Voi vain ajatella millainen tykki tuo fe83:n olisi jos se olisi 500kg kevyempi

Vaikkei meillä enää Fe:tä olekaan, voinen varmaan kommentoida.. Sea Legsissä (nykyään kuulemma "Merengue", purjehtii Päijänteellä)on S-110 vetolaite ja kaksilapainen taittuva potkuri. Matkavauhti gepsun mukaan 5,8 kn ja täydet 6,8kn. Eli on ehkä himpun verran nopeampi kuin akseliveto, koneena Volvon MD5A, tehot 7,5 hp, joten nopeusero ei varmaan johdu koneesta. Mutta potkurivirran aiheuttama kääntävä paine peräsimeen matkavauhdilla oli todella voimakas, ajoinkin yleensä aina autopinnalla kun muuten joutui koko ajan kampeamaan vastaan. Alhaisemmilla nopeuksilla n. 4:ään solmuun saakka ilmiö ei ollut läheskään yhtä voimakas.
Vetolaitteen kumin vaihdosta ei entisen veneemme kohdalla ole minulla mitään tietoa, itse en sitä vaihtanut. Uusi omistaja kuulemma näin aikoo tehdä. Tarkkailin kyllä sen kuntoa ja tiiviste näytti ja tuntui aivan elastiselta ja napakalta ja oli vuotamaton. Sehän on pari senttiä paksua kumia ja tuskin hajoaa itsestään. Vakuutusyhtiöiden 7v. vaihtovaatimus tuntuukin minusta enemmän rahastukselta. Eräs venekerhomme jäsen oli vaihdon teettänyt Hallberg-Rassyynsa ja sanoi vanhan kumin olleen yhtä hyvässä kunnossa kuin uuden. Harmitteli rahanmenoa ja hänen(kin)mielestään kyse on enemmän rahastuksesta kuin turvallisuusnäkökohdasta. Eikös akselivetoisissakin ole jokin tukirakenne pohjassa kiinni, ovatko vuotoherkkiä? Hassua ettei niiden uudelleenlaminointia vaadita 7v välein...Tai siis hyvä vain, ettei vaadita. Veneilijöitä kyllä rahastetaan muutenkin ihan riittävästi monissa seikoissa.

Petri wrote: Melkein voisi sanoa, että siinä on katkera mies asialla.
Ehkä fe:n masto todellakin näyttää pidemmältä takaata.

Voisi vain kuvitella millainen tykki tuo vene olisi metrin pidemmällä mastolla. Mites korkea masto sunwindissa on, jotenkin sellainen muistikuva minulla olisi, että siinä olisi peräti 12 metrinen.

Harald wrote: Voi vain ajatella millainen tykki tuo fe83:n olisi jos se olisi 500kg kevyempi .

Tervehdys

Kyllä sen Sunvind 27 purjehtijan suurin ongelma oli ymmärryksen puute. Jos ajaa itse samankokoisella veneellä:

1.) minkä masto on korkeampi kuin FE83:lla
2.) missä hieman enemmän purjeita
3.) minkä runko on kaarien muodolta solakampi ja vesilinjaltaa kapeampi (lue kiikkerämpi),

niin ei pitäisi esittää mitään harkitsematonta ja perusteetonta argumenttia toisesta veneestä. No happamiahan ne pihlajan marjatkin taitavat olla, varsinkin peräpeiliä katsellessa... .

Täytyy kyllä myöntää, että kyllä Sunwindinkin saa osaavissa käsissä kulkemaa ja etenkin kevyellä kelillä. Siinä kun on selkeästi kapeampi vesilinja (lue pienempi pohjan pinta ala ja siten alhaisempi kitka) kuin FE:ssä. Kovemmalla kelillä tarina on vallan toinen.

Tuohon raketti ajatukseen täytynee hieman lisätä, että FE:n rungon muoto on aikalaisekseen hämmästyttävän moderni. Ainoat seikat mistä "ikä" paljastuu on evien muoto, kölinpainon ja purjepinta-alan määrä. Nykyaikaisissa uusissa samankokoisissa veneissähän tuntuu olevan noin 10 m2 enemmän purjettä ja noin 500 kg enemmän kölipainoa. Ei sitten ole ihme, että uutukaiset kulkeva hieman vikkelämmin.

Painavaksi en FE:tä ole vielä osannut tuomita. Muut saman kokoiset veneet ovat painoltaan suhteessa varsin lähellä. Vertaa vaikka Sunwindiin, Fenixiin tai muuhun vastaavaan. Ei FE tässä ryhmässä mikään ylipainoinen ole. Kevyempi runko varmasti parantaisi veneen ominaisuuksia, mutta mielestäni purje- ja märkäpinta-alan suhde on vain hieman epäedullinen aivan kevyeimmille tuulille.

Eikös tuo märkäpinta ole juuri suhteellinen painoon??

harald wrote:Eikös tuo märkäpinta ole juuri suhteellinen painoon??

Tervehdys

Kyllä ja Ei. On totta, että suurempi massa saa veneen uimaan syvemmällä ja siten märkäpinta-ala samalla kasvaa, mutta nyt on huomattava rungonmuotojen väliset erot.

Yksinkertaistettu esimerkki: kaksi venettä, joista toisen runko on pallo ja toisen kuutio ja molempien veneiden massa on sama. Kumman märkäpinta-ala on suurempi? kuutiorunkoisen tietenkin, koska pallon pinta-ala suhteessa tilavuuteen on selkeästi kuutiota pienempi.

Samasta seikasta on kyse esim FE83 ja Sundwind 27 veneiden kanssa. FE:n runko on laakea (vastaa tässä kuutiota) ja Sunwindin pyörempi (vastaa tässä palloa). Tällöin FE:n märkäpinta-ala on esimerkin mukaisesti suurempi, jolloin se on kevyellä kelillä "tahmeampi" liikkumaan, mutta kovalla myötäisellä taasen se surffaa helpommin ja kovempaa.

Samasta rungon muodon luonteesta johtuvat veneiden erilaiset oikaisevat momentit (alku / loppujäykkä vene): pallo vain pyörähtää keskipisteensä ympäri (momentin tukietäisyys ei juuri muutu), mutta kun kuutio kallistuu ja sen toinen reuna kaivautuu syvemmälle veteen kasvaa oikaisevan momentin tukietäisyys (upouman keskipiste siirtyy sivullepäin kauemmaksi kölipainosta). Venesuunnittelijat käyttävät tätä seikkaa hyödyksi optimoidessaan rungon muotoja tasoitussääntöjen puitteissa. Yleensähän oikaisevat momentit mitataan pienellä kallistuksen kulmalla (alle 5 astetta). Tällöin tekemällä vesilinjasta kapean saadaan sekä oikaiseva momentti ja märkäpinta pieniksi. Kun todellisuudessa purjehditaan yli 5 asteen kallistuksilla saadaan mitattua suurempi vakavuus ja siten kilpailukykyisempi tasoituskerroin. Samalla aivan kevyessä kelissä märkäpinta on pienempi ja vauhti paranee. Katsopa joskus vanhan IOR veneen pääkaaren muotoa. Se ei ole tasaisen kaareva, vaan havaitset sen ihmeellisen "kulmikkaaksi" em syistä johtuen .