani oli pysytellä koko kryssi ensimmäiselle merkille radan oikessa laidassa ja tuosta pidimme kiinni varsin pitkään kunnes jossakin vaiheessa veneet kärjessä olivat oikealla ja me keskellä lahtea...ja kun juuri ennen poijulle saapumista tuuli sitten shiftasi ja ajoimme leikkarin pahasti pitkäksi. Tuo keskelle "joutuminen" tapahtui jossain määrin huomaamatta, kun välttelin isojen veneiden pakkeja. Joka tapauksessa oikeassa laidassa tuuli ja keskellä ei eli kaikki veneet joiden kanssa olimme kryssillä kohdanneet monta kertaa (esim. La Nonna, Linjett, Avance) menivät menojaan. Kiersimme poijun ja lähdimme ajelemaan saaren ympäri myötäpäivään Charlotasta hurjasti jääneenä. Ajoimme Kalvön saariryhmän rantoja nuollen ja tuo tuntui kannattaneet koska Kalvöön kaakkoispuolelle tultaessa tuuli shiftasi lisää ja ennen seuraavaa merkkiä olimme ajaneet La Nonnasta ohi ja saavuttaneet Charlotan järkyttävää etumatkaa ainakin hivenen. Kiertomerkki 2 kierrettiin siis ennen juuri ennen La Nonnaa, joka ajeli huomattavasti alemmas kuin me mutta tietysti kovempaa.
Matka kolmannelle merkille oli oikeastaan isojen veneiden tarkkailua ja ajamista mahdollisimman ylös yrittäen pitää isot veneet poissa yläpuoleltamme.
Merkillä nostimme spinnun tuulen puhaltaessa mittariin 17-19 kts:n lukemia. Spinnu osuus oli plattista, joten isot veneet eivät aiheuttaneet ongelmia tällä legillä, Low ajeli meistä kaukaa ohi ja Donna oli kaukana takana eikä peittänyt meitä. Jiippasimme pari kertaa vihreiden väylämerkkien sivuutuksen jälkeen samalla arpoen pitäisikö ykkönen vaihtaa keulassa kolmoseksi (Charlotta oli kiertänyt merkin ja nostanut valkoisen purjeen = G3). Jätimme vaihdon tekemättä ja se osottautui hyväksi ratkaisuksi ainakin meillä (Charlotta ajoi kolmella ja neljällä eli G3 saattoi toimia heillä paremmin). Merkille saavuttaessa Donna oli muutaman veneen mitan meidän perässä.
Pitkä kryssi osuus tuntui venevauhdin osalta hyvältä eikä esim. Donna päässyt meistä ohi. Punaiselle viitalle saavuttaessa jouduimme väistelemään taas muutamaa isompaa venettä ja leikkari ajettiin hieman pitkäksi ja tarkemmin ajatellen olisi pitänyt ajaa hieman lähemmäs merkkiä jotta ko. isot veneet olisivat menneet menojaan. Merkillä vedimme spinnun ylös ja laskettelimme kohti kaivokarin eteläpuolella olevia viittoja. Saavutimme Avancen tuolla pätkällä ja käänsimme kohti maalia aivan heidän perässään. Jostain syystä vene edessä lähti nostamaan ajaen aivan liian ylös ja kun vielä Donna vendasi meidän pakeista pois teimme lyhyen tikin eteläviitan takana olevaa kiveä kohti, vain päästäksemme pois Avancen pakeista. Teimme loppu pätkällä viisi vendaa, joista aivan turhia oli ne kaksi ensimmäistä.
Lopputulos 3.sija Charlotan viedessä voiton luokassamme ja Valaskan kiilatessa 15 sekunnin turvin eteemme.
Kiitokset Sampsalle, Realle ja Mikolle!
. Ordereissa oli mainittu Kalvön itäpuolen kolme vihreää lateraalia ja että ne on otettava oikein. Pökä jätti kaiketi keskimmäisen poijun kiertämättä. Me emme kiertoa nähneet ja tilanne heti merkin jälkeen oli sellainen, ettei mikään muu kuin oikaisu ollut todennäköinen. Ei oikaisukaan auttanut vaan pökä jäi ja jäi ja jäi lopulta aivan tolkuttomasti. Sikäli erikoista, että pitkään mentiin tasatahtia
