No auttoi ja auttoi, tappeluksikin tuo välillä meni taktisista valinnoista
No, jokatapauksessa ihan ok kisa kokonaisuudessaan, startti nyt jo aika perinteiseen tyyliin erittäin hyvä ellei täydellinen, tuulen suunta sitten tosin oli harmillisesti sellainen ettei kisassa oikein paljoa ollut tekemistä mikä nyt toki DH:na purjehtiessa ei haitannut yhtään. Startin jälkeen hyppäsin pois pinnasta loppukisan ajaksi.
Päätin, etten rupea kisaspinnuani rikkomaan kun olen itse keulassa, joten old faithful käyttöön ja ehkä sen takia vähän otettiin takkiin lensseillä mutta kyllä valinta sinänsä kannattikin, kaksi reikää löysi paikkansa spinnusta...pitää miettiä genuan sakkelin vaihtoa sellaiseen malliin missä ei ole törröttäviä osia.
Kryssillä Käärmeluotojen kääntöpoijulta tilanne näytti jo vähän pahalta Annelin tullessa takaa kovaa, mutta valintamme kiertää Käärmeaari (vai mikä se iso saari nyt onkaan) hieman kauempaa kannatti ja Anneli ajoi sellaiseen miinaan että parin veneenmitan ero muuttuikin kymmeneksi.
Kuitenkin Miessaarenselän kääntöpoijulle tultaessa tuuli alkoi moinaamaan ja shiftailemaan, lopulta sitten ajoimme vain jonkinlaiseen privaattireikään/shiftiin ja vene vain kulki kymmenen astetta alemmas kuin Anneli ja kun merkille ei enää ollut mahdollisuuksia, niin Anneli pääsi ihan käsittämättömästi ajamaan suoraan merkille, meidän tyytyessä heittämään korjausvenda. Merkinkierrossa kuitenkin erityisesti kansimiehistön timantinkovat manööverit toimivat täydellisesti ja ohitimme Annelin heidän vielä arpoessa spinnunnoston kanssa.
Lenssillä kuitenkin pikkuspinnu, miehistövajaus (ei saatu isoa oikein kunnolla ulos) ja tietenkin Annelin peitto vaikutti (Anneli oli jo ekalla lenssillä ollut meitä nopeampi) ja Anneli meni meistä ohi, itsellä oli kokoajan pelko takaraivossa sen suhteen että jos lenssin laittaisi nostattelukisaksi, Meriela ajaisi suoraan merkille ja meistä ohi, joten oikeastaan päästimme Annelin sitten ohi, toivoen sitten merkinkierto-ohitusta ettei tarvitsisi jäädä paskoihin...joka tavallaan toimikin, mutta samalla myös vauhti pysähtyi ja jouduimme lopulta laskemaan Annelin perävanaan. Tilanne oli hankala, optimireitti meni suoraan yhdellä halssilla kohti alapoijua, mutta paskoissa Annelin ohitus ei varmasti onnistuisi, toisaalta Villen esiintuoma "nynnystrategia" (
) yhä kuumotti takaraivossa lenssin tavoin ja en millään olisi tahtonut alkaa tekemään vendaa poispäin merkistä, edes paskoista pääsemiseksi, koska vastaavasti tällöin Meriela saavuttaisi meitä suhteellisesti. Villen laskentaopin mukaisesti jonossa ajellessa tilanne olisi +-0, vendaamalla olisi toki mahdollisuus saada parempi tuuli vähän kauempaa, mutta koska veneet ovat samannopeuksiset vapaissa tuulissa, ei vendamatkaa koskaan saisi kirittyä kiinni ja lisäksi vendaamalla pois poistaisimme paskatuulet takaatulijan edestä.
No, kun pinna oli jo käännetty itsestäni riippumattomista syistä, ei auttanut muuta kuin trimmata purjeet kuntoon ja tehdä venda uudestaan, tällöin siis jo samantien sen 10 veneenmittaa Annelin perässä, koska ko. venda siis vei meitä poispäin poijusta. Ja kaikenlisäksi vielä tuulikin kai shiftasi siten, että valuimme taas alas Annelin perävanaan, nyt etäisyyttä oli jo se 10+ veneenmittaa lisää, mutta päädyimme sitten siihen että paskatuulet ulottuvat sinnekin asti ja taas kerran vendattiin, nyt Meriela jo käytännössä meni meistä ohi.
No, laskemalla kurssia kohti poijua kuitenkin pääsimme taas Merielan ohi, joskin ajamalla vähän alaspäin. Tässä kohtaa tuuli sitten muuttuikin toooodella mielenkiintoiseksi ja shiftit olivat paikoin 30-45 astetta minne sattuu.
Stora Ådholmenin punaisella sitten kisa alkoikin uudestaan, tuuli oli kääntynyt kurssin myötä jo n. 90 asteen apparentiksi, joten eikun spinnu ylös ja vetoon. Yllätys hetken päästä olikin suuri kun näimme Charlottan edessämme kohtalaisen lähellä, heilläkin spinnu jo ylhäällä.
Loppukisa olikin tiukkaa spinnustrekkiä maaliin, onneksi tuo vanha spinnu on yhä kelpo strekkispinnu ja pystyimme ajamaan käytännössä suoraan maaliin, alemmaksi ajanut Anneli arpoi ehkä spinnun kanssa liian pitkään ja menimme heistä heittämällä ohi, lisäksi Genuan kanssa ylempää ajava Meriela taisi myös ohittaa Annelin, kun Anneli ei saanut spinnua kantamaan.
Maalin lähestyessä myös Charlottan perä läheni jatkuvasti, en tiedä johtuiko se siitä että Charlotta oli ajanut liian alas ja joutui ajamaan jo ihan spinnun rajoilla vai peittikö Ida Maria kuitenkin Charlottan tuulia.
Sinänsä hieman ikävä loppu, mutta toisaalta parempi noin, kuin että samaa lilluttelua olisi jatkunut maaliin asti
Tomilta tosiaan hieno juttu lähetyksen ja kuvaamisen kanssa!
Tracki lisätty..hetkonen, mitäs ..ttua eikös ton aikaleiman pitänyt olla nyt kondiksessa, mutta tunnilla taitaa taas mättää...no pitää käpistellä myöhemmin.
