harald wrote: Ei tuossa barberin päässä kyllä milloinkaan yli 150 kg voimia ole, joten siltä osin ollaan kyllä ihan turvallisella alueella. Haka olisi kyllä monikäyttöisempi, se on totta.

Älä vähättele meidän isoa spinnua, se on vähintään 37 m², ellei jopa 40!!!

Kyllä mä muistan tilanteita, joissa barberia ei läheskään jaksa vetää sisään eikä edes oma paino riitä skuutin päälle vierestä astuttaessa.

Charlotan ORC-mittakirjassa on 32.02 m2 spinnu, jossa on vielä SMG:n paikalla SMW eli spinnu lienee totakin pienempi. Ebnegeassa taas 53.45 m2.

Noi on nykyisellä ORC/IRC-kaavalla, joka kuulemma on aika lähellä kangaspinta-alaa. Vanhalla IOR/IMS-kaavalla spinnut olivat ~15% isompia.

Kitkakokemuksiin vaikuttaa varmasti paljon spinnuskuutti, Mulla on kuoritut dyneemat ja paljas dyneema on aina haan kohdalla. Kuorellinen, puhumattakaan karheasta, köysi luistaa varmasti huonommin.

Petrillä on vahva gasti, jos vetää gaijaa vasemmalla kädellä tiukalla spinnulöörillä.

Meillähän on myös kuorittua dyneemaa siltä osin mikä barberien läpi menee, mutta sanoisin silti että se kulma on olennaisempi. Pitänee joskus mitata mikä se kulma on (näkisi varmaan jostain kuvistakin)

Vasemmalla kädellä oli lainausmerkeissä ihan sen takia, että ero teräsrenkaaseen on valtaisa, toki vinssiä tms. joutuu kelin myötä käyttämään mutta teräsrenkaan kanssa tarvittiin käytännössä 2 gastia säätämään puomia. No, ehkä 12 kuukaudella inttiä ja 5-6 krt/viikko kiipeilyharrastuksellakin on vaikutusta gastien voimatasapainoon samanaikaisesti varusteuusintojen kanssa

Kyllä mä muistan tilanteita, joissa barberia ei läheskään jaksa vetää sisään eikä edes oma paino riitä skuutin päälle vierestä astuttaessa.

Eli ilmeisesti teillä ei ole välityksiä? Tuplatulla barberilla ja heittoplokilla 60 neliöisen spinnun barberit ovat toistaiseksi olleet mukavasti kiskottavissa kelissä kuin kelissä.

jr wrote:
Eli ilmeisesti teillä ei ole välityksiä? Tuplatulla barberilla ja heittoplokilla 60 neliöisen spinnun barberit ovat toistaiseksi olleet mukavasti kiskottavissa kelissä kuin kelissä.

Ei ole eikä tarvitse. Silloin kun voima on suuri barberi on pitänyt olla pohjassa jo selkeästi aiemmin. Turhaa painoa spinnuskuutissa roikkumassa.

Joakim wrote:Lisäksi barbereiden avulla puomin saa rauhoittumaan (eteenpäin vetevä alagaija ajaa saman asian).

Eteenpäin vetävä? Keulastaagin takana olisi itseskuuttaavaa varten ploki. Se nyt on ainakin edessä. Voisi muutenkin harkita jos alagaijan pujottelisi tuon kautta sivuun vinssille.
Alagaijan eteenpäin vetoa voinee sitten säätää sillä että minkä pituisen köyden laittaa alagaijan kiinnityspisteen ja plokin väliin.
Onko tuollaisesta mitään järkeä?

Petri wrote:Ja aina ne voi virittää "kiinteiksi" eli ihan vain 50cm nartsanpätkä jossa on toisessa päässä teräsrengas ja toisessa sakkeli.
Aina tarvittaessa heität sakkelilla ko. narun kiinni varvaslistaan siihen vanttien tasalle ja spinnuskuutti sitten teräsrenkaan läpi...

Eli, pikakiinnitettävä versio "barbereista" on (2x) pari jousi/karbiini/tms-hakaa ja väliin 50cm jotain lippunarua vahvempaa?
Vaikka alagaijan kaveriksi?

Petri wrote:Hmm, jokohan me ollaan taas pelästytetty Handy pois ketjusta näillä hifistelyjutuilla

Ei sentäs. Jatkakaa vaan. Ajatus siis oli se että jos ensin pääsisi alkuun yksinkertaisemmin ja sitten kun tieto ja tuska on lisääntynyt riittävästi niin sitten hifistelis.

Olli, Oliko ne sun ravut noita Servo Cleat:eja? Kokoa?

Handy wrote:

Joakim wrote:Lisäksi barbereiden avulla puomin saa rauhoittumaan (eteenpäin vetevä alagaija ajaa saman asian).

Eteenpäin vetävä? Keulastaagin takana olisi itseskuuttaavaa varten ploki. Se nyt on ainakin edessä.

"Standardipaikka" alagaijalle on keulaluukun edessä. Aivan keulassa oleva vetää ehkä jo liikaa eteenpäin, mutta ei sekään ole yleensä ongelma. Alagaijan voi virittää myös maston juureen (kuten minulla), mutta tällöin se ei vedä eteenpäin ja puomi saattaa seilata skuuttia pitkin irti spinnun kulmasta, erityisesti ilman barberia. Tämä tekee spinnusta rauhattoman ja puomia eteenpäin päästettäessä joutuu ehkä käydä työntämässä puomia eteenpäin. Ei nyt mikään erityinen ongelma rauhallisessa spinnuttelussa.

Jos alagaija on merkittävästi maston etupuolella, pitää sitä aina muistaa säätää (no ainakin löysätä), kun säätää yläpuolen skuuttia eli gaijaa eli puomin kulmaa.

Isommissa veneissä käytetään usein heittoplokia eli yläpuolen skuutti vedetään varvaslistassa kiinteästi olevan plokin (tai karbiinihaan) läpi ja alapuolen skuutti on vapaana. 50 cm kiinteä ei taida toimia sivutuulessa, vaan kaiteet taipuvat ja alapuolella skuutti tulee väärässä kulmassa. Myötätuulessa OK.

Skuutit voi myös vetää kokonaan kaiteiden sisäpuolelta joissain veneissä, jolloin kaidetolppaongelmaa ei ole. En tiedä FE:stä, mutta edellistä venettäni ajoin noin (barberit kiinnitetty rusteihin)

Oletan että Handy nyt alussa ajaa melkein vain syviä lenssikulmia spinnullaan. Tällöin voisi aloittaa sillä että virittää pari RST-rengasta kiinteästi varvaslistaan vähän rustirautojen taakse. Spinnuskuutit siitä läpi.

Tämä toimii siis lenssikulmilla melkein aina, ja alagaija jää tällöin siis tarpeettomaksi.

Sitten kun rohkeutta tulee lisää, ja halu leikkailla enemmän pitää alkaa miettimään miten leen puolen skuutin saa päästettyä irti. Ellei siis käytä kiinteitä pikasakkeleita ja laukaisee sen leen puolen tarvittaessa.

Hei,

FE-741:ssä ei ole varvaslistaa joten olemme käyttäneet barberin tapaisia ratkaisuja laitavaijereihin kiinnitettynä. Onko kenelläkään hyviä ideoita miten rakentaa barberit tässä tapauksessa. Mantookin tolpan juuren lenkkejäkin on tullut joskus käytettyä kiinnityspisteenä, mutta kummassakin tapauksessa on pakko pitää kohdistuvat voimat pieninä.

t. Raimo

Onko sinulla kuvaa siitä kaidetolpasta? U-pultti kannen läpi voisi olla vaihtoehto.

Handy wrote:Eteenpäin vetävä? Keulastaagin takana olisi itseskuuttaavaa varten ploki. Se nyt on ainakin edessä. Voisi muutenkin harkita jos alagaijan pujottelisi tuon kautta sivuun vinssille.
Alagaijan eteenpäin vetoa voinee sitten säätää sillä että minkä pituisen köyden laittaa alagaijan kiinnityspisteen ja plokin väliin.
Onko tuollaisesta mitään järkeä?]

Voihan tommosta harkita, mutta kokeile nyt ensin ihan vaan siihen kannessa olevaan rinkulaan laittaa parinkymmenen sentin tapsin päähän ploki, ja siitä alagaija. Kyllä siinäkin jo vähän tulee vetoa eteenpäin, ainakin me pärjättiin sillä pitkään ilman barbereita. Hommaa voi sitten jalostaa pitemmälle, kun käytössä huomaat parannettavaa.

Alagaijan eteenpäin vetävä efekti on hyvä, mutta toisaalta kun ylägaija menee mastoon, jossa on myös puomin nivelpiste, niin mitä kauempana alagaijan kiinnityspiste on mastosta, sitä enemmän joudut säätämään alagaijaa aina kun puomin asento muuttuu, koska siihen tulee geometriavirhettä...

Handy wrote:Olli, Oliko ne sun ravut noita Servo Cleat:eja? Kokoa?

Ei, mulla on melkein kaikki ravut Harkenin alumiinisia. Täytyy tsekata koko, en muista hatusta. Mun mielestä maailmassa on kaksi toimivaa rapulukkoa, toinen on tuo Harkenin alumiininen, ja toinen Servo niillä metallikynsillä. Servo on ehkä vähän edullisempi. Harkenin lukko aukeaa ehkä vähän herkemmin, mikä on yleensä kiva, mutta joskus se lähtee sitten vahingossakin, mikä taas ei ole kivaa.

Harken on kyllä vähän pehmeämpi käyttää, myös köyttä siihen laitettaessa. Servoilla joutuu vähän painamaan, mutta siitä saa toisaalta sellaisen äänellisen palautteen kunnollisen klik-äänen muodossa. Tytär, äiti, tytär...