Herring Rouge vs. Charlotta protesti päättyi Charlottan ottaessa RAF:n, tulokset ja ranking laskettu uudestaan. Järjestelylautakunta (pl. toki allekirjoittanut) päättää vielä Lisbeth vs. Olga-protestista ja sen jälkeen tulokset ovat viralliset.

Tracki upittu myös.

Tuosta trackista näkee hyvin vauhtieron kun tulemme ekalle vihreälle Merellin kanssa ja molemmat genualla. Sitten nostamme spinnun uudestaan keskikarin kohdalla, näyttää siltä kuin Charlottaa vetäisi joku näkymätön voima.

Katselen noin 15x nopeudella, ja kohdasta 15:41:47 eteenpäin noin.

Hmm, kannattiko jiippaaminen meillä vrt. Merelliin vikalla lenssillä? Johto kutistui 100 metrillä, mutta tietenkin tuulien reikäisyys tekee arvioista vähintäänkin epävarman.

harald wrote:Tuosta trackista näkee hyvin vauhtieron kun tulemme ekalle vihreälle Merellin kanssa ja molemmat genualla. Sitten nostamme spinnun uudestaan keskikarin kohdalla, näyttää siltä kuin Charlottaa vetäisi joku näkymätön voima.

Katselen noin 15x nopeudella, ja kohdasta 15:41:47 eteenpäin noin.

Jep, vauhtiero huomattiin kyllä jo radalla. Takaa tulleet veneet saavuttivat myös hurjaa vauhtia - onneksi matka ei riittänyt

...jos meitä olisi ollut veneessä kolme spinnu olisi varmasti noussut uudelleen.

Jankka wrote:tjaa, olipas mielenkiintoinen lähtö. Valpurissa tuumailtiin kahteen kertaan, yrittääkö poijulle. Olipa hyvä, että jäätiin lähtölinjan puoliväliin ettei tarvinnu tehdä kunniakierroksia poijun ympäri Gasteina kunnostautuivat tällä kertaa Suski ja Hanna. Vene ei vaan kulkenut, vaikka Suski sai jopa ison trimmiin "fuskaamalla" ja lennättämällä scandicupia sivutuuleen Täytynee tehdä Valpurille alapesu

Toinen kisastarttini takana, ja tällä kerralla pääsimme jopa purjehtimaankin ettei se mennyt aivan kuviokellunnaksi. Vaikka Valpuri ottikin tässä regatassa sen kontra-amiraalin position, kaikilla oli kivaa

Ainakin oppimiskäyräni on nouseva. Vaikka olen kokenut matkapurjehtija, kilpapurjehdus on oma lajinsa, ja kestää aikansa oppia kisagastiksi. Mutta samat aerodynamiikan lait pätevät molemmissa ja samat purjeiden säädöt.

Barberhaulerit ovat erinomainen keksintö. Täytyy virittää omaan veneeseen sellaiset ensi purjehduskautta silmälläpitäen!

mode edit(hh): korjasin quoten

suviljan wrote:

Jankka wrote:tjaa, olipas mielenkiintoinen lähtö. Valpurissa tuumailtiin kahteen kertaan, yrittääkö poijulle. Olipa hyvä, että jäätiin lähtölinjan puoliväliin ettei tarvinnu tehdä kunniakierroksia poijun ympäri Gasteina kunnostautuivat tällä kertaa Suski ja Hanna. Vene ei vaan kulkenut, vaikka Suski sai jopa ison trimmiin "fuskaamalla" ja lennättämällä scandicupia sivutuuleen Täytynee tehdä Valpurille alapesu

Toinen kisastarttini takana, ja tällä kerralla pääsimme jopa purjehtimaankin ettei se mennyt aivan kuviokellunnaksi. Vaikka Valpuri ottikin tässä regatassa sen kontra-amiraalin position, kaikilla oli kivaa

Ainakin oppimiskäyräni on nouseva. Vaikka olen kokenut matkapurjehtija, kilpapurjehdus on oma lajinsa, ja kestää aikansa oppia kisagastiksi. Mutta samat aerodynamiikan lait pätevät molemmissa ja samat purjeiden säädöt.

Barberhaulerit ovat erinomainen keksintö. Täytyy virittää omaan veneeseen sellaiset ensi purjehduskautta silmälläpitäen!

mode edit(hh): korjasin quoten

No niin, heti jotain hyödyllistä. Hyvä!

http://www.fe83.org/wiki/index.php/Barberit

http://www.fe83.org/wiki/index.php/Spinnuvarustus

Missä koet että on heti kättelyssä opittavaa, entäs pidemmällä tähtäimellä?

Kun hioo vähän säätöjä kilpailussa, menee kyllä lomapurjehduksetkin joustavammin ja tehokkaammin. Tämä ilman että lomilla huudetaan kiristä perkele

harald wrote:No niin, heti jotain hyödyllistä. Hyvä!

http://www.fe83.org/wiki/index.php/Barberit

http://www.fe83.org/wiki/index.php/Spinnuvarustus

Missä koet että on heti kättelyssä opittavaa, entäs pidemmällä tähtäimellä?

