No kuidun päälle epoksia vain. Samalla kun tuo on sinulla auki vetäisisin
lasikuitunauhalla ja -hartsilla tuon sauman umpeen. Laita taka- ja etureunaan
kaksin- tai kolminkertaiset matot noin 30cm matkalle. Kölipultit momentissa
tietty. Näin saumasta saa monivuotisen ja hienon. Tämän jälkeen pakkelilla
tasoitetaan ja vasta sitten epoksimaalit päälle.

Jos sinulla on köli nyt aivan nakuna, kannattaisi ennen sen maalaamista
hioa kertaalleen vielä läpi, ja mahdollisesti jollain hapolla käsitellä se ja
sitten mahdollisimman nopeasti (tunnin sisällä) vetää ohennetulla
epoksi-primerilla.

Meillä tehtiin niin että kölin hionnan jälkeen vedettiin välittömästi se
ensimmäinen ohennettu kerros. Tämän jälkeen viilattiin saumaa ja
tehtiin sitä sun tätä ennen kuin ne seuraavat kerrokset tuli laitettua.
Tämä sen takia että nakuna tuo köli lähtee heti ruostumaan.

Tuossa pari kuvaa miten meidän sauma laminointiin:

http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... d=im000122
http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... d=im000123
http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... d=im000124

Ja noin näkymätön se sauma on sitten jälkeenpäin:

http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... d=p5170009
http://www.fe83.org/gallery/view_photo. ... d=p5170004

Mikä on oikea hylsyn koko kölipulttien kiristämiseen?

Sasu wrote:Mikä on oikea hylsyn koko kölipulttien kiristämiseen?

Eikös tuo ollut standardi M20 kierre, jossa mutterin koko 30 mm:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruuvi

Lisäksi tarvitset tietysti pitkän jatkovarren, jotta yllät pilssin pohjalle...

Oli yksi kölipulteistani jätetty veistämöllä niin pitkäksi, ettei 30 mm hylsyllä päässyt sitä kiristämään lainkaan. Hylsy ei ylettänyt mutterille. Eli sen momentistakaan ei ole toistaiseksi mitään tietoa.

Köliteemasta vielä lisää... ruostepilkkuja katsellessa tulee mieleen niiden ennaltaehkäisy. Sinkkianodikokemukset Jullesivuilta eivät suoranaisesti puhu anodin puolesta:
http://www.paatti.com/joe17/artikkelit/ ... /index.htm

FE-Sillanpää wrote:Oli yksi kölipulteistani jätetty veistämöllä niin pitkäksi, ettei 30 mm hylsyllä päässyt sitä kiristämään lainkaan. Hylsy ei ylettänyt mutterille. Eli sen momentistakaan ei ole toistaiseksi mitään tietoa.

Onko kierre niin pitkä, ettei edes pitkällä hylsyllä yllä? Esim. Biltemasta löytyy tätä mallia 30 millisenä: http://tinyurl.com/2p988w

FE-Sillanpää wrote: Köliteemasta vielä lisää... ruostepilkkuja katsellessa tulee mieleen niiden ennaltaehkäisy. Sinkkianodikokemukset Jullesivuilta eivät suoranaisesti puhu anodin puolesta:
http://www.paatti.com/joe17/artikkelit/ ... /index.htm

Sisävesikäytössä (johon tuo Julle-sivu viittaa) voisi magnesiumanodi toimia, sinkillä ei potentiaaliero riitä. Mg-anodia käytetään käsitykseni mukaan ainakin alumiiniveneissä, saatavuus köliasennukseen sopivana voi olla ongelma. Merellä pitäisi olla sinkkiä, Mg-anodi ei sinne sovi.

Tämä on siis arvelua, kannattanee varmistaa ennen isompia projekteja.

http://kerppu.hut.fi/opiskelu/materiaal ... ittaus.PDF

Tuota fosfatointia käytimme kölimme suojauksessa. Erittäin suositeltava menetelmä jolla vähennetään korroosion eteneminen epoksin alla (kukkiminen).

Fosfaattihappoa myy esim fixus-ketju nimikkeellä CRC Rust Remover.

ristilinkki: http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=266 (kölipulttien kireys)

Onko mitään hyviä ideoita miten kölin saa maalattua myös alapinnaltaan muuten kuin tilaamalla nosturin? Sama ongelma myös venepukin tassujen kohdalla. Siihen ehkä pystyy kyllä virittämään jonkin aputuen ja löysäämään tassua sen verran että mahtuu pensseli väliin.

Tassujen alta maalaus onnistuu (pukista riippuen, mutta yleensä) kun käytät apuna tuhteja kuormaliinoja. Kun maalaat "etutassujen" aluset kiristät kuormaliinan /-nat perästä. Kun taas takatassut, niin liina kiristetään keulasta. Vastaavasti tietty siis aina "ei maalauksen alla" olevan pään tassut on kierrettynä paikalleen. Jos pukki on riittävän tukeva, voi kuormaliinojen päät kiristää pukin rakenteisiin.

Kuormaliinat eivät maksa biltemassa tai vastaavassa paljoakaan. Kannattaa vaan ottaa mahdollisimman tuhdit. Sitten kannella kannattaa katsoa, ettei kiristä liinalla mitään hajalle.

Kölin alareunan saa maalattua periaatteessa tunkkaamalla venettä ylöspäin ja nostamalla vastaavasti tassuja ja laittamalla korokepaloja kölin alle. Itse en ole tätä hirvinnyt kyllä tehdä....

Mulla on suunnitelmana hoitaa tuo kölin alapuoli tänä vuonna siten, että kun nostoauto nostaa veneen pukilta, niin kölin pohja vetäistään pikaisesti tasohiomakoneella sileäksi ja sitten hetken siirtoajelun jälkeen, kun venettä ollaan laskemassa veteen, niin pistän kölin pohjaan jotain todella nopeasti kuivuvaa( 5min, sen verran nosturimies yleensä ongelmitta odottelee) epoksia niin että kölin pohjaan saisi tasaisen pinnan, jota on helpompi sitten puhdistaa uintireissuilla.

Onko kellään tuomiota, kannattaako ajatus hylätä välittömästi vaiko kokeilla?

Ja joo, tassujen alta on maalailtu ihan siten että ruuvataan yksi tassu irti kerrallaan, veneen päällä ei tietenkään silloin pompita mutta ei se vene kaadu yhden tassun puutteesta. Ongelma onkin sitten se kuivumisaika...

Joo toi tassujen alta -maalaus just noin kun Petri sano. Ajattelin tohon kölin alapuoleen soveltaa samaa taktiikkaa kun edellisinäkin vuosina: laitetaan näppylähanska käteen, kun vene lähtee nousemaan pyyhkäistään kölin alapinta nopeasti (max kaksi pyyhkäisyä) "puhtaaksi" ja muistetaan koko ajan pitää se pätevän näköinen ja tarkkaavainen ilme. Sen jälkeen se homma onkin tehty ja veneen voi laskea

Noston aikana sutiminen on melko yhtä tyhjän kanssa, jos lähtötilanne on yhtään huono. Jos kölin pohja on jollain konstilla saatu tiptop kuntoon, silloin nostojen ja laskujen yhteydessä tapahtuva pikapyyhintä on ihan ok ja sillä pärjää kohtuullisesti useita vuosia. Noston yhteydessä tehtävä kunnollinen puhdistus on tärkein, märän maalin laittaminen veteen laskun yhteydessä on vähän niin ja näin, järkevyys saattaa riippua maalista.

Meillä kölin pohjan kuntoonlaitto oli kahden vuoden projekti siten, että kölin alla olevat klapit laitettiin ensin aivan etureunaan ja aivan takareunaan ja tällä virityksellä tehtiin pohjan keskiosa kuntoon. Klapien pitää olla aika korkeat, nelosneloset vähintään, että välissä mahtuu työskentelemään. Seuraavana vuonna klapit laitettiin keskelle ja lisäksi päihin siten, että etummaiset ja takimmaiset klapit sai kilkuteltua irti ja takaisin hieman tassuilla ja ylimääräisellä kolmijalalla tms. systeemillä "keventämällä". Taisi olla että kolmantenakin vuonna vielä viimeisteltiin niitä keski ja reunaosien rajapintoja. Operaationa oli siis kaiken ruosteen sun muun poisto kaikenlaisilla vekottimilla rälläkästä hammasharjaan, primerit, pakkelointia ja hiontaa monenmonta kertaa, ja lopuksi myrkky.

Tassut voi tosiaan tehdä yksi kerrallaan, mutta ongelmana on, että homma ei kovin helposti hoidu yhden päivän aikana, kun maalin kuivumista pitää odotella. Jos kölin pohjaa meinaa laittaa, niin kannattaa ehkä harkita sellaista tukirakennetta, jonka avulla veneen saa tuettua yläkautta. Näin saadaan kaikki tassut yhtäaikaa irti (välttämätöntä silloin kun tehdään koko pohjan remontti) ja kölihommia helpottaa, kun veneen kuormaa voidaan ottaa tukien varaan ilman pelkoa siitä, että tassut painavat kylkiä lommolle.

Kakkosnelosista rakennetaan kehä veneen ylitse ja kuormaliinalla vene varvaslistasta kiinni tämän kehän vaakapalkkiin. Homma vaatii kolme plus kolme kakkosnelosta, neljä pulttia, pari kuormaliinaa sekä jotain pientä tilpehööriä eli suht halvalla selviää. Ei ehkä kannata pelkkien tassujen takia nähdä vaivaa, mutta jos aikoo tehdä sekä tassujen kohtia että kölin pohjaa niin suosittelen. Suosittelen että tekee tällä systeemillä kertaalleen sekä kölin että tassujen kohdat kuntoon esim. viiden vuoden välein ja välivuosina vaan sitten putsailee minkä pystyy isommitta operaatioitta.

Samantapainen viritys kuin minkä kuvailin löytyy expresspurjehtijoiden wikistä kuvien muodossa. Kuvitelkaa roikottavanne venettä kuormaliinoilla siitä vaakapalkista niin se on siinä. Noissa kuvissa olevan virityksen toimintaperiaatetta en täysin varmasti pysty päättelemään, mutta saattaa olla että veneen kylkien on tarkoitus nojata pystypalkkeihin.

Ville

Eräs tuttavani löysäili venepukin tassuja hieman liian rennosti ja vene lähti kaatumaan. Sai kuitenkin pienehkön purjeveneen pidettyä pystyssä kokovartalopinnistyksellä. Muutaman apua-huudon jälkeen paikalle saapui apuvoimia ja tilanne saatiin hallintaan. Sanoi että ei koskaan tee sitä enää.

Meidän seurassa 33 jalkainen kaatui omistajansa päälle. Lonkkaluu palasiksi mutta henki pelastui kuitenkin, ja hänet saatiin irti veneen alta. Hengenmeno oli about this close || . Silloin taisi kyseessä olla seaquip-tyyppiset irtopukit, jotka upposivat sorakentän pinnan sisään.