FE-Sillanpää wrote:

Marko wrote:Osaatko latistaa isopurjeen?

Palaan tähän , eli hekkitaljan käytöstä ei vielä ollut muuta selvennystä. Vakiona feneissä olevaa 8-kertaista taljaa kun vetää hampaat irvessä ja masto muuttuu banaaniksi , niin aivan selvästi paatti oikenee ja reivaushalut siirtyvät tuonnemmaksi, siis luoviessa.

Pari kysymystä: Oliko niin, että latistusta tehdään ihan ensin kuitenkin alaliikillä ja fallin riittävällä kireydellä? Onko hekkitaljalla merkitystä muuten kuin tiukassa luovissa?

Originaali on vain 4-kertaisella välityksellä ja sitä saa tosiaan vetää aika reilusti ennen kuin bendiä saa aikaan. Parin metrin dyneempätkällä ja plokilla saa nopeasti siitä 8-kertaisen;



Latistus alkaa nimenomaan alaliikillä ja fallilla. Alaliikki saa olla erittäin tiukka aina, etenkin jos käytössä ei ole kevlar-isopurjetta. Dacron-isossa on aina muotoa vaikka alaliikki olisi vaikka kuinka tiukka. Fallin saa vinssata erittäin kireäksi myös, jos vain maston pituus enää riittää venyneen isopurjeen kanssa.

Sitten kun hekkiä kiristetään reilusti, pitää kiristää cunningham fallin lisäksi jotta saadaan pussi eteenpäin. Tästä huolimatta voi olla että purje ei ole edelleenkään lattea.

Meillä on rikin peruskiristys sellainen että ylävantit niin kireälle kuin vain saa 13 mm kiintoavaimella. Alavantit maksimissaan niin kireällä kuin avokäsin ilman hanskoja saa, ja sekin voi olla liikaa. Maston pitää taipua, ja mitä pussikkaampi isopurje niin sitä enemmän pitää maston taipua.

Hekin ja ison latistusten vaikutukset vähenevät mitä alemmas ajetaan. Suoraan myötätuuleen taas näillä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Me emme esimerkiksi löysää juuri mitään isopurjeessa lenssiä varten kisoissa (vielä). Mitä nyt joskus pitää päästää fallista että ylin läpilatta kääntyy jiipin jälkeen.

harald wrote:Originaali on vain 4-kertaisella välityksellä ja sitä saa tosiaan vetää aika reilusti ennen kuin bendiä saa aikaan. Parin metrin dyneempätkällä ja plokilla saa nopeasti siitä 8-kertaisen

Ai niin, siis kukonjalkaahan ei olekaan FE83:ssa vakiona, se kun jakaessaan kuorman kahteen pisteeseen nostaa välityksen 4:stä 8:iin vastaavasti kuin tuo dyneema+plokiratkaisu. Enpä ole ennen huomannut tätä takiloinnin eroa 83:n ja 741:n välillä. Jälkimmäisessä kukonjalka on vakiona, koska kukonjalan välissä kulkee pinna.

harald wrote:Sitten kun hekkiä kiristetään reilusti, pitää kiristää cunningham fallin lisäksi jotta saadaan pussi eteenpäin. Tästä huolimatta voi olla että purje ei ole edelleenkään lattea.

Kuinkahan monesta FEneestä löytyy cunningham? Meillä ei ainakaan ole. Onkos sulla heittää mallisuoritusta miten se kannattaa rikata. Tuleeko köysi vinssille? Me on tyydytty vain vinssaamaan falli niin kireälle kuin pystyy.

Esimerkiksi tuosta;


Meillä on nykyään noin 70 cm 4 mm dyneemapätkä, jossa päissä on isot silmukkapleissit. Toinen päistä pujotetaan purjeesta läpi, ja kuristus-solmu reivikoukkujen ympäri. Toiseen päähän kuristajalla pieni ploki.

Sitten tulee sitloodasta köysi joka nousee mastonjalasta em. plokin läpi ja takaisin alas mastonjalkaan. Nelinkertainen välitys siis tavallaan, saisi olla enemmänkin. Voisi ajatella kertaajan rakentamista vielä ruffikatolla, jos tuota käytettäisiin siis

Mekin käytämme fallia eniten. Cunnarin voisi suosiolla jättää kevlarisosta pois.

Meillä seuraavanlainen ilmiö juuri laminaatti-isossa: Jos keli kovenee sen verran, että pitää ottaa hekistä esim "puolet" sisään, alkaa ison ratsastajien väliin tulla ryppyjä. Tuossa paikassa on vaikea anää fallista korjata, mutta gunnarilla saa rypyt pois. Meillä ei ole mitään taljaa, vaan köysi menee gunnarireijän läpi puomille ja toinen pää (kansiplokin kautta tietysti) rapulukolle. Kyllä sitä jopa nainenkin kiristää ilman vinssiä sen verran, että rypyt poistuvat Ei meilläkään sitä juuri pussikkuuden säätöön käytetä, mutta dacronpurjeessa kyllä käyttäisin.

Tule mukaan purjehtimaan joskus, niin saadaan kalibroitua tuo sun per eiku kallistusmittari?

>>> Tälläinen mahdollisuus kiinnostaa aina, opettavaisinta on olla mukana purjehtimassa kokeneemman porukan kanssa.

Köysilevanki on todella tärkeä, jopa niin tärkeä että kun Artsi haki Danielan helsingistä hän ei edes lähtenyt purjehtimaan ilman sitä.

>>> Tälläinen köysilevanki laitetaan ostoslistalle. Tämä kausi menee tutkaillessa mitä ja kuinka omaa Fenettä kannattaisi trimmata.

[quote="harald"]Ei se Spinlock XAS autuaaksi tee sekään. Ehkä Lewmar D1 olisi parempi vaihtoehto, tuolla XAS-llä menee herkästi kuori poikki etenkin jos käyttää 6 mm dyneemafallia. 8 mm falleissa on yleensä välikuori lisäämässä kitkaa, jolloin riski on pienempi mutta kyllä meillä on sellaisestakin kuori poikki.

>>>> Tässäkin päivityksen paikka, eli oma Fene on perussetillä ja siinä on ilmeisesti nuo mainitut vanhat lukot. Olko täällä sivustolla neuvoja kuinka lukot kannattaa vaihtaa?

Hei,

millainen vaikutus on keulapurjeen sisäskuutilla ollut nousukulmaan ja nopeuteen? Samoin hieman otsikon ulkopuolelta kysymys, kuinka paljon itseskuuttaavan kiskolle laitetuilla rajoittimilla pystyy parantamaan vastaavia juttuja?

t. Raimo

Vielä lukoista: Meillä on melko edulliset Easylockit kokoa "midi", mutta minikin olisi riittäänyt. SVB:llä ei kuitenkaan tuolloin ollut minejä triplana joten tarjosivat midit samaan hintaan, ja tottakai kelpasivat meille!

http://www.svb24.com/index.php?sid=1ff3 ... &anid=1510

Meillä ei ole köysissä ilmennyt minkäänlaisia kuorivaurioita ja lukoissa on vielä se hyvä piirre, ettei niitä voi vahingossa aukaista (esim. köysi menisi vivun alta ja nostaisi lukon auki), vaan lukko pitää määrätietoisesti painaa auki.

Hintakin näyttää vielä kohtuulliselta, eli noin 118 ekeä triplalukosta.

MattiK wrote:Köysilevanki on todella tärkeä, jopa niin tärkeä että kun Artsi haki Danielan helsingistä hän ei edes lähtenyt purjehtimaan ilman sitä.

>>> Tälläinen köysilevanki laitetaan ostoslistalle. Tämä kausi menee tutkaillessa mitä ja kuinka omaa Fenettä kannattaisi trimmata.

Komppaan tätä, ehdottoman kiva ja tarpeellinen trimmausväline. Kun levankia on helppo säätää niin sitä tulee käytettyä. Tän rakentaminen on onneksi helppoa, ja olemassa oleva levanki kelpaa eli kisko ja vaunu säilyy. 1:3 välitys on osoittautunut käytössä aika hyväksi.

Tarvikkeita tarviit:
* 6mm köyttä about 5 kertaa sitloodan leveys, olisikohan nyt joku 8m tjsp.
* 2 pientä rapulukkoa, suosittelen Servocleat 11, turha laittaa huonoja lukkoja kun tätä käytetään ahkerasti.
* 2 pientä plokia hunsvotilla, esmes Harken 341
* 2 kiinteästi seisovaa tuplaplokia, esmes Harken 220, tässä kohtaa kannattaa ehdottomasti käyttää näitä eikä lenkkiä ja irtoplokeja, levanki ei sotkeennu ollenkaan niin herkästi (tästä on kahden veneen kokemus, ekan tein irtoplokeilla ja tokan näin, toka on paljon parempi)

Kasaaminen on helppoa, pultataan kamat kiinni kera Sian ja isojen aluslevyjen, pujotetaan köysi, siirretään vanhat napsut joko reunoihin tai huitskuikkaan ja sit vaan ajoon. Köysi kannattaa pitää yhtenäisenä jolloin yläpuolella istuen voi irrottaa alapuolen narun ilman että tarvii könytä sinne, ja vähemmän narusoppaa istumalaatikossa. Styyran puolella kamojen asennus vaatii aukkoa pistopunkan kattoon, tossa kohtaa katto on ohutta vaneria johon tekee reiän vaikka puukolla. Hyvä tehdäkin, tuossa on umpikolo joka on todennäköisesti sisältä kostea ja tuuletus ei oo pahasta. Aukon saa nätisti peittoon kun hankkii 100mm valkoisen tarkistusluukun ja ruuvaa peitoksi.

Esimerkkikuva http://2.bp.blogspot.com/-nHuu-I9YaUQ/T ... 011039.jpg

MattiK wrote:Tässäkin päivityksen paikka, eli oma Fene on perussetillä ja siinä on ilmeisesti nuo mainitut vanhat lukot. Olko täällä sivustolla neuvoja kuinka lukot kannattaa vaihtaa?

Jotain vähän aihetta sivuavaa keskustelua on käyty, ainakin englanniksi:

http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=1597

Homma ei ole vaikea. Vanhat mäkeen, sitten sovitellaan uusia paikalleen. Reikäjako tuskin täsmää, voit ehkä käyttää jonkun rei'än, mutta voit myös kitata kaikki umpeen, ja porata uudet.

Melkein kaikki mitä kanteen on pultattu, on kiinni pintalaminaatissa läpipulteilla. Väliainetta eikä sisälaminaattia ole näillä kohdilla, vaan niiden tilalla on näillä kohdin polyesteripakkelia. Prikat ja mutterit ovat siellä jossain pakkelin alla, ja saavat ollakin, kunhan vaan kittaat vanhat rei'ät umpeen.

Uudet rei'ät voit porata läpi asti, ja sitten sisäpuolelta kolo pintalaminaattiin asti tähän tyyliin:



Tuossa kuvassa nyt on kyse vinsseistä, mutta periaate on sama. Noille koloille sisäverhouksessa voit sitten tehdä mitä haluat, tai olla tekemättä, eivät juurikaan vaikuta eteenpäin vievään voimaan

Tuo levangin styyran puolen ploki pysyy kyllä itsekiertävillä ruuveilla, jos ne vain kastaa epoksiin ennen ruuvaamista. Porauksenkin pitää tietty olla just sen ruuvin sylinterimäisen osan verran.

Perustuu siihen että aina kun lasikuituun ruuvaa itsekiertävän ruuvin halkeaa se, jos nyt ruuvi on kastettu epoksiin (sellaisesta kaksois-injektioruiskusta tuleva pika-sellainen on helppoa) niin syntyneet halkeamat täyttyvät eikä lasikuitu halkea. Ruuvi pysyy.

Olen menestyksellä kiinnitänyt paljonkin tavaraa Charlottaan, ilman ongelmia. Jopa boomkickerin masto-osa on varmistettu epoksilla kun ruuvit aina kiertyivät auki. Nyt on pysynyt monta vuotta ilman että on pitänyt kosketella.

Olen menetelmästä jopa niin varma että uudet vinssitkin tuli kiinnitettyä juuri vain noin.

harald wrote:Tuo levangin styyran puolen ploki pysyy kyllä itsekiertävillä ruuveilla, jos ne vain kastaa epoksiin ennen ruuvaamista.

Tämä on oikein hyvä menetelmä, mutta saattaa silti olla, että tuohon koteloon kannattaa tehdä tarkistusluukku... Sieltä pääsee käsiksi myös niiden taaempien skuuttiknaapien kiinnityspultteihin (jos veneessä on alunperin kahdet knaapit skuuteille, kaikissa ei ole). Ne ovat melko varmasti löystyneet, ja kaipaavat vähintään kiristystä, tai mieluiten kokonaan pois heittoa...

Tässä pari kuvaa meidän levankivirityksestä. Hyvin on palvellut.

KaleviHarkonen wrote:Tässä pari kuvaa meidän levankivirityksestä. Hyvin on palvellut.

Perhepurjehtijan näkökulmasta kun katsoo, ei tuo käy. Juuri taljan kohdalla makaa joku möykky (=lapsi makuupussissa). Tai sitten se sama henkilö kompastuu tuohon mennessään perästä uimaan.

Olen aika aktiivinen levangin käyttäjä, mutta toki, ilman taljaa ja rapulukkoja se vaatii viitseliäisyyttä, voimankäyttöä ja usein Autohelmiä että ehtii repimään levankivaunun eri puolelle sitloodaa. Ensin nostaa luuvartin puoleisen kaikessa rauhassa toiselle puolelle. Sitten vetää kaikin voimin vaunua ja yrittää samalla vetää leen puoleisen stopparin mukaan ja yrittää vielä saada sen kolahtaman oikeaan reikään. Pienellä tuulella ei mikään ongelma . Mutta siis peruslevangilla pystyy virittämään, jos vain on kaksi kättä käytettävissä ...eikä purjehdi kilpaa.