Ainakin spinnun kanssa eri temput. Olen enemmän tai vähemmän itseoppinut spinaakkerin osalta, ja vaikka osaan perusjutut, niin haluan oppia sen teoriapuolen eli aerodynamiikan, ja sen säätämiseen haluan sekä lisää rutiinia että tuntemusta, Plus sitten se, että kasvaa osaksi kisamiehistöä, oppii tekemään kaiken suoraan selkäytimestä ja oppii kisaamaan ja tuntee säännöt, taktiikat ja kuinka saa rutistettua ne viimeiset kymmenesosasolmut lisää vauhtia.

Kun hioo vähän säätöjä kilpailussa, menee kyllä lomapurjehduksetkin joustavammin ja tehokkaammin. Tämä ilman että lomilla huudetaan kiristä perkele

Aivan varmasti. Tosin lapsuuden kesillä ja isäukon suosiollisella avustuksella kyseisinä kesinä on oma osuutensa siihen, miksi itsekin olin eilen mukana. Ja ensi keskiviikkona uudestaan!

- Suski -

Purjehdus on siitä metka laji, että vaikka lapsuusiän jälkeen "lopettaa" purjehduksen niin viimeistään 25-30 vuotiaana rupeaa yleensä kutiamaan sillä elämästä puuttuu se "joku". Tämä siemen on kyllä istuettu huolella omiin lapsiin, katsotaan sitten miten ja jos he purjehtivat varhais-aikuisina. Pitää sitten linkittää tämä keskustelu heille 10 v päästä

harald wrote:Purjehdus on siitä metka laji, että vaikka lapsuusiän jälkeen "lopettaa" purjehduksen niin viimeistään 25-30 vuotiaana rupeaa yleensä kutiamaan sillä elämästä puuttuu se "joku".

Näin on, eikä edes omatunto kolkuta vaikka aiheuttaa tällaisen elinikäisen riippuvuuden jälkikasvulle.

Hjallis kehui aikanaan että hän on ainoa suomalainen joka on lopettanut purjehduksen. Tämä oli HS kuukausiliitteessä joskus. Seuraavana kesänä hän oli jonkun swanin keulakannella maarianhaminassa tall ships racen aikana.

Kai tästä harrastuksesta pääsee vasta sitten eroon samalla tavalla kuin kaikesta muusta.

harald wrote:Hjallis kehui aikanaan että hän on ainoa suomalainen joka on lopettanut purjehduksen. Tämä oli HS kuukausiliitteessä joskus. Seuraavana kesänä hän oli jonkun swanin keulakannella maarianhaminassa tall ships racen aikana.

Luultavasti Sarven katrillilla oli osuutensa asiassa

Kai tästä harrastuksesta pääsee vasta sitten eroon samalla tavalla kuin kaikesta muusta.

Pahoin pelkään, että näin on. Itse ostin ensimmäisen oman veneeni 28-vuotiaana - se oli Joe 17 eli Julle - ja siitä lähtien jokainen kesä on vietetty merellä.

Tuohon lenssi/slööri -juttuun sen verran, että isäukon mukaan silloin, kun windexin nuoli osoittaa taaksepäin ja se on sivutuulesta myötäiseen mutta ei vielä merkkihaarojen välissä, niin ollaan slöörillä eli laitamyötäisessä (toivottavasti kippari ei ole silloin laitamyötäisessä) ja kun nuoli on windexin merkkihaarojen välissä ja osoittaa taaksepäin, ollaan lenssillä eli täysmyötäisessä. Jokaisella on varmaan oma määritelmänsä.

- Suski -

Hauskaa muuten että radalla oli 8 FEnettä samaan aikaan, onkohan tämä ennätys?

suviljan wrote:Luultavasti Sarven katrillilla oli osuutensa asiassa

Anteeksi sivistymättömyyttäni, mutta kuka?

harald wrote:

suviljan wrote:Luultavasti Sarven katrillilla oli osuutensa asiassa

Anteeksi sivistymättömyyttäni, mutta kuka?

Kap Hornin kierto. Siellä sääolot ovat vielä pirullisemmat kuin Itämerellä, ja sen kiertämistä kutsuttiin purjelaivojen aikana "Sarven katrilliksi", koska se oli melkoista tanssia. Hjallishan joutui aika höykytykseen siellä, ja mikäli muistan oikein, hän kerran putosi veneestä ja jäi elämänlangan varaan roikkumaan.

Tuollaiset kokemukset laittavat varmaan pohtimaan, että onko tässä mitään järkeä. Mutta silti veri vetää takaisin merelle kuitenkin.

harald wrote:Hauskaa muuten että radalla oli 8 FEnettä samaan aikaan, onkohan tämä ennätys?

Ei harmita laisinkaan, että hävittiin T-minille kun kerran Feneitä oli kerrankin riittävästi radalla

Oli muuten mukava huomata kotona, että illan keskustelut lasten kanssa liittyivät, merkin kiertoon, lähtötaktiikkaan ja pumpaamiseen lenssillä, jne. (Vaimo vain valitteli, ettei ymmärrä mitään meidän puheista). Toisin sanoen mulla kasvaa kotona uusi gastisukupolvi.