Kahden erilaisen luukun kuvat ja yhdet mitat löytyy Hennulin albumista. Aika samaltahan nuo mitat näyttää (ihme ) . Hennulin alaluukku näyttää kapenevan hieman yläluukkua enemmän, en tiedä miksi?
Hauska juttu sinänsä, mä kun olen ollut aikeissa heittää nuo kirkkaat luukut mereen liian valon vuoksi
Kaverin Infernossa on Hennulin kaltainen kaksiosainen luukku, mutta luukut on saranoitu toisiinsa ja sivuilla olevat listat on pätkäisty yläluukun kohdalta. Eli yläluukun voi tarvittaessa kääntää alas alaluukun päälle. Kätevä homma jos jaksaa näprätä.
Hennulin yläluukun voi korvata avonaisella kehikolla, jossa on hyttysverkko. Kuumana kesäiltana toimii, tosin yöllä mulla ei oo vielä koskaan ollut niin kuuma.
Ajattelin tehdä mallikappaleen pahvista ja testata sitä veneessä. Kommenttejen persuteella olemme kai päätyneet että luukun koko olisi:
Korkeus: 63,2 cm
Leveys ylh.: 64,0 cm
Leveys alh.: 57,0 cm
Paksuus: 0,8 cm
Olen myös mitannut ei tuuletus-, avain-, yms-reikien suuruudet. Mutta koska teemme pienen sarjan niin kaikki voivat antaa minulle omat mitat niiden suhteen, mikäli niitä tarvitaan. Eli Erkka, Harald ja Veko, voisitteko ilmoittaa mikäli haluatte pelkästään luukun ilman extra reikiä vai haluatteko reikien kera? Ja mikäli on viellä toiveita ulkomittojen ja paksuuden suhteen niin ilmoitelkaa. Palaan asiaan kun olen varmistanut luukun koon testipalan avulla
Voisiko juhpoh mitata oman luukkunsa joka näyttää olevan pleksiä ja samalla kertoa jos siihen luukkuun kaipaa jotain millejä sinne tänne? Kiitos etukäteen..
Kokemuksista valmiiden FE83 plexiluukkujen kanssa otetaan mieluisesti vastaan, koko ja istuvuus?
Mä lähden myös tuohon tummaa 8mm -osastoon. Eikä niitä reikiä välttämättä tarvii olla laitettuna, kahvan ja lukon saa helposti itse ja se puskaritilä sitten pitää harkita että tarviiko sitä tosissaan. Onko nykyisessä vaneriluukussa viistettä lainkaan, mun mielikuva olisi ettei ole...?
Me heitettiin se raskas pleksinen "talviluukku" pihavarastoon ja retkikäytössä saa kelvata kaksiosainen joka on helpompi piilottaa veneeseen purjehduksen ajaksi. T. Jouni s/y Adios
Olen JuhPoh veli, Klaus.
Vastaan Juhanan puolesta, hän kun on estynyt. Ala-asteen opettajalla on kiirettä, kahden viikon loman jälkeen enää 8 vk jäljellä......
Kesäisin tulee mieleen onko uranvalinta mennyt sittenkin pieleen.
Juhana on perheensä kanssa saaressa ja minut on jätetty 'veneenvahdiksi'. Huomasin että täällä on kaivattu Sea Legsin luukun kokoa, käyn katsomassa ja yritän toimittaa mitat muutaman lähipäivän kuluessa.
Terveisin,
Klaus Pohjanpalo
s/y Havis Amanda L-178 (vm. 1937)
JuhPoh puolesta:
Kävin mittaamassa Sea Legsin luukun. Taitaa materiaali olla polykarbonaattia tms. muovia. Puuveneilijä ei oikein erota noita kaikkiamitäniitänytonkaan....
Mittoja
Leveys yläpäästä 63,4 cm
Leveys alapäästä 55,5 cm
Korkeus 63,0 cm
Paksuus 1,4 cm
Luukun paksuus verrattuna kehykseen on 4-5 mm liian 'löysä' / väljä / ohut. Eli kehykseen / uraan mahtuisi paksumpikin luukku. Toisaalta, muutaman millin väljyydellä on saatu aikaan erittäin kätevä ja helppo liikkuvuus kehyksen urassa, sekä tietysti säästöä painossa. Materiaalipaksuus ei ole varmaankaan ole suunnitteluvirhe.
Luukun paino? Oisko jotain 6-7 kiloa, aivan varmasti selkeästi alle 10 kiloa, ei mitenkään ylivoimainen käsitellä painonsa puolesta. Mahdolliset käsittelyn hankaluudet johtuvat enemmänkin luukun koosta kuin sen painosta.
Luukun keskellä on reilun kämmenenkokoinen tuuletusreikä, jossa on sisäpuolella metallinen hyttysverkko ja sen päällä oikealla tavalla taivutettu rosteriritilä, ettei sadevesi pääse sisään.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että luukusta ei näe sisäänpäin läpi, mutta sisältä näkee ulos! Onko se materiaalin perusominaisuus vai jollain mystisellä korkeamman matematiikan metodilla tehty, ei oo käsitystä....
Toivottavasti tästä on apua.
Terveisin,
Klaus Pohjanpalo
s/y Havis Amanda L-178
No, menin vanhan luukun kanssa hertsikan teollisuusetolaan ja sahautin
kaksiosaisen luukun meille. Materiaaliksi tuli 8mm savu-akryyli (poly-
karbonaattia saa vain kirkkaana).
Nuo soirot ovat siis kaksi 2cm leveitä ja 63cm pitkiä viivottimia. Nämä
liimaan tarkoitukseen sopivalla akryyliliimalla saadakseni aikaan saman
ainevahvuuden kuin puuluukussa. Näin luukku istuu urissaan ja sen
ulkopinta on (kai) samassa tasossa ruffin takaseinän kanssa. Soirot
tulevat siis sisäpuolelle, urien kohdalle.
Hatunnosto Arto Hiltuselle joka nämä sahasi. Hän otti vanhan luukun ja
mainitsin että sen tulevan saa sitten sahata kahteen osaan. Sirkkelin
laulaessa tulin ajatelleeksi että pitää tietysti tehdä akryyliluukun aihiosta
niin pitkä että jää vielä varaa sahata se kahtia ilman että se lyhenee
sen terän paksuuden verran. No, hän tietenkin oli ymmärtänyt tämän
ja oli ottanut varaa. Asiantuntevaa palvelua.
Luukun alaosan viiste jää minulle työstettäväksi. Kuten myös lukon reikä.
Tuuletusaukkoa tuohon tuskin tulee. Kuvia tulee sitten joskus (yöllä?).