Joakim wrote:Eikö FE:n ankkuriboksin itsetyhjennys toimi? Reiät liian pieniä vai tukkiiko spinnu reiät?

Tuo on hyvä kysymys, reiän tukkeutuminen spinnun kanssa on mahdollista (sitä on tapahtunut) mutta ymmärtääkseni kaikilla meillä on boksin pohjalla blokkereita jotka estävät tämän. Ainakin meillä se tyhjennysaukko on suoraan keulassa ja vielä aika matalalla, joten sanoisin että yksi mahdollinen skenaario on reiän liian pieni koko yhdistettynä reiän tasalle nousevaan keula-aaltoon+lukuisiin muihin aaltoihin jotka pyyhkivät luukun yli.

Meilläkin meinasi käydä pahasti, kun vendan jälkeen yläpuolelle kiivennyt gasti liukastui ja tipahti alaspäin suoraan skuuttaamassa olevan gastin säären päälle saapas edellä. Kallistuskulma oli siinä kohtaa varmaankin 30 tai yli eli ihan vauhdilla gasti siitä meni boksin halki, mutta onneksi ei sattunut pahemmin, joskus keveydestä on etua.

Meidänkin gps-tracki on nyt paikallaan.

Tyhjennysreikä on ihan liian pieni ja väärään suuntaan. Tossa kelissähän se on koko ajan veden alla ja toimii vain täyttöreikänä. Lisäksi vettä tulee kannelta joka aallossa boksiin. Olikos Charlottassa viritetty reikä sivuun, ja siihen suojapelti? Ja silti vielä täyttyy?

Nykyinen reikähän on varmaan jotain 12-15 mm, mitä jos tekisi molemmille puolille sivuun reilun kokoiset rei'ät, ja niihin pienet peltikuupat päälle, joilla ehkä saisi jonkunlaisen ejektoriefektin aikaiseksi?

harald wrote:Vähän tällaista ounastelinkin että ei siellä nyt ihan pihalla ollaan oltu...

Tervehdys

Itse asiassa kun meidät näit olimme ottaneet st:n kiskolla skuuttipistettä yhden napsun sisäänpäin. Ulkona ajettiinkin skuutti kiskon päässä asti ja hieman löysemmällä kiristyksellä, jolloin purjeessa oli yllättävän paljon muotoa.

Merellissähän on spinnua varten tehty oma pussi ankkuriboksiin. Pitäisi duunata sellainen jostain tukevasta verkkomaisesta kankaasta, mistähän sitä weban spinnupussien pohjakangasta saa?

Pelkkä tyhjennysrei'än aukipito ei riitä, myös reunoilla ja pohjalla pitäisi olla riittävästi tyhjää, jotta kannelta valuva vesi pääsisi edes jotenkin spinnun ohi. Pussi voisi estää spinnua liimautumasta reunoille...

Petri wrote: Meilläkin meinasi käydä pahasti, kun vendan jälkeen yläpuolelle kiivennyt gasti liukastui ja tipahti alaspäin suoraan skuuttaamassa olevan gastin säären päälle saapas edellä. Kallistuskulma oli siinä kohtaa varmaankin 30 tai yli eli ihan vauhdilla gasti siitä meni boksin halki, mutta onneksi ei sattunut pahemmin, joskus keveydestä on etua.

Tervehdys

Mitä ihmettä. Saitteko yli 30 asteen kallistuksia? Meillä kallistukset pysyivät maltillisesti siinä 10 ja 20 asteen välillä. Mitä tuo voiman puuten nyt hieman menoa muuten haittasi.

Rehellisesti sanottuna tuo myrskyfokka st:n kiskolla toimi yllättävän hyvinkin. Jos ajattelee matkapurjehdusta niin kun ottaisi vielä tuon toisen reivinkin, niin sillä yhdistelmällä pitäisi pärjätä melkein kelissä kuin kelissä.

Panu wrote: Mitä ihmettä. Saitteko yli 30 asteen kallistuksia? Meillä kallistukset pysyivät maltillisesti siinä 10 ja 20 asteen välillä. Mitä tuo voiman puuten nyt hieman menoa muuten haittasi.

Helposti, broachin rajamailla mentiin aika paljolti etenkin ne slöörit mutta toki sitten kryssillä sai tehoja poistettua ajamalla vähän ylöspäin.
Meillä siis pestiin kantta ihan hyvin leen puolella kun vedenpinta nousi varalaidan yläpuolelle vendoissa ja välillä puuskissa (meidän levankijärjestelmällä kun tehoa ei saa kovinkaan helposti pois levankia laskemalla...siis kun levankia ei voi laskea )
Mutta siis jos ei lasketa noita räjähtäneitä plokeja ja niistä aiheutuvaa haittaa genuan skuuttaukselle niin loppupeleissä kryssi kulki ihan ok, nuo sivutuulipätkät olivat meille liikaa.

Rehellisesti sanottuna tuo myrskyfokka st:n kiskolla toimi yllättävän hyvinkin. Jos ajattelee matkapurjehdusta niin kun ottaisi vielä tuon toisen reivinkin, niin sillä yhdistelmällä pitäisi pärjätä melkein kelissä kuin kelissä.

Joo, toimi varmasti, tosin meillä nimetön gasti taisi heittää että Panu voisi laittaa T-paitansa etupurjeen tilalle ja saisi enemmän purjepinta-alaa

Eli kyllähän se pinta-alan puute kuitenkin näkyi koska mielestäni otitte meitä kuitenkin sitten kokonaisuudessaan kryssillä kiinni, mutta Rysäkarin jälkeen taas jäitte kun pääsimme isommalla purjepinta-alalla painamaan kovempaa jo hieman keventyneessä tuulessa.

Petri wrote:Tämän jälkeenkin kryssi sujui, kunnes erään vendan jälkeen ihmettelimme kun genuaa ei saatu tiukaksi, gasteilla oli nyt muutenkin jo voimaongelmia joten eipä asialle oikein voitu tehdä mitään kun kaksi gastiakaan ei saanut purjetta trimmiin. Ajoimme siis hetken ja vendan jälkeen ihmetystä herätti kun taaskin purjeen kanssa oli ongelmia. Nyt tosin sitten paljastui että skuuttipisteen ploki oli enemmän tai vähemmän hajonnut ja köysi kiilautunut plokin rakenteitten väliin. Miettiessä korjausstrategiaa meno oli vähän nuhaista. Vendan jälkeen kävi ilmi että myös toisenkin puolen ploki oli hajonnut, joten uuden vendan kanssa ei tarvinnut pitää kiirettä.

Tuttu tilanne


Bartonin alkuperäiset plokit hajosivat ainakin meillä siksi, että niissä ei ole leikaria, eikä ploki pääse kääntymään oikeaan asentoon, kun fokka skuutataan tiukalle. Silloin plokin runko vääntyy ja sanoo poks. Sisäskuutit pahentavat tilannetta.

Perimmäinen syy meidän ankkuriboksin täyttymiselle taitaa kyllä olla siinä että kryssillä ajettiin aika usein fokan halssikulma veden alle, ja boksi täyttyi ylhäältä kannen päällä olevasta vedestä. Ja sitten kun spinnu oli vapaana boksissa ilman mitään koria tjms pohjalla niin katastrofi oli valmiina. Tilannetta pahensi sitten se että ankkuriboksin laipio ei ole tiivis kanteen reunoiltaan. Vaikka meillä onkin tyhjennysreikä keulan sivussa "ejektoripellin" kanssa niin sekään ei auta jos sitä vettä on riittävästi ja spinnu tukkii reiän. Kun keulapiikin hyllyjä pitää äyskäröidä on jotain pielessä.

Korjattavaa on ensikädessä luukun tiivistys. Se pitää saada sellaiseen kuntoon että enin osa vedestä menee kantta pitkin mereen, eikä boksin sisään. Sitten pitää viritellä jonkinlaisia sala-ojitusputkia tjms boksin alakulmiin, ja vielä mahdollisesti joku verkkokassi sen lisäksi. Sen verkkokassin pitää vain kestää kymmeniä kiloja painoa jos spinnu on täynnä vettä. Sitä verkkoa on weballa ainakin, kävin äsken metsästämässä uutta spinnupussia (oli vain racingmallisia).

Pitkiin avomerikisoihin olemme teipanneet koko luukun tiiviiksi, jolloin ei ole ollut ongelmaa (yllätys). Silloin sitä ei voi tosin käyttääkän. Toinen vaihtoehto on että teippaa teipin luukun reunaa pitkin, ja taitaa ulkonevan osan itseensä kiinni. Näin muodostuu pehmeä läppä, joka tiivistyy viimeistään veden paineen avulla kantta vasten. Jonkinlainen samanlainen kumilista tjms pitää saada luukun reunaan. Tiivistenauhan asettaminen luukun syvennyksen vasteihin ei ole varmaan hyvä vaihtoehto, vesi pitää pysäyttää ennen kuin se pääsee syvennysuraan.

Luukun takareunan reiän päälle voisi tehdä jonkinlaisen markiisi-kangasläpän, joka estäisi suurimman tulvan valumisen boksiin kun keula on veden alla.

Antti voisi ottaa kuvan siitä omasta kehitelmästään?

Joakim wrote:Tuuli tuntui aika kovalta, vaikka mittari ei näyttänyt kertaakaan yli 14 m/s. 2 reiviä ja täyskokoinen fokka oli välillä liikaa, vaikka joskus on tullut purjehdittua samoissa tuulilukemissa yhdellä reivillä ongelmitta.

Samanlaisia tunnelmia meillä. Normaalisti ajamme kolmosella ja täydellä isolla 22-24 knotsin kelissä mutta nyt lähdettiin satamasta kahdella reivillä ja nelosella, joka sekin oli vähän liian paljon puuskissa.

Satamassa näytti tasaista 30 knotsia tuntia ennen lähtöä satamasta, joten tuulimittari sinänsä pyörii kyllä tarvittaessa kovempaakin.

Olisiko syynä yläviistosta tuleva tuuli? Puuskathan voivat tuntua yllättävän kovilta jos ne laskevat alas kohti veden pintaa.

Joku juju tuossa kyllä oli, sillä 22 knotsia ei mielestäni ole mikään mahdoton tuuli normaalisti. Nyt mekin jätimme spinnun nostamatta alussa.

Olli wrote: Bartonin alkuperäiset plokit hajosivat ainakin meillä siksi, että niissä ei ole leikaria, eikä ploki pääse kääntymään oikeaan asentoon, kun fokka skuutataan tiukalle. Silloin plokin runko vääntyy ja sanoo poks. Sisäskuutit pahentavat tilannetta.

Kappas, näyttää saamarin tutulta. Nyt siis meillä on siinä tilalla plokit missä on leikarit, mutta tosiaan ploki on tällöin pari senttiä korkeammalla kuin normaalisti ja se tietenkin vaikuttanee hieman skuuttaukseen.
Pitänee hieman testailla ja ihmetellä onko tuo ongelma, vai yrittääkö laittaa plokit alkuperäisellä tavalla kiinni jolloin leikari ei välttämättä toimi.
Tuota jousijuttua pitää myös tutkiskella, ainakin toinen jousi jäi vielä talteen mutta tiedä menikö toinen mereen.

Alustavasti mietin että korkeampi ploki vastaa n. yhtä pykälää taaempaa skuuttipistettä, eli sikäli tuota voisi kompensoida vain siirtämällä skuuttipistettä eteenpäin. Toisaalta kolmosgenuan kohdalla se ei auta, kun skuuttipistettä ei saa eteenpäin...pitänee pohtia asiaa ensi viikolla.

harald wrote:Sitä verkkoa on weballa ainakin, kävin äsken metsästämässä uutta spinnupussia (oli vain racingmallisia).

Jostain paperitehtaalta voisi yrittää pummia palan vanhaa viirakangasta, tosin eipä varmaan muutama neliö tuota verkkoakaan weballa paljon maksa, jos itse ompelee.

Olli wrote:...Bartonin alkuperäiset plokit hajosivat ainakin meillä siksi, että niissä ei ole leikaria, eikä ploki pääse kääntymään oikeaan asentoon, kun fokka skuutataan tiukalle. Silloin plokin runko vääntyy ja sanoo poks. Sisäskuutit pahentavat tilannetta.

Tervehdys

En tiedä mikä vaikutus on nykymuodilla, missä genoan skuutit valitaan sieltä ohuemmasta päästä. Näin rasitus plokin kehrään ei jakaudu tasaisesti, vaan jää hyvinkin paikalliseksi. Kun vielä vedetään sisäskuutilla kireäksi sivulle, niin räks riks ja pok on tulos.

Plokithan on out, tänä päivänä pitäisi käyttää vain pelkkiä renkaita:

http://marnela.fi/pdf/Antal_vuodenveneilytuote.pdf

Tuo, yhdistettynä vielä alasvetäjään niin saisi melko edullisesti säädettävän skuuttipisteenkin taakse. Eli kiinteähkö ploki taaempana kiskolla, sitten tuo rengas sekä sisäskuutissa että downhaulissa kiinni. Siitä talja taakse niin avot.

Dyneemakiinnitysten kanssa on myös se hyvä puoli että ne kestävät vaikka kuorma olisikin vino.

Petri wrote:Alustavasti mietin että korkeampi ploki vastaa n. yhtä pykälää taaempaa skuuttipistettä, eli sikäli tuota voisi kompensoida vain siirtämällä skuuttipistettä eteenpäin.

Joo, genoan kanssa ei mitään ongelmaa, mutta fokan kanssa voi kisko loppua. Meillä on porattu ylimääräinen napsu eteen, mutta se ei siirrä kuin pari senttiä.



Vähän olen funtsinut, että sisäverhoilujen uusimisen yhteydessä voisi siirtää koko kiskoa napsun verran eteenpäin (enempää ei mahdu kun tulee vesitankin täyttöaukko vastaan), tai sitten laittaisi fokkaa varten oman lyhyen kiskon eteen sisemmäs...

Voisi olla ihan tervettä muutenkin käyttää kiskot irti, tulisi tsekattua samalla tiivistys, kun kaikki mitä tähän saakka on veneestä irrottanut, on ollut enemmän tai vähemmän hutaisten tiivistetty.

Jos kiskot irroittaisi laittaisi samalla sitten jotain vähän parempaa. Harmi vain että esim. Harkenin kuulalaakeroidut liuut maksavat maltaita. Parempi olisi varmaan rakentaa kiinteä ploki alas- ja sivuvetäjällä. Saisi portaattoman säädön aikaiseksi huomattavan paljon halvemmalla